En minäkään näistä mitään ymmärrä; vastaanpa kuitenkin luulojani ja kuvitelmiani (tarkoittaa sitä että vastuu on kuulijalla...)
Kilistäminen palotapahtumassa johtuu kahdesta toisiinsa törmäävästä palorintamasta. Ideaalitapauksessa bensa ja ilma ovat sekoittuneena toisiinsa täydellisesti, palotapahtuma saa alkunsa kipinästä, ja leviää siitä äänen nopeudella pallopinnan muodossa. Oikein mitoitetussa koneessa suurin kaasuseoksen lämmönnoususta (siis vain ja ainoastaan lämmönnoususta, kyseessä on lämpövoimakone, ei räjähdysmoottori) johtuva paine saavutetaan silloin, kun kammenkulma on lähellä 90 astetta, eli voima ei yritä katkaista kiertokankea vaan pyörittää moottoria.
Jos seos on liian rikas, palaminen hidastuu hapen puutteen takia, palopaine on edelleen suuri kun vaihtokanavat avautuvat, ja paine suuntautuu alakertaan ja estää uuden seoksen nousun ylös; kone "röpöttää" tai nelitahtaa, ei polta joka kierroksella. Tästä seuraa usein aikaisemmin mainittua alapään laakerin ja runkolaakereiden karstoittumista.
Kilistäminen - siis kahden palorintaman törmääminen - tapahtuu, jos jostain syystä palotilassa tapahtuu polttoaineseoksen syttyminen muuallakin kuin sytytystulpan luona kipinästä. Laiha seos kilistää siksi, että palorintama - nyt bensanpuutteen takia - ei etene pallomaisesti, vaan etenee niihin suuntiin, mistä palavaa tavaraa löytyy, siis salamamaisesti, ja nämä eri suuntiin sinkoilevat palorintamat törmäävät toisiinsa, mistä tulee kilistävä ääni. Toinen syy voi olla liian korkea puristus, jolloin polttoaineseos syttyy itsestään ilman kipinää saavuttaessaan leimahduslämpötilansa, tai palotilassa on hehkuva osa, joka sytyttää seoksen muusta paikasta kuin tulpan luota. Jos palotila on kovasti nokinen, se noki hehkuessaan voi toimia itsesytytyksen aiheuttajana. Palotilassa olevat kuopat toimivat erinomaisina noen kerääjinä aiheuttaen helposti tämän ongelman. Myös palotilassa olevat metallirosot aiheuttavat saman ongelman; pistemäinen uloke hehkuu liian kuumana. Jos seos on kokonaisuudessaan liian laiha, palotapahtuma hidastuu, kun se ei etene tasaisesti, ja edellä mainittu suuntautuminen vaihtokanavien kautta alakertaan ja jopa kaasariin asti yskiminen aiheuttaa taas alakerran laakereiden karstoittumisen.
Tuossa palotilan muodossa, mikä IC:n kannessa on, on suuri taipumus edellä selostettuun kilistämiseen. Laidoistaan kapea palotila aiheuttaa hetkellisen, laskennallista puristussuhdetta suuremman puristuksen, kun seos ei palotilan laidoilta ehdi oman massansa ja massahitautensa takia pakenemaan keskemmälle varsinaiseen palotilaan.
Minun ajatukseni: etsi virheetön, siis hakkaamaton, sileäpintainen kansi. Pyri kuuntelemaan, meneekö seos siinä tilanteessa laihalle, kun kevennät vetoa, eli kun kierroksia on paljon ja kaasu vain osittain auki. Ja samoin kiihdytettäessä silloin, kun kaasu ei kuitenkaan ole viimeisellä neljänneksellä. Eli neulan ja neulasuuttimen alueen seoksesta kysymys.
Tuosta öljystä: ajelin Jawalla 2%:n öljyllä nykysynteettisellä. IC:n kanssa suosittelen, että älä kuitenkaan alle 3% mene. Mutta hae ensin ne seokset kohdalleen ja kansi kuntoon, ennenkuin pudotat öljyn määrää, tai voit sen neljään pudottaa heti.
Ja takuuvarmasti kaksitahtinen kilistää, oikeastaan melkein pahemmin kuin nelari...
Mutta omalla vastuulla, kuten kirjoitin!
Jaakkovaakko