Kuulopuheina saatu kokemus Michelinin trialrenkaasta jonkun vastaavan leikkienduron alla; parisataa kilometriä ja suunnilleen rätit näkyvissä. Net ovat melko pehmeitä... ja maantienopeuksissa myös renkaan lämpötila aika äkkiä tapissa. Mutta kuulopuheita kaikki, en oo ite kokkeillu. Eikä miun trialharrastuksen aikaan ois ollu tarjollakaan. Ajoin trialissa renkaat ihan tasasiks, miulle naurettiin siitä. Käänsin aina vuoroviikoin pyörimissuunnan, ettei kulunu pykälille. Puolassa EM-kisoissa olin turistina Myöhästen mukana, ja oma pyörä oli mukana, että pääsi katsojana liikkumaan siellä. Ja se renkaalle nauraja oli norjalainen, joka silloin toimi FIM:n trialkomission päällikkönä, nimmee en tähän hättään muista. Toinen nauraja oli Iris Kramerin, naisten trialin maailmanmestari takavuosilta, isä. Oon ollu joskus kuulusissa porukoissa...
Mutta eihän siinä oikeestaan mittään häviä, jos kokeilet sen trialsin; saahaan joko vahvistus miun kuulemille puheille, tai osottautuvat perättömiksi. Siitä on omakohtainen kokemus, että trialpyörän kun otti vaikka kymmenen asteen pakkasessa tallista ja ajo pihalla ympyrää, niin vartin päästä, kun ne renkaat oli saavuttanu ulkoilman lämpötilan, ei sillä oikein päässy tasamaalla liikkeelle; rengas oli kivikovaa muovia, eikä pitäny yhtään lumella. Se sama kumi, mikä kesälämpösellä tarttuu kallioon kuin hammasratas kaveriinsa.
pääs taas jv vauhtiin muistelmissaan...
