Vielä Viljolla pari päivää mahtuu tähän viikkoon... eikäko oikeesti, ko pirulle antaa pikkusormen, se viep koko käden!
Meille kaks ja puol vuotta sitten vuoden vaihteen aikoihin tilattiin lasiterassi. Toukokuulle sovittiin asennus. Vapun aikoihin keksin, että yli 20 vuotta vanha lautaverhottu talo saattas olla lähiaikoina maaluuta paitsi, ja että sen terassin kohtaa ei pääse sitten ennää malaamaan, kun terassi on paikallaan. Rupesin kyselemään maalaria. Yks kyläläinen sano, että niitä on kahenlaisia; toisilla on nyt kesän työt jo sovittu, ja niitä toisia hän ei ottas mihinkään hommiin...
Päätin sen viiden metrin pätkän seinää maalata ihan ite. Ja maalasinkii, ja sain valmiiks ennen terassin laittajien tuloa.
Siitä innostuneena viime kesänä jatkoin terassin nurkalta eteläpuolen päätyyn, edelleen etusivulle ja vielä pohjospäädyn autokatoksen päätyyn. Siinä kohtaa iski väsy, se takasivun matka katoksen nurkalta terassille jäi maalaamatta. Sen kanssa on menny tää kesä pilalle, eli yhellä talonmaaluulla saap kaks kessää pilalle...
Eilen vedin viimisen pätkän takasivulta valmiiks. Takaoven eessä olevan kuistin kohta jäi viimiseks, kuistin ja terassin välin olin maalannu viime viikonloppuna. Kaikki räystäitten aluslaudat, ikkunoitten raakapuitteet, ja kuistien kaiteet ja tolpat valkoseks, seinä punaseks, niiko se on ollu ennekii, samoilla sävyillä. Ja samalla Panulla. Kaikki tuuletusritilät, koristelaudat, lamput, ripustimet, syöksytorvet ja yleensä kaikki irtoova irti, ja maaluun jälkeen takas paikalleen. Myös takaseinän terassin ja kuistin välissä olevat tikkaat otettiin irti, ja takas paikalleen. Kaikki rajat teipaten ja suojaten. Tässä toteutu se pohjalainen sanonta, että vaikka priimaa yrittää, niin tavallista tulee jos sitäkään...
Eikäku oikeesti oon suht tyytyväinen jälkeen. Pari kuvaa loppusuoralta liitteeks:
Tuo IKH:sta kolmella sadalla ostettu kevytteline on miusta ollut hintansa väärtti. Siihen on siis toinen kerros päälle, sivuilla pärjäsin yhellä kerroksella. Päädyissä, kun oli se toinen kerros ihan viimisiä millejään myöten käytössä, laitoin aika huolellisesti lankuista ja laudoista tehyt vaaitukset jalkojen alle, ruuvasin niput lautoja yhteen, ja vielä reikänauhasta tein lemmarit, ja jalat kiinni niihin alustuksiin. Ja vielä tein kakskakkosesta kolmiotuen, minkä ruuvasin talon seinään ja taas lemmarilla yhen nurkan telineestä siihen kiinni. Tuo teline liikkuu yhen hupasen miehen voimin, sekä mennee kasaan ja purkaantuu yksin. Säilyy autokatoksen seinällä sille tehyissä koukuissa purettuna viemättä oikeestaan yhtään tilaa; en laita kiertoon, kyllä sitä tarvii joskus.
Mutta ettei vielä tarvis ihan lopettaa askareita, niin on vielä autokatoksen puolen päädyssä homma vaiheessa. Katoksen katto on alempana ko talon katto, se välikkö on vielä maalaamatta. Harjat ei oo ihan samassa linjassa, toisella lappeella joutuu maalaamaan sekä punasta että valkeeta, toisella vain valkeeta. Räystään aluslaudat ei just tuolta näkys, mutta kun ei oikein anna sinni periks jättää niitä maalaamatta. Ylempi otsalauta sieltä päädystä on aika hyvin ottanu hometta, sen kanssa kahen vaiheilla, onks helpompi pessä myrkyllä ja maalata, vai hakkee uutta lautaa ja maalata katoksessa ja vaihtaa. Siitäkii vielä kuva:
Jokainen katto, minkä omistat, aiheuttaa omat murheensa. Vanha viidakon sanonta.
jaakkovaakko
