Lumityöt just saatii kahen kolan joukkueella valmiiks. 10 senttii ja pakkaslunta. Viikonlopuks lupas tuplasti, ja ehkä märkää. Kaatopankit on meijän pihassa kylän parraat; luiskaa ylös ja siitä hivautettaa lumet reunan yli!
Huihailta tuli kutsu huoltoon, tai ens piti rekisteröityä johonkin kaistapäisten sivulle. Sieltä näkkee aikasemmat huollot, ja sieltä saap käyttöohjekirjankin tallennettavaks tietokonneeseen. Joku tuhat sivua tai vastaavaa, ja ainakin kakstuhatta kertaa lukkee jossain "jos varusteena". Mitenhän vaikee ois tuollanen sähkönen versio tehä niin, että siinä ei lukis kertaakaan jos varusteena, eikä ois selitetty mittää muuta ko just ne vimpstaakit ja toiminnot, mitä tuossa yksilössä on? Valmistenumerolla sinne kuitenkin rekisteröidyttiin, ja auton rekisterinumero kajahti ruutuun.
Huoltoajan varaus sensijaan kävi nettisovelluksessa mainiosti, sain haluamani päivän - eläkeläisen kiireet, tiijättehän; jos on jollekin viikolle parturi varattu, ei sille viikolle voi ennää muuta ottaa. Kustannusarvio 220 euroa, vuosi tai 15000 kilometriä huoltoväli. Sillä pyssyy seittemän vuoden takuu voimassa. Tosin ei oo nytkään tullu ko karvan alle 10 tuhatta kilometriä vuodessa.
Nyt voipikii lopunpäivän huilailla; kameraseuran kirjanpitokin on jo toiminnantarkastajan hyväksymä! Eli ei foinikialainen. Tuollaset vapaaehtoshommat sujuu hyvin. Nimittäin niin, että ens mennee kaks tai kolme viikkoa noituissa, että minkä kehvelin takia tuohonkin hommaan oon sotkeentunu. Sitte tarttuu hommaan, ni kohta huomaa että jottain puuttuu. Sitte mennee päivä tai pari sen puuttuvan hommaamiseen. Sitte istuu alas ja vajjaan päivän naputtaa konetta, ja painasee napista, ja tulostaa kaikki tarpeelliset laput. Sitte ihmettellee, että mitähän noitumista tässäkin oikein taas oli? Vaikka toisaalta sais nuokin hommat tehä joku nuorempi. Mielellään alle seitsenkymppinen, ja vähemmän horisko.
- arvelee jv -
PS. Nikkasen suomen kielen kiemuroita luin. Onkohan noissa joku historiallinen perintö noissa nimissä tai niitten sanojen merkityksissä, mikä on aikojen alussa sanellu sen, että kuuluuko olla -ssa vai -lla? Eiks se Kerava oo Kerv-å, eli ei olla joessa, vaan joella? Tuusul -a, sitä en tiijä? Mutta paikkakuntalaisille se on selvä, vieras ei oikein voi tietää. Laukaalaiset on Laukaassa, ja parinkymmenen Jyväskylässä asutun vuoden jälkeen miunkii korvaan alko särähtää kun joku ulkokuntalaisempi sano Laukaalla. Isoimmissa tai muuten merkittävimmissä paikoissa ollaan yleensä -ssa, niiko Helsingissä, Turussa ja Anttolassa.
