Joskus männävuosina oli meikäläiselläkin mahdollisuus olla läsnä erinäisissä tilaisuuksissa, joissa erilaisin diagrammein esiteltiin mm. alkoholin vaikutusta reaktioaikoihin, huomiokykyyn yms. Tällöin pyrittiin nimen omaan tuomaan esille alkoholin haitallinen vaikutus em. tekijöihin. Elettiin seitkytluvun loppupuolta, joten ovathan ne asiat saattaneet siitä muuttua...
Meikäläinen ei näissä kaavioissa huomannut mitään erinomaista, mutta onneksi paikalla oli fiksumpaakin väkeä.
Joku nimittäin kiinnitti huomionsa siihen, miksi nämä diagrammit alkoivat aina vasta 0,2 promillen kohdalta. Nollan ja 0,2 väli puuttui aina!
Tiukan tivaamisen jälkeen selvisi, että ko. välille sijoittuva veren alkoholipitoisuus paransi reaktioaikaa, suoritusta jne. Eli alkoholin negatiiviset vaikutukset alkoivat vasta 0,2 promillen jälkeen.Tätä ei tietysti missään tapauksessa haluttu silloin (eikä ilmeisesti vieläkään?) saattaa yleiseen tietoon. Ja nyt puhutaan nimen omaan ns. nousuhumalasta, ei laskuhumalasta, sillä siellä asia toimii päinvastoin.
Tulkoon sitten samalla kirjoitettua jo etukäteen, että en todellakaan suosi alkoholin käyttöä liikenteessä, -en edes siihen 0,2:een saakka. Lain laatijalla tulee kuitenkin olla järki päässä. Joku suhde pitää olla työhön käytetyn panoksen ja saavutetun hyödyn suhteen. Tämä "kännykkälaki" on oiva esimerkki siitä, millaista lakia ei pitäisi laatia.
Entinen tuomarin ohje oli: "Mikä ei ole kohtuus älköön olko lakikaan."
Ja edelleen pohdittavaksi. Nollatoleranssin ollessa voimassa, joku ajaa kuolonkolarin 0,2 promillen humalassa. Kissankokoisin kirjaimin toitotetaan: "Rattijuoppo ajoi kuolonkolarin!" Onko todellakin täysin pois suljettu se seikka, että ko. henkilö olisi ajanut saman kolarin, vaikka olisi ollut selvinpäin? Vai eikö kuolonkolareita ajetakaan kuin vain ja ainoastaan humalassa?
