No jopas, onhan sitä miullakii kokemuksia noista ESSO-talvirenkaista. Ostin Esso-huoltoaseman pitäjän pojalta Volvo Amazonin 70-luvulla (Fiat 600 meni vaihossa), ja siinä oli ne Esso-talvirenkaat. Kulunu ne ei ollenkaan, mutta ei kyllä pitäneetkään. Kun kovalla pakkasella lähti liikkeelle, renkaaseen oli alapuolelle painunu kuoppa, mitä se luki eli täristi kerran kierroksella, kunnes rengas lämpeni. Lopuksi yksi alkoi murtumaan rungostaan kait just tuon kylmäjäykkyyden takia, ja nipisti sisärenkaaseen reiän - ne oli siis perinteiset sisuskumipyörät peltivanteilla. Sen yhen vielä paikkasin ja laitoin toisesta sisäkumista ylimääräsen suojuksen siihen murtuneeseen kohtaan päällys- ja sisuskumin välliin, mutta sitten kun toinen meni samalla tavalla, en ennää jaksanu, vaan investoin uusiin - tai ainakin toisiin - renkaisiin.
Taistelua se oli köyhän opiskelijan elämä siihen aikaan, tosin rahat oli riittäneet hyvin ihan uuden motorossipyörän ostoon. Leipään ja autonrenkaisiin ei niinkään... eikä se siitä taistelusta oo paljonkaan muuttunu, kohteet ja tasot vaan toiset.
Se Amazon oli alkujaan Favorit, eli karvalakkimalli, kolmevaihteinen loota ja kaikki. Se edellinen omistaja oli tehny siitä GT123 näköiskopion, pieni ratti, saranalla pikkasen aukeevat takalasit, GT:n merkit ja listat. Ja kahet apuvalot nokalla. Mie löysin edullisesti nelilovisen lootan ja vaihettiin se. Oli kaupungin kadun kulmissa pikkasen mukavampi, kun kolmelovisessa tuntu puuttuvan vaihe ykkösen ja kakkosen välistä. Oikeissa GT:issä tais olla loikkariloota. Nuo oikeet GT-Amazonit on ainakin Ruotsissa aika kysyttyjä ja kalliita kait tänäpäivänä. Kolme vuotta ja satatuhatta kilometriä ja monta seikkailua mahtu sen Amazonin ja miun yhteiselämään, luotettava ja hieno peli oli. Mitä ei voi sanoa sen jälkeen tulleesta mersusta...
innostu taas jaakkovaakko elämään nuoruuttaan...
