Ei tännään mutta eilen; tai kotiin tultiin vasta puolen yön jälkeen.
Olin Lahdessa kuuntelemassa lassista mussiikkia (pakotettuna?). Sibeliustalolle oli saatu London Symphony Orchestra; vaikka esiintyykin melko uutterasti, ei ole kovin usein Suomessa vieraillut. Eikä olisi nytkään tullut ilman Aatos ja Jane Erkon säätiön apua; ei pelkät valtion- ja kunnanverot ja nuukan konserttiyleisön tuki riitä noilla markkinoilla...
Solistina kiinalainen nuori nainen, Yuja Wang. Melkoset hämähäkit on soittajan sormet; meikäläisen musiikkia ymmärtämättömän silmissäkin tuntuu uskomattomalta se, miten ne sormet ossuu oikeeseen nappiin. Ankkurina soitti (neljästi taputti kansa takasin) mm. Mozartin Alla Turcan, ja turkasen nopiasti kävi siinä sormet!
Tuosta esmees voip katella sitä, jos kiinnostaa:
https://youtu.be/wSbCmSOGLaQKesäsempi ko oli eile keli, ni aika niukka mekko oli Yujalla; vois melkei sannoo, että oli sekä ylläältä että allaalta lyhyt! Ainakii noissa ympyröissä...
Käytii Roudon Rikun museossakii jo ennen konserttia samalla reissulla; tietysti. Eli kulttuuria tuutin täyveltä. Ameriikan virkaatekevä ambassadoori tuli heti meijän jälkeen, eli merkittävä päivä oli museollakin.
Kottii ajeltiin konsertin jälkeen samoin tein. Kelikin selkis, eli valosaa piisas. Ja topantkoussa enne Heinolaa käytiin nykäsemässä lihapiirakat naamaan; oikein tuli siinä nuoruus mieleen!
jv (ja rva, vaikka ei se näitä luekkaan...)
PS. Melkoset hulinat tuolla hallitusrintamalla heti ko mie hetkeks netin äärestä irtauvuin. Vaan selvishän nekin asiat lopuks.
