Aamutuimaan ihmettelin eilistä Pörsänjärven Ympäriajoa, joka onnistui muuten mallikkaasti paitsi että ajatuksissani kurvasin väärälle väylälle joka johti ohi järven ikäänkuin omalta puolelta. Lähellä tosin olisi asustellut muuan kuuluisa persnahaton Päitsin kiertäjä, jolta olisi muutoin saattanut kysyä neuvoa, mutta kun en tiennyt olisiko ollut kotona. Tuollainen Päijännettä pienemmän järven ympäriajo sujuu näköjään hyvin 64-vuotiaalla 1-syl bemulla, jossa on käsivaihteet.
Illasta sitten koiran kanssa sieneen. Oli tulla koiran kannalta kohtalokas reissu, kun tappaja-ampiaiset hyökkäsivät. Itse sain vain 4 pistoa, hauva varmaan 40. Kyllä oli koira pehmeässä kunnossa, kannoin sitä melkein puoli kilometriä, oksensi koko ajan. Kuolleita ampiaisia löytyy turkista vieläkin, tapoin niitä karvojen sisään sormin puristelemalla.
Olisiko kyypakkauksesta ollut apua, kun vanha bordercollie toipui parissa tunnissa kulkevaan kuntoon.