Pikkuhiljaa karsiintuu pois kaikki vaalikoneen mulle ehdottamat sopivimmat ehdokkaat.

Enhän voi nyt ennää äänestää ekaksi tullutta Paavo Aata, kun paljastu että sekkii on nuoresta iästään huolimatta harrastanu syntiä ja on vieläpä vannoutunut kasvissyöjä.
Pekka Hoollakin kun on jo se etninen poikaystävä, ja kun en halua jäähä kolomanneksi pyöräksi, niin Pekkakii karsiintu.
Paavo Vee taas on rinnastettavissa meijän seuvun entiseen kuuluisuuteen, öljysheikki Kuosmaseen, joten tunnen tapauksen ja kavahdan.
Sauli Ännä hökeltää välistä liikaa ja pälyilee vielä lisäksi ympäriinsä epäilyttävästi kuin kameleontti, uskottavuushan siitä kärsii. Joten ei.
Paavo Ällä taas kyräilee ja äksyilee niinkuin oranki, ja vaikka suorittikin vielä vanhoilla päivillään autonkuljettajan vaativan tutkinnon, ei ole parasta presidenttiainesta hänkään. Siis hylätään.
Timo Ässä puolestaan voisi mennä markkinoille myymään rukkasia, siihen tehtävään olisi kyllä yksi maan parhaista. Ei jatkoon.
Sari Eetä olisin kyllä muuten voinu äänestää, mutta kun se on vääräuskoinen, niin en sitten sitäkään.
Jäljelle jäi enää Eeva Bii, ja sehän mulle sopii sikäli koska äitini puolelta olen hurrahtavaa sukua, äitin esi-isät kun on ollu Stickmanneja tai ainakii jotakii sinnepäin.
Menenkii heti nousviikolla ruotsinkielen kertauskurssille kansalaisopistoon, ja ostamaan maksimakasiinistä uuven tuulipuvun että sulaudun sitten sujuvasti muiden varakkaiden RKP :läisten joukkoon.
