Aihe: Sytytyspuolan ja kondensaattorin testaus

[seppo savolainen]

Kuules nyt Laturi ja Kipinä alunperin kyse oli magneetosta joka olisi saattanut ollakkin myötäpäivään
pyöriväksi tehty.Silloin nokka olisi ollu eriasemassa ykk nähden, kipinän olisi tosin antanut mutta mäntähä
olisi sillo jo menossa alaspäin.Tunturin Puch motin pyörimissuunta on vastapäivään niinkuin monessa muussakin
mopon moottorissa.Tosin on niitä sit myötäpäiväänkin pyöriviä.

Konkka-asiaan, sahasin jus yhe uuden mopon konkan halki ja katoppas kyllä siellä nestettä on.

Sitte jos ihminen kytkeytyy pysyvästi säkövirtaan niin kuulemma alle amppeerin virta riittää hengen lähtöön.

Taitaa olla jotain 700mA luokkaa, näin sen on lääketiede todennut.

Että nyt ulos välillä ottamaan raitista ilmaa, mut elekee mänkö pihalle paimenpoika kainalossa
Mutta konkat voi hyvinnii ottaa saunanlauteelle mukkaan, tuskin ne siellä tirisee ruppee.

[Jouko Kuisma]

Testailin joskus noita puolan jänitteitä.
Magneetto on periaatteessa samanlainen, siinä on vain yhdistetty generaattori ja puola  samaan laitteeseen.
Tuosta näkyy, että konkalla on vaihtojännite, joten siinä pitää käyttää kondensaattoria, joka kestää vähintään 250 V vaihtojännitteen.



[ylläpito on poistanut liitteen]

[Jouko Kuisma]

Samoihin aikaoihin  lähetin allaolevan kuvan eräälle kirjan kirjoittajalle, kun se elvisteli, että heikäläinen (amerikkalainen) Kettering keksi puolasytyksen joskus 1908 (edit).
No tuossa on induktanssi ja muuntaja tehty erillisiksi, mutta sama periaate.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Lauri Puirola]

Tarkoitin lähinnä sitä että makneettikentän vaihtumishetki toisinpäin pyöritettäessä
ei ole sama. Joten kipinä on heikompi.
Minä mittään sähköstä tiijä.


L&K.

[Jouko Kuisma]

Joo, se magneettikentän "repeämiskohta " (Abriss) on tarkka, koska virta on hyvin piikkimäistä.
Ja sytytysenergia on suhteessa virtaan.
Siis kärkien pitäisi avautua juuri tuossa suurimman virtapiikin kohdalla!
Kuten teidämme, magneetto säädetään kahdessa vaiheessa:
1. mangeettinen ajoitus (max energia)
2. sytytyksen ajoitus (kipinä syntyy oikella kohdalla)

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Jouko Kuisma]

Ja vielä yksi kuva selventämään mitä sakut tarkoittavt sanalla "abriss" (revetä).
Siis mangeettikenttä "repeää" poikki ja kääntyy roottorissa nopeasti toisensuuntaiseksi.
Nopea magneettikentän muutos indusoi jännitteen.
Ettei menisi liian selkeäksi, sanotaan vielä, että magneeton oma virta aiheuttaa myös magneettikentän, joka viivästyttää tuota abriss-kohtaa. Siksi tehokkaimman kipinän kohta on hieman yli tuon allaolevan kuvan,  jossa roottori on pystyssä.
Tuo abriss-kohta on yleensä merkattu  magneettoon.
Ketä magneetto kiinnostaa, kannattaa ostaa ao kirja.
On hieman suttuinen kopio, mutta painovuosi on 1938!
Siinä on kaikki mangeetosta, n 350 sivua saksalaisella patenttitoimiston insinöörin täsmällisyydellä.


[ylläpito on poistanut liitteen]

[Antti Törmälä]

Asian vierestä..
Piti testailla yhden perämoottorin konkkia ja puolia näillä ohjeilla ja siinä samassa huomasin tällaisen jutun.

Yleismittari PIIP-asentoon, toinen pää tulpanjohtoon ja toinen pää tulpanjohdon puolan puoleiseen päähän....ei mitää??
Alko askarruttaa kun kipinän kuitenkin antaa.

Testasin kahteen eri moottoripyörään (toimivia) , sama juttu!
Eli pelkkä tulpanhattu+johto joka puolassa kiinni.
Otin sitte vielä pätkän irrallista tulpanjohtoa ilman hattua ja se piippas. Onko tuossa hatussa joku juttu mikä "estää" yhteyden? ..häiriönpoistaja???

[Tatu Keränen]

Asian vierestä..
Piti testailla yhden perämoottorin konkkia ja puolia näillä ohjeilla ja siinä samassa huomasin tällaisen jutun.

Yleismittari PIIP-asentoon, toinen pää tulpanjohtoon ja toinen pää tulpanjohdon puolan puoleiseen päähän....ei mitää??
Alko askarruttaa kun kipinän kuitenkin antaa.

Testasin kahteen eri moottoripyörään (toimivia) , sama juttu!
Eli pelkkä tulpanhattu+johto joka puolassa kiinni.
Otin sitte vielä pätkän irrallista tulpanjohtoa ilman hattua ja se piippas. Onko tuossa hatussa joku juttu mikä "estää" yhteyden? ..häiriönpoistaja???

Saattaapa olla hyvinkin häiriönpoistovastus tulpanhatussa, joka lisää senverran vastusta, että piipparille ei riitä virtaa.

[Antti Törmälä]

Tulpanhatut oli alkuperältään venäläisvalmisteiset joten epäilin että mahtaako niissä mitään häiriönpoistajia ollakaan...
Mutta mites sitte mitataan vastus tulpanhatun ja moottorinrungon väliltä niinkuin tuolla ohjeissa oli. Sehän näyttää ääretöntä eikös, jos ei kerran piippaakaan??

[Tatu Keränen]

Piipparihan ei ole vastusmittari ja yleensö se piippaustoiminta on rajoitettu satoihin ohmeihin. Jos mitattavassa kohteessa on vaikkapa 500 ohmia, niin piippari tulkitsee johtimen olevan poikki ja ei anna äänimerkkiä.

Häiriönpoistajallinen tulpanhattu pitää ottaa pois, ennenkuin mittaat vastusarvoja puolan toisiokäämistä. Tai sitten pitää tietää se häiriönpoistaja vastusarvo ja vähentää se mittaustuloksesta.

Laita yleismittarista valintavipu kilo-ohmi alueelle ja mittaa sitten lukema uudelleen.

[Antti Törmälä]

Täytyy testailla vielä uudestaan. Kokeilin kyllä tuon mittarin 20K asentoa mutta näytti vaa ääretöntä. Siitä tulikin mieleeni testata suoraan siitä tulpanhatusta ja johdon toisesta päästä piipillä että onko ylipäätään yhteyksissä.

[Timo Alanko]

Näikö testataan sytytyspuolan ensiökäämi ja tulos pitäisi olla noin 5k ohmia

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Urpo Laine]

Juu ja ei. Toisiokäämille arvo on suunnilleen oikea. Ensiökäämin  tuossa testasit samalla siltä osin ettei ole katkosta. Sarjassa näyttivät olevan?

[Harri Valtari]

Ei , vaan tuossa mitataan toisiokäämin vastus . Siirrä tulpanjohtoon tuleva yleismittarin johto puolan runkoon , niin saat ensiökäämin vastuksen . Ennen sitä valitse alueeksi 200 ohmia .