Meijän hyvinvointialue on nyt nimeltään ELOISA. Ja kyllä on meininki muuttunu; miulla on selkä oireillu normaalia enemmän jo pitkän aikaa, ja melkein tasasesti pahentunu. Ei mittään hirveen hälyttävää, mitä nyt kerran petti jalka alta ja menin turvalleen. Eikä käyny siinäkään kuinkaan, kun kerkisin kuitenkii pelastaa hihnassa roikkuneen kameran ja opiskan... mutta niiko tavallisesti, aika tiukasti on ihan lähiomaisen taholta käsketty mennä johonkii sen kanssa. Kait siks ko se lumikola ei oikee kule?
Jäin muutamaks päiväks yksiksein tupaukoks, ja eile päätin tarttuu härkää sarvista. Enkä soittanu ensineuvoo, vaan menin netistä sellasee chattii. Kun kirjauduin, heti vastas hoitaja, joka hetken viestien vaihtamisen jälkeen ohjas miut digilääkärille. Sinne joutu vartin jonottamaan, mutta taas muutaman viestin vaihon jälkeen takas hoitsulle, joka kaivo ajan lääkärille ja vielä tänne Anttolan terveysasemalle täks päiväks! Tänään kävin siellä, ja nyt on huomiseks aika röntgeniin Mikkeliin, ja ens tiistaille soittoaika lääkärille. Soittoajan ois saanu jo tälle viikolle, mutta varmistettii, että röntgenlääkärin lausunto on jo olemassa sillon. Vieläkö vois paremmin toimia! Ei meekkää kaikki veronmaksut hukkaa!
Ei tässä hättää sinällään oo, mutta se röntgen antaa varman tiedon kulumien tilanteesta ja ennenkaikkee siitä, ettei jo vuoskymmenii poikkinaisena ollu tukirauta oo vinksahtanu vituralleen. Se ei oo todennäköstä, mutta on helppo varmistaa yhellä röntgenkuvalla. Vähä niiko käyntiin lähtemätön mopo, kannattaa ens kattoo tulppa ja sammutusnappi, enneko purkaa konneen. Tai peräti romuttaa koko mopon.
jaakkovaakko
