Kalevi Tahvanainen - rikkaan elämän urheilumies.
Ei kovin usein tapaa pitkälti yli 7-kymppistä miestä, jonka silmät yltyvät yhä poikamaiseen tuikkeeseen elämästä. Miestä, joka taatusti tekee mitä tykkää loppuun saakka. Ideoi, pitää pintansa, eikä halua luovuttaa, vaikka vuosien tuomat krempat yrittävät kampittaa.
Valkeakoskelainen, Jääskessä vuonna 1929 syntynyt urheilun monitoimimies Kalevi Tahvanainen oli sellainen ihminen.Ittepäinen pappa, jonka suonissa bensa ei koskaan lakkannut virtaamasta. Jos Kalevin elämälle pitäisi keksiä yksi johtolause, se olisi varmaan: -Vähän pientä extraa! Sitä ekstraa hän jakoi etenkin läheisilleen, elämiseniloa ja kokeilunhalun tuomia pieni arjen piristyksiä.
-Mitähän pappa on nyt keksinyt, saattoivat tyttäret ja lapsenlapset kysellä, kun saapuivat papan plantaasille Tarttilaan. Mutta ennen kun Säterin entisestä lyijysepästä tuli tukkivasilmäinen eläkeläisvaari, hän ehti urheilla enemmän kuin monikaan tässä elämässä. On helpompi sanoa, mitä lajia hän ei olisi kokeillut ja harrastanut.
Kalevi Tahvanainen kilpaili oikestaan kaikissa lajeissa, joihin kaksipyöräisellä voi ottaa osaa: endurossa, trialissa, jääradalla ja motocrossissa. Menestystä tuli runsain mitoin, muun muassa 29 kappaletta TUL:n mestaruuksia.Hän oli myös painissa Suomen olympiajoukkueessa vuonna 1952 varamiehenä.Menestystä tuli nuorena miehenä lisäksi etenkin ampumahiihdossa ja painonnostossa. Paitsi hyllyt täyteen mitaleita ja pokaaleita, urheilun monilahjakkuus sai osakseen urheiluvammoja. Millon tuli Korpilahden kisoista kallonmurtuma, kun periksi antamaton mies ajoi kurvista metsään. Milloin paini toi tullessaan kaularangan murtumisen. Näitä haavereita mies ei koskaan katunut. Urheilu antoi ja otti.
Itse Kalevi antoi urheilulle paljon. Hänet muistetaan moottoriurheilun hyvää tekevänä kummisetänä, joka käytti leijonanosan pienistä perintörahoistaan ostaakseen Vesa ja Mika Kalliolle harjoituspyörän.Satapiikkinen Honda oli Kalevin tuen osoitus, olihan hän tuolloin paikallisen moottorikerhon puheenjohtaja.
-Ajajan pitää pysyä nöyränä, menestyksestä huolimatta, Kalevi evästi Kallion poikia viimeiseksi jääneessä lehtihaastattelussaan reilu vuosi sitten.
Kalevi Tahvanainen kutsuttiin huhtikuun 9.päivänä seuraamaan läheistensä elämää ja kaikkia tämän maailman moottorikisoja yläkerran katsomopaikoilta.
Elämähaluinen mies ei olisi halunnut vielä luovuttaa, mutta voi olla varma siitä, että jätti jälkeensä hienon esimerkin siitä, miten elämä eletään. Kokemalla ja kokeilemalla, nauttimalla siitä, mitä tekee ja tekemällä kaikkea sitä, mitä itse pitää tärkeänä.
Laitanpa vielä Valkeakosken sanomien lehti jutun joka kirjoitettiin kun pappa poistui yläkerran katsomopaikoille.
Osuvasti kirjoitettu juttu.
