Aihe: Tallissa tapahtuu

[Teemu S. Lindfors]

Jaa? Kyllä se näiden amerikanrutkujen kanssa on ihan yleinen termi.

Jos jousipainetta on liian vähän, saattaapi venttiilit kellua kun vapauttaa panheadin massiiviset tehoreservit. Jos liian paljon, kuluu paikat nopeammin. Mä oon joskus mittaillu läjästä jousia seetipaineet ja aukiolopaineet. Osa on semmoisia, että kun seetipaineen shimmaa kohdalleen, on aukiolopaine järkyttävä. Opin tästä, että jousilla ja jousilla on eroa. Panhead pronssiseeteillä oli uusi tuttavuus, joten piti kysyä kun ei tiiä.

[markkukovasin]

Ai semmoinen.

Mulla oli tuossa 1942 500 cc sota-Monarkissa kanssa pronssiseetit.

Ne kun kunnostin -ja venttiilit tein kuorma-auton venttiileistä
kun niissä oli sopiva varsi ja lautanen-sorvilla lyhentäen ja muotoillen,tuli kokeilematta
hyvä.  Jouset alkuperäiset-mäntä Laverda Jotasta...semmoinen rankka kupupää.

No-kaikelviisii...

t. Markku

[Markku Juusela]

Moro

Noissa virikoneissa usein laitetaan jäykempää venttiilin jousta.Tossa joku vuosi takaperin kaverin asfaltti sprinttiautoksi tulevaan Smart Roadsteriin tuli Fordin EcoBoost 1,0 moottorin Fordin R2 osilla höystettynä ja vielä vähän muuta.Aluksi tuli liian jäykät jouset ja se öljyssä uivasta nokkaketjusta lähti hampaat ja arvaatte mikä oli lopputulos,onneksi ei tullut alakertaan vaurioita.Sitten vaihtui normaalit R2 ralliautossa käytettävät jouset mutta kukaan ei tiennyt paljonko voi kierrättää joten rajaksi laitettiin 8500 1/min joilla muuten litrasesta irtosi 336 hv,sittemmin kierroksia nostettu 9 tonniin mutta konetta ei ole jarrutettu näillä kierroksilla ja tuntuu naulat vielä pysyvän tahdissa.Ei tietääkseni ole seetipaineita mitattu mutta tosiaan tuntuu kestävän sellaisilla kevyillä venttiileillä.Turbossa kun paukku vielä lämmittää pakopuolta ja turbon paine yrittää pitää imuventtiiliä auki niin ne seetipaineet olisi hyvä tietää mutta tämä proggis ehkä oli pallon ensimmäinen kun moottorinohjauksia myyvällä Motecilla ei ollut vielä siinä vaiheessa myydä ohjelmaa ko. moottorille vaan tekivät sen tähän pirssiin vartavasten.Moottori on litranen turbo suorasuihkutuksella + imusarjassa toiset suuttimet kun riittävän isoja ei saanut suorasuihkutus suuttimina ko. kanteen,polttoaineena R85:nen etanooli.
Tämä nyt ei varsnaisesti liittynyt teemaan mutta kerroin kumminkin.

[markkukovasin]

Noitten Monarkin venttiilien mukana pysymistä
kyllä hiukan epäillen arvioin kun niitä laittelin-ne kun ovat yli 10mm
varreltaan-ja lautasetkin liki 45mm..

Mutta kyllä ne vaan tahdissa ovat pysyneet-ja joskus aikoinaan kierrätinkin...

Laverdan mäntä antaa varmaan aika mojovat puristuspaineetkin. Kytkin ainakin meinasi
nöyrtyä aina jo käynnistysvaiheessa.... Nyt siellä kuuluu olevan kisakoneen kytkin kiinni.

t. Markku

[Teemu S. Lindfors]

Onkos teillä muuten itellä työkalut seetien kunnostamiseen? Jos on niin minkälaiset?

[Kari Sillanpää]

Mistäs tuo seetipaine mitataan ja miten?

Voima tulee varmaan jousen puristusvoimasta mutta se pinta-ala?

[Osmo Leikko]

Paine ja paine. Tuo seetipaine-termi saattaa olla hiukan harhaanjohtava. Kyse on siitä, millä voimalla venttiilin lautanen painaa seetiä eli kyse on puhtaasti jousivoimasta. Ehkä seetipaine kuvaa sitä, että venttiilin lautanen on seetissä kiinni eli venttiili on kiinni, jolloin jousi on ns. asennusmitassaan. Eli mitataan jousivoima silloin, kun jousi on puristettu asennusmittaansa.

[Teemu S. Lindfors]

Ehkä seetipaine kuvaa sitä, että venttiilin lautanen on seetissä kiinni eli venttiili on kiinni, jolloin jousi on ns. asennusmitassaan. Eli mitataan jousivoima silloin, kun jousi on puristettu asennusmittaansa.

Justiinsa näin. Mulla on semmoinen simppeli jousipainemittari, jonka voi jousien ja jousilautasten kanssa puristaa ruustukin leukojen väliin. Jousen asennuskorkeus pitää mitata kannessa ja sitte leukojen välissä mittareineen samaan mittaan. Aukiolopaineen saa, kun vähentää mitasta nokalta mitatun noston kerrottuna keinuvipujen vipusuhteella.

Panheadissa on tosiaan alunperin pronssiseetit. On kai niitä muissakin vanhoissa rakkineissa. On noita hiottu jo jokunen kerta näköjään, mutta eiköhän tolla taas kesällä ajeta.

[Kari Sillanpää]

Ookoo, hämäsi suureena tuo paine, ja yksikkönäkin psi joka on naulaa per neliötuuma. Kyllähän puhekielessä nuo menevät ristiin helposti, kiitokset selvityksestä

[Osmo Leikko]

110-120 psi seetipaine. Jostain manuaalista olin lukevinani, että pitäis olla vähän enemmän, noin 135 psi. Mutta se tais olla shovelin manuska. Pannarissa on pronssiseetit ja keinuvipoissa isompi vippasuhde.

Huomasin vasta yksikön, kun katsoin aikaisemmin vain numeroita.

Onkohan nyt yksiköt kohdallaan, psi vai lbs?

Minkäläinen mittari sulla on?

Tässä nimittäin hiljakkoin juuri selvittelin erään mittarin logiikkaa...

Paljonko venttiilt painaa?

[Teemu S. Lindfors]

Tommonen:

[Osmo Leikko]

Juu, selvä homma. Tuossa mittarissa männän pinta-ala on yksi neliötuuma, jolloin mittarin näyttämä psi on yhtäkuin voimana lbs.

[Simo Puikko]

Anteeks et oon olemassa ja sori et oon syntyny (Jope), mut itse laittasin tuohon 12V porakoneen ja kytkisin liitosjohdon laturiin.[/size] Hihnasta pikku alkuvauhti ja loputtomasti kiihtyvä ikiliikkuja on siinä. En tiijä toimiiko se, mutta suapihan sitä kokkeilla. (Jope)  ( Lainaus Eeron kommentista pari sivua taatepäin.)


Kyllä meinaan heti tehdä tämmösen isomman.
https://www.youtube.com/watch?v=jIBMp4OvbSM&t=225s tai [size=78%]https://www.youtube.com/watch?v=-8pFrTMxewk&t=365s[/size][/size]
Ei se ole ihme, että intialaiset tekee hyvää ja halpaa tavaraa, kun energiakin on ilmaista. Lisäksi siellä lienee ylitarjontaa keltaisista generaattoreista ja kiuasmaalilla maalatuista sähkömoottoreista. Pitää varmasti muutama päivä testata, ennenkuin irtisanoo sähköliittymän.[/font]

[Teemu S. Lindfors]

Juu, selvä homma. Tuossa mittarissa männän pinta-ala on yksi neliötuuma, jolloin mittarin näyttämä psi on yhtäkuin voimana lbs.

Joo, niin se on. Varmistin mittarin näyttämän suorittamalla sille referenssimittauksen kansalliseen mittanormaaliin - itseeni.

[Markku Juusela]

Moro

Asiahan ei minulle mitään kuulu mutta en ilmeisesti tyhmyyttäni ymmärrä kaikkea,ensiksikin tämä: 
Aukiolopaineen saa, kun vähentää mitasta nokalta mitatun noston kerrottuna keinuvipujen vipusuhteella.,
mitä siihen paineeseen vaikuttaa keinuvivun vipusuhde?

Toiseksi :
Tuossa mittarissa männän pinta-ala on yksi neliötuuma, jolloin mittarin näyttämä psi on yhtäkuin voimana lbs
Jos mitataan kuten Teemu kirjoitti on käsittääkseni ihan yks hailee minkä kokoinen tämä "mäntä" on,olisi ihan eri asia jos mäntä tosiaan toimisi tiiviinä mäntänä vaikkapa oikeata painetta mitattaessa.

Miksi mittarissa on paineen psi yksikkö eikä lb?

PS: Siis mittari on sellainen jossa mittarin sisällä on neliötuuman kokoinen mäntä,joo silloinhan se toimii ikäänkuin massan mittarina ja psi:ovat kuin massaa,ei sitä kaikkea heti hokaa.Ymmärsin männän koolla tota lautasta mikä onkin se mitä painetaan tässä tapauksessa jousta vasten.