Aihe: Mitä tuli tänään touhuttua

[Timo Junno]

Mikä on tuo pölli narujen varassa tuossa vastojen vasemmalla puolella?
Onhan nuo vastat sidottu vitsaksella eikä narulla?
L&K.

Se on Pekan tasapainoilupölli. Riippuu tuollalailla puitten välissä.

Vitaksella näytti Pekka sitovan. Oli mukava kahtoa kun homma tapahtuu.

[Pekka Koivu]

Kävin Hondalla Kuhmon mobiilinäyttelyssä ja romppeilla. Siellä oli se täälläkin keskusteltu pitkänokkainen tummanvihreä Triumph kuutoskoneineen. Mielenkiintoinen laite, housumuodin parempi olla kapealahkeista sorttia, niin lähellä säärtä se kardaani näyttää pyörivän.

[Uula Kuvaja]

Käytän tätä edelleen rakennusfooruminani. Anteeksi.

Ajattelin laittaa puulattian alle vesikiertoisen lattialämmitysen. Tiedän, että lauta ei ole paras pinta lattialämmityksen kanssa, mutta näin päätin!
Mitäpä luulette, tuleeko ongelmia kosteuden kanssa? Rakenne siis betoniholvi (jonka alla aika kylmä kellari pesutiloneen) jonka päällä muha. Koolausten väliin lattialämmityskasetit (alumiinilevy) joihin vesiputket. Sen päälle paperi ja lautalattia.
Miten käy kosteuden? Estääkö kasetit kosteuden siirtymisen ylöspäin? Entä se lämpö sitten? Vaikuttaako se kosteuteen ja sen siirtymiseen?
Tämä nyt on tämmönen kallis kokeilu. Jos ei lämmitä tarpeeksi, pinta menee ehkä vaihtoon. Enemmän huolettaa kosteus... Ne vahingot on ikäviä. Ilmanvaihto on tosiaan painovoimainen.

[Hannu Kolm]

Minä en noista lattialämmityskaseteista tiedä, mutta mitä on yläpuolella olevan lattian materiaali?
Kylmä alakertailma ei sisällä hirveitä kosteuslukemia, mutta johonkin sekin vähä on saatava tuuletettua.
Eli nähdäkseni kysymys on tässä tapauksessa lattiapinnoitteesta. Hengittääkö se?

[Henry Eklund]

Laita se lattia sitten puusta eikä laminaatista, mullä lähtee alle vuoden vanha laminaatti kaatopaikalle jja koiran takia uusi parketti vielä hioasipastaan jans, myrkkylakka päälle. Saatanan keinopaska näyttää muoville enenmän kuis muovi, koiran kunnet rapisee niinku huoinauloja satais ja lyhyemmäksi voi leikata ku tulee veri, ei ole Dopperi kantaastuja. Parketin kumminki haluan. Laminaatti pitäis lailla kieltää, ei liuka ja voi kuluttaa sukkia, arvaa oonko kaatunu ja koira sutii enemmän kuin kenenkään pyörä. Lattia on niin täynnä mattoja että puhutaan kokolattia matosta. Entisessä asunnossa oli parketti ja ne pienet jäljet lähti parketin hoitoaineella kerran kuussa ja maassa joka neljäs viikko.

[Hannu Kolm]

Meillä on laminaattia vuokralaiskämpän huoneen ja eteisen lattiassa. Se kun on kuitenkin halvempaa kuin mikään matto.
Laminaatti sinänsä on ihan perseestä; puolikova kuitulevy, jonka päällä on hengittämätön puunkuvakalvo.
Nää ei ollut vastauksia, kattot vaan että se ilmassa vaaniva kosteus tuulettuu aina johonkin suuntaan. Muuten tulee laho & ongelma.

[Henry Eklund]

Mulla on tikuista tehtu luhtitalo ja toisesees kerroksessa asutaan ja kaikki elekroniikka pitää niin kuumana että ilmalämpö punppaa nytkin vettä enemmän kuin kiteen kirkkaan miehen pannusta tulee sitä. Lattia on ontelolaattaa johon jätettiin pehmut kumimatto ja paras ääneneristus matto vielä alle, eise kolisetu ikinä mutta vaihtuu oikeaan parkettiin kun ny vielä jokunen eläke tulee tilille. Heti kun soittavat pankista että tili on ylitetty ja pankijohtajan kanssa pitää mennä metälle ku eräpäivä on xx.xx

[Uula Kuvaja]

Yläkerta on puuta eri muodoissa. Alakerran katossa eli yläkerran lattiassa on panelia, haltexia, muhaa ja lautaa. Laudassa tosin jokin vanha maali päällä.
Lautaa tulee näillä näkymin. Tai sanotaanko näin, että lattiat saa olla niin kauan ilman pintaa, kun niissä ei ole lautaa. Edellinen omistaja on purkamu lattian ja jättänyt laudat ulos. Osa on suojattuna, osa. Ei. Eli osa käynee höyläyksen jälkeen käyttöön.

Tulee vaan melkosesti kosteutta kellarista, kun ei ole salaojituksia... Toistaseksi ei ole ollut ongelma, vaikka oli ennen ylhäällä muovimatto. Seinät oli ainut toimimaton rakenne, kun oli bitumikermi rappauksen alla. Sinne se kosteus jäi.

[Ossi Viita-aho]

Tervehdys Uula,

Lämmin ilma pystyy sitomaan kosteutta enemmän, joten niiden ongelmien pitäisi tulla siellä kylmän kellarin puolella. Toisin sanoen, jos kellarissa on 100% suhteellinen ilmankosteus (seinät ja ikkunat valuu vettä), niin siellä lämmitetyssä lattiassa se on paljon vähemmän.

Alumiinikasetit on kyllä täydellinen hyörysulku joiden läpi ei kosteus mene. Jonkunlaisen ilmanvaihon tarvitset sinne kellariin joka tapauksessa. Kun siellä kellarissa on pesutilat, niin kannattaa laittaa joku puhallin, että saat tehostuksen käytön ajaksi. Painovoimainenkin toimii varmaan silloin, kun tiloja ei käytetä. Kellaristahan on pitkä matka katolle, joten putkeen tulee melkoinen imu ainakin talvella.

Jos se bitumikermi on ollut rappauksen alla seinän ulkopinnassa, niin rakenteeseen on laitettu höyrysulku ulkopintaan. Sisäpinnassahan sen pitäisi olla. Tai ainakin sisäpinnan pitäisi olla höyrytiiviimpi, kuin ulkopinnan. Tosin, jos siellä ulkopinnassa on bitumikermi, niin vaikea sitä sisäpintaa on tiiviimmäksi saada. Vastaavia virheitä tehtiin piilosokkeleiden kanssa. Sinne ns. sokkelin sisäpintaan siveltiin bitumi estämään veden pääsy ulkoapäin seinään. Perslankkuhan on tällaisessa rakenteessa maan alla. Todellisuudessa se sokkeli on jo seinää ja toiselta puolen kosketuksissa ulkoilmaan. Nyt se vesi tulikin sisäilmasta ja valui sinne perslankkuun.

Yleensä ne salaojat ovat, kuin vanhanpiian tissit. Kaiken varalta. Ei niistä vettä tule, ellei ole rakennettu pohjaveden pinnan alapuolelle. Jos se kellari olisi pohjaveden pinnan alapuolella, niin silloin sulla olisi oma uimahalli. Luultavasti kosteus tulee kapillaarisesti ja siihen ei salojat auta. Styroksi lattian alla katkaisee kapillaarisen nousun tehokkaasti. Jos meinaat laittaa sinne kellarin maanvaraiseen lattiian lämmitystä, niin pitää huomioda, että lämmitetystä rakenteesta lämpövirta maahan on paljon suurempi, kuin kylmästä lattiasta. Lattialämmitys vaatii parempaa eristystä maata vasten, kuin lämmittämätön lattia. Meilläkin on 25 cm styroksia lattian alla.

Mutta kuten kirjoitin jo ennemmin. Rakennusneuvoissa pitää aina suodatta, joten älä pidä tätäkään kirjoitusta ainoana totuutena.

[Ossi Viita-aho]

Tuossa yks päivä koiraa talutellessa kattelinkin että ihan naapurissa näkyy olevan kaksikko lähössä jammulla tienpäälle. Saa meillä käyä. Eihän tuosta Rapen ja Markun pihojen läpi taida olla kuin sata metriä matkaa.

Purkailin Puchista (vaimon) kytkimen näkösälle ja sille pitäisi jotain osata tehdä kun luistaa. Taidan valikoida jäykempiä jousia jos vaan niissä jotain eroa on ja sitten jos laittaisi delvakkia tai superbike 4T öljyä tms ja ellei noillakaan niin sitten yksiaste mineraalia varmaan pittää kokeilla.

Oltiin varmaan lähdössä pojan kanssa Weteraanikonepäiville. Mentiin Ylivieskantietä ja takaisin tultiin Karhukankaan kautta. Väliltä löytyi 20 km soratietäkin, kun ajeltiin sieltä Lumimetsän kylän kautta. Olis pitäny ajella Haapavedelle pohjoispuolen tietä ja sitten Karhukankaalle, kuten oli ensin ajatuksena.

Joko rupesi Puchin kytkin toppaamaan. Ootko koittanu sellaista JASO MA luokiteltua öljyä. Siinä on joku lipsumisenesto märkäkytkimelle. Mulla olis tallissa sellaista 20W 50 mineraaliöljyä.

[Uula Kuvaja]

Näin itsekkin niistä alumiinikaseteista aattelin. En vain keksi mitään muuta fiksua tapaa kiinnittää putkia lautojen alle. En tiedä kuinka tiheään noita kasetteja on tarkotus laittaa, mutta jonkin moinen (20+ cm) rako olis levyjen väliin tarkotus laittaa.
Ehkä joskus sitten piikkaan kellarin lattian auki ja laitan styroksia. Kun sais ensin asuttavaksi muut kerrokset.

[Markku Juusela]

Sain tässä menneellä viikolla pitkään hakemani takalokarin Suzukiin.Kiillottelin ja puhdistelin lokarin ja tänään ruuvailin sen paikoilleenl.
Jenkkilästä lokari löytyi,on muuten ihme maa sieltä saa melkein mitä vaan ja eikä maksa paljoa edes lähetyskulujen jälkeen.
Todella hyvän lokarin hinta oli 9,99 $ + lähetyskulut ja tullausmaksu,tullissa lokari viihtyi viikon,ihmettelivät varmaan vanhaa kiiltävää osaa.
Ei puutu Suzukista oikeastaan mitään enää eli voi alkaa suunnittelemaan museokatsastusta.

Tulikin mieleen että jos saan pyörän museorekisteriin ja innostun kaikenvaravakuuttamaan sen niin miten pyörän ( GT 250 -73 ) hinta
määräytyy ja arvioidaanko pyörän arvo vakuutushetkellä vaiko vahingon satuttua.Näitä pyöriähän ei juurikaan ole myynnissä eli vastaavan
hankinta vaurioituneen tilalle voi olla hankalaa.Pyörähän ei ole mikään kulttipyörä ja siksi ei  kovinkaan arvokas vaikka ehkä harvinainen
mikä ei hintaa nosta esim. joidenkin engelsmannien hintatasolle,joita kuitenkin lukumääräisesti on enemmän.
Tämä loppu ei nyt ollut tämän päivän touhuamisia mutta tulipahan vaan mieleen.

[Kari Vähäkainu]

Kysäisin tässä toista kuukautta sitten ihan piruuttani että erään vakuutusyhtiön hemmolta että saako mopoon kaskoa, kuulemma saa. Olin liikkeellä 79 Trialilla joten kysäisin että mikähän mahtaa sen vakuutusarvo olla, vakuutushemmo katseli hetken mopoa ja tuumas että kyllä siihen parin tonnin kaskon saisin helposti. Tiedä sitten onko paljon vai vähän, on sitä mopoa yritetty jo ostaakin, paras tarjous on nyt kolme tonnia.

[Markku Juusela]

Näin vähän arvelinkin vakuutusyhtiön hinnoittelusta.Mitäs jos sä myyt mopos ja ostat takaisin samalla hinnalla
niin sulla olis kuitti ko. hinnasta,mitähän vakuutusyhtiö silloin sanoisi,sanoisiko että olet maksanut tonnin liikaa
kahen tonnin pyörästä!?
Joskus oli vääntöä auton arvosta joka oli ainoa rekisterissä oleva auto ( Honda N360 -69 ) suomessa,ei ollut
arvokas vakuutusyhtiön mielestä.

[Pekka Puoskari]

Mikä on tuo pölli narujen varassa tuossa vastojen vasemmalla puolella?
Onhan nuo vastat sidottu vitsaksella eikä narulla?

Vihtat olen aina sitonut vittaksilla.
Tuo pölli on yksi aktiviteetti lastenlapsille. Niillä pitää olla koko ajan jotain tekemistä.
Keinu, trapetsipölli, nuotio, mopoilu ym.

Trapetsilla on tasapainoillut myös vanhempikin väki.
Joskus on tarjoilu lopetettu sellaiselle joka ei pysty kävelemään tukkia päästä päähän.

[ylläpito on poistanut liitteen]