Kävin faijan kanssa viimeisellä "eräretkellä". Muistelin 35v.+ takaisia asioita ja paikkoja: Tuossa opettelin perhokalastusta, nyt paikalla on kalatie, jossa kalastus kielletty + sata metriä suuntaansa ylä- ja alavirtaan. Tuolla suistossa käytiin sorsastamassa ja pyydystin piisameja, olisko ollu vuonna -76 tai -77? Tuossa järven lahdelman jäällä ammuttiin uudella Sako P76 piekkarilla pilkkaa. Muutama kilometri eteenpäin tietä pitkin. Tuossa kohtaa oli silloin metsää, johon viritettiin ensimmäiset Conibear-raudat. Saatiin saaliiksi maanomistaja, Sulo oli ihmetellyt erikoisia pyytöjä ja jäänyt peukalostaan satimeen..., oli viritellyt pyydön kyllä uudelleen, mutta ns. polkurauta tyyliin. Jälleen eteenpäin. Tuossa mäessä käytiin katsomassa Finlandia-hiidon sumaa. Kymmeniä,jollei satoja ukkoja ja akkoja meni aina nurin jyrkässä laskussa...
Eteenpäin. Toivaan metsätorppa lahoaa sijoilleen, tai ainakin metsään jääneet talousrakennukset, paljon hakkuita jokapuolella ja onhan silloin taimikkona ollut puusto myös kasvanut, esim. toinen piekkarilla ammuntapaikka. Oli aikasemmin suo kitukasvuisine n. metrin mäntyineen. Oli tilaa ampua, mutta nyt suht vankkaa männikköä. Venäläisten sotavankileirin kohta on hakattu ja on taas noin 10 vuotiaan taimikon vallassa. Tässä kohtaa ammuttiin minun aikanani ensimmäiset teeret, Piri-ajokoiramme ajoi edestään ja pudotit molemmilla piipuilla, muistatko? Antinsillan tie on leventynyt kärrypolusta ojitetuksi tieksi ja kuivanmaan mökkiyhdyskunta kasvanut muutamilla mökeillä. Muutenkin metsäkulmille on asutus ja "sivistys" tunkeutunut. Aikaisemman metsäseudun tienristeyksiin on tullut osoiteviittoja ja postilaatikkorivistöjä. Muutama lisämutka ja ollaankin Lahdentiellä. Ajelen kaupunkiin ja vien mutsille ruohonleikkurin, jonka olen kunnostanut.
Tuossa kiviaidassa oli ennen aina kivitaskun pesä, en ole nähnyt kymmeniin vuosiin etelässä pesintää...
Tervehtin veljeäni myös, joka saapui sovittuun paikkaan sovittuna aikana, kierretään porukalla kuusiaita polkua pitkin. Multakasassa on lapio talonpuolesta luvatusti pystyssä. Lasken faijan kairatuun poteroon ja broidi taputteleen multakasan uuteen muotoon... Naakat kajattaa, kukkalaitteessani olleet mustikanvarvut ovat kypsyttäneet silloin raakileina olleet marjat.
Mennään pienemmällä porukalla Hälläpyörään syömään. Ei ollu metsästäjän pihviä, täyty ottaa pippuripihvi.