Neljästi olen eläissäni nenuuni saanu. Ja niistä yhdestäkään kerrasta en voi olla ylpeä!
Eka kerran ekaluokalla kansakoulussa isot pojat heitti minut hankeen, ja minun kanssa saman ikäinen pieni kilimu kävi tilsasemassa siellä nekkuun.
Toisen kerran 7 -luokalla luokkakaveri tinttas varottamatta. Tosin sen lasken kaverin luonnevian syyksi enkä omakseni, myöhemmin hän tappoi yhen äijän kun tarvitsi sen autoa ja rahaa, ja sittemmin joku tappoi myös ko. kaverin.
Kolmas kerta oli kun seurusteluvaiheessa nykyvaimoni kanssa oli jostakin asiasta eri katsontakanta, niin hää otti ja mottas että veret irtos.
Neljäs sattu reilut kymmenkunta vuotta sitten lähikapakissa, vaan en vieläkään tiijä kuka löi, mutta lyöty oli koska kolvi oli arka ja paita veressä.
Tämä vähäinen turpiin saamiseni johtuu varmaankin hissukkamaisesta ja syrjäänvetäytyvästä luonteestani, ja siitä että kannanottoni asiohin ovat aina olleet hyvin pehmeitä ja varovaisia.
