Aihe: Niklaus kymysyksiä

[Jouko Puhakka]

Aloitinpa tässä oman niklaajan urani ja tilasin Sar-Machinelta niklauskylvyn sekä anodin ja vielä sähköisen rasvanpoistokyvyn.
Tähän astisilla kokeiluilla pintaa tulee hienosti ja on vieläpä hyvännäköistä. Nyt on vaan jäänyt noista kaikista ohjeista huolimatta hieman epäselväksi miten tämä homma tehdään oikeasti oikein.
Itse olen puhdistanut osat ensin ultraäänipesussa,huuhtelu,kratsaus messinkiharjalla(onko käsiharjaus riittävä?), huuhtelu, rasvanpoisto sähköllä ,huuhtelu,nikkelikylpy.
Nyt on jäänyt vaivaamaan että tarvitaanko tähän väliin vielä joku hapotus rikkihapolla(käykö sitruunahappo?) vai korvaako tuo kratsaus tai rasvanpoisto tuon hapotuksen.
Ja tietysti olisi kiva saada tietää, jos tuossa on tullut tehtyä jotain muutä hölmöä.

[Timo Happonen]

Hei. Perusasiat sulla ihan oikein, jos tulee hyvää ja pysyvää pintaa. Jos saat sähköpesulla kappaleen niin puhtaaksi, että pinnoite tarttuu ja on tasainen ja rakkulaton, kratsausta ei periaatteessa tarvita. Hapotus on joskus välttämätöntä ns. vaikeille ja hankalanmuotoisille osille. Itse en käytä rikkihappoa peittaushappona yleensä. Suola-fosfori- tai sitruunahappokin käy hyvin tarkoitukseen. Kokeilemalla oppii, eikä tähänkään hommaan ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa päästä haluttuun lopputulokseen.

[Ipi Laaksonen]

Muuten pojat ihan oikein,mutta fosforihappo ei sovellu sähköpinnoitteen alle,koska se yleensä muodostaa fosfaattisen pinnoitteen osan päälle.

[Timo Happonen]

Sori. Sattuu näköjään lipsahduksia, kun nukuksissaan kirjottelee mitä sattuu. Fosforihappo on hyvä ruosteenpoistoon, muttei tosiaan sovellu pinnan puhdistamiseen ennen nikkelöintiä tai muuta sähkökemiallista pinnoitetta.
 

[Jouko Puhakka]

Kiitoksia vastauksista. Kiva huomata, että on sentään suurinpiirtein oikeilla jäljillä.
 Itselle on vaan jäänyt vielä hieman epäselväksi eri vaiheiden merkitys. Eli peruspuhdistus on tietysti ihan selvä mutta sitten kratsauksen,hapotuksen ja sähköpesun merkitys ja milloin ne tavallaan toinen korvaa toisen.(Tosta en kyllä itsekkään ymmärtänyt mitään).      Kratsaus ilmeisesti tehdään pintajännityksen poistamiseksi ja hapotus puhdistusta varten mutta korvaako sähköpesu hyvin onnistuessaan ne molemmat? Onko syytä tehdä tuo hapotus joka tapauksessa vaikka suorittaisi sähköpesunkin ja jos niin kumpi ensin? Ehkä vähän typeriä kysymyksiä mutta kun ollaan vasta aloittelija...

Sinänsä niklaus on tuntunut aika helpolta työltä ja uskallan kyllä suositella, jos joku on sen tekemistä harkinnut.Omat kappaleet ovat ainakin olleet aivan upeita(omaan silmään?) Säädettävä virtalähde tuntuu kyllä ainakin itsestä aika välttämättömältä, jos haluaa saada suoraan kiiltävää pintaa. Oma aloitussarja Sar-Machinelta ostettuna maksoi noin 100 euroa, pitää sisällään 1 litran sähköpesuaineen,1 litran kiiltonikkelikylvyn sekä 100mm pitkän nikkelianodin.

[Timo Happonen]

On tosi hienoa, että joku haluaa paneutua näihin pintakäsittelyasioihin kunnolla. Moni luovuttaa helposti kun lopputulos ei tyydytä silmää heti alussa. Itse olen päätä seinään hakannut monta kertaa pinnoitushommissa. Joskus tuntuu, ettei mikään onnistu, vaikka kuinka oikein tekee kaikki vaiheet. Kokeilemalla eri menetelmiä eri metallien kanssa oppii kyllä aika paljon. On oikeastaan ihan sama, miten pinnan saa puhdistettua, jos pinnoite tarttuu tasaisesti ja pysyy kiinni. Hapotus ei aina toimi sekään kaikille materiaaleille, mutta tuo sähköpesu on ainakin omien kokemusteni mukaan todella hyvä keino saada pinnoitettava kappale puhtaaksi ja aktiiviseksi. 

[Markku Valtonen]

On tosi hienoa, että joku haluaa paneutua näihin pintakäsittelyasioihin kunnolla. Moni luovuttaa helposti kun lopputulos ei tyydytä silmää heti alussa. Itse olen päätä seinään hakannut monta kertaa pinnoitushommissa. Joskus tuntuu, ettei mikään onnistu, vaikka kuinka oikein tekee kaikki vaiheet. Kokeilemalla eri menetelmiä eri metallien kanssa oppii kyllä aika paljon. On oikeastaan ihan sama, miten pinnan saa puhdistettua, jos pinnoite tarttuu tasaisesti ja pysyy kiinni. Hapotus ei aina toimi sekään kaikille materiaaleille, mutta tuo sähköpesu on ainakin omien kokemusteni mukaan todella hyvä keino saada pinnoitettava kappale puhtaaksi ja aktiiviseksi.

Tuo sähköpesu kiinnostaa. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin oma liemi, mutta entä sitten?
T. MV.

[Ipi Laaksonen]

Niklauksen,sinkityksen ym.esikäsittely on lyhyesti näin: rasvanpoisto (suoritetaan niklaamoissa yleensä kuumalla lipeäpitoisella kylvyllä) hapotus eli peittaus (yleensä suolahapolla) sähköpesu kuumalla lipeäpitoisella kylvyllä niin,että käsiteltävä osa on anodina). Sähköpesu ei missään tapauksessa korvaa hapotusta,vaan on ihan oma prosessi.Näitten prosessien välissä on tietysti aina huolellinen huuhtelu.Tämän lisäksi on hyvä muistaa dekapointi,eli jos käsiteltävä osa on viimeksi pesty lipeäpitoisessa pesukylvyssä niin se on huuhtelun jälkeen hyvä kastaa laimeassa suolahapossa.Tämä ei tietysti ole tarpeellista jos pinnoituskylpy on alkaalinen (esim.jotkut sinkki ja kupari kylvyt.

Galvanotekniikka ei ole mitään salatiedettä eikä avaruusteknologiaa,mutta sinänsä pirun vaikeaa Summasummarum: TYHMIÄ KYSYMYKSIÄ EI TÄMÄN AIHEEN ALUEELTA OLE

[Ipi Laaksonen]

On tosi hienoa, että joku haluaa paneutua näihin pintakäsittelyasioihin kunnolla. Moni luovuttaa helposti kun lopputulos ei tyydytä silmää heti alussa. Itse olen päätä seinään hakannut monta kertaa pinnoitushommissa. Joskus tuntuu, ettei mikään onnistu, vaikka kuinka oikein tekee kaikki vaiheet. Kokeilemalla eri menetelmiä eri metallien kanssa oppii kyllä aika paljon. On oikeastaan ihan sama, miten pinnan saa puhdistettua, jos pinnoite tarttuu tasaisesti ja pysyy kiinni. Hapotus ei aina toimi sekään kaikille materiaaleille, mutta tuo sähköpesu on ainakin omien kokemusteni mukaan todella hyvä keino saada pinnoitettava kappale puhtaaksi ja aktiiviseksi.

Tuo hapotus eli peittaus toimii kyllä kaikille materiaaleille ja on melkein aina välttämätön juttu jos tehdään virheetöntä ja myös kiinnipysyvää pintaa. Eri materiaalit vaativat usein vaan eri hapon.Sähköpesu poistaa rasvan todella hyvin,mutta ei suinkaan tee pintaa välttämättä aktiiviseksi,tämä koskee varsinkin nikkeli yms. happamia kylpyjä.

[Jouko Puhakka]

Uskaltaisikohan tässä vielä kysyä tuon sähköpesun eroa, jos kappale on anodina tai sitten katodina? Olen noissa omissa kokeiluissa saanut tuolla pelkästään sähköpesullakin hyvän tuntuisia tuloksia mutta eipä tuo hapotuskaan varmaan pahaa tee jos sen lisäisi jonoon mukaan.

Tuosta sähköpesusta kysyjälle,siinä käytetään rosteripeltiä katodina(myyjä kyllä sanoi että anodina,siitä tuo aiempi kysymys)muuten samanlainen kylpy. Virtaa vie selvästi enemmän,jännite noin 6-8volttia, aika 30-60s. Nämä oli siis aineen mukana tulleita arvoja.
 Tuossa nikkelikylvyssä itse olen käyttänyt 2-3 voltin jännitettä,eli säätänyt sen mukaan ettei juuri ja juuri mikään kulma kappaleessa ala "savuta". Tuon jännitteen(virran) säätämisen takia pidän kyllä sitä säädettävää virtalähdettä aika pakollisena. Nikkelikylvyn pituutena olen käyttänyt 5-10 minuuttia. Melko hihasta vedetty aika, kommentit toivottavia ajasta. Kiitokset jo tässä vaiheessa Timolle ja Ipille johdatuksesta oikealle polulle.

[Ipi Laaksonen]

Tuota sähköpesua en jaksa selittää juurtajaksain,lukekaa Kemiallinen ja sähkökemiallinen pintakäsittely osa 1 (löytyy useimmista kirjastoista).
Niklauksessa 5-10 minuuttia tuntuu todella lyhyeltä ajalta( normaalisti 20-45 min.) Riippuu tietysti paljon kylvyn koostumuksesta,virrasta ym.ym..
Lähtökohtana voi kuitenkin pitää että vähän virtaa ja pitempi aika. Pätee melkein kaikkiin galvanisiin kylpyihin paitsi tietysti kromiin,jossa virtaa on perkeelesti ja käsittelyaika n.3-5 min.Niklauksessa yms.pintakäsittelyssä pitäisi joko kappale saada liikkumaan tai kylpy "kuplimaan" esim.ilmapuhalluksella tms. Mieluimmin molemmat. Silloin voidaan virrantiheyttä nostaa ja prosessin valvonta on helpompaa,eikä tarvitse pelätä että kulmat ja muut ulkonevat pinnat "palavat".

[Jouko Puhakka]

Koko ajan sitä oppii lisää!!! Nuo omat käsittelyajat olivat tosiaan selvästi liian lyhyet. Tein pienen ruostumistestin, niklattu ruuvi minigrip pussin ja vähän kosteutta mukaan,näki selvästi kohdat jossa pinta liian ohut. Itseasiassa, kun jälleen kerran katsoin noita Happosen Timon sivuja,niin myös sielläkin puhutaan selvästi pidemmistä ajoista. Sar-Machine sivuilla ajaksi oli ilmoitettu 2-5 min, mikä ilmeisesti johti minut huonoille poluille. Kiitos jälleen opastuksesta!
 Tuo ilmapuhallus kuulostaakin hyvältä idealta, myös melko helppo toteuttaa. Helpottaa kummasti jos ei tarvitse ihan koko aikaa olla kappaletta pyörittämässä käsin.

[Harri Kauranen]

No niin.aloitetaas taas alusta ja ajatellaan,että nikkelöitäisiin kappaletta joka olis pyöreä.Halkaisia vaikka kymmenen senttiä ja paksuutta sentti.Tarvis nikkelöidä vaan sivut ja pinta.Kuis päin laitettais virrat,maako kappaleeseen ja fvirtaa varmaan neljä volttia,vai onko se jo liikaa?Entä se aika noin,kun tosiaan on ollu aikoja ihan muutamista minuuteista jopa tunteihin,jota minä jo hiukan epäilen.Itse olettaisin,että virtaa alle viis volttia ja aikaa puolisen tuntia,jatkuvasti käännellen.Oisko näin?

[Ipi Laaksonen]

Volttimäärä ei tässä ole niin ratkaiseva kuin virtamäärä,mikä pitäisi normaalilla kiiltonikkelikylvyllä olla 2-10A /neliödesimetri (kappaleen pinta alalle).
Näihin virtamääriin ei osaa pirukaan sanoa mitään,koska siihen vaikuttaa niin moni asia,mm.kylvyn koostumus,lämpötila,anodi-katodi etäisyys sekä muutama kymmenen muuta asiaa.Kotioloissa nämä selviävät vain kokeilemalla.Tuo  "normaali" käsittelyaika on tuolla edellä jo mainittukin,mikään ei estä niklaamasta vaikka 7 tuntia kunhan virta yms. olosuhteet ovat kohdallaan

[Markku Valtonen]

Voiko tuota nikkelikylpyliuosta lantata yhtään esim. vedellä tai jollain vai menettääkö ominaisuutensa. Tarttis 8,5 desiin lisätä pari desiä, että ylettys toi poljinvarsi kokonaan liemeen. Tietysti, jos löytäis hoikemman astian tai sitten tilata litra lisää.
MV.

[ylläpito on poistanut liitteen]