Sinällään sääli kun ss ja solikkaja vastaavat mopot kotonaan poluilla niin miksei niitä ulkoiluteta sitten enemmän ja muutenkin ovat monikäyttöisiä no minä oonkin outo lintu 
Mopoharrastajia on useampaa sorttia. Tässä aikani kuluksi tein pienen listan mopoharrastajista, kertokaa onnistuiko lista, tunnistitteko itsenne/jonkun toisen harrastajan. Kertokaa myös jos unohdin jonkun harrastajatyypin listalta.
Yksi pitää mopoa kotona lakanan alla ja vieraille vähän raotetaan lakanaa jotta voidaan esitellä kätten töitä, edes käyntiinlaitto on hänelle kauhistus kun joutuisi laittaa öljyt koneeseen ja bensaa tankkiin.
Toinen jopa ajaakin entisöidyllä/kunnostetulla mopollaan, bensaa saattaa palaa jopa kokonainen desilitra kesässä, mikäli mopon puunaamiselta ja putsailulta ehtii ajamaan.
Kolmas harrastaja puolestaan ajaakin jo enemmän, pääasiassa mopotapahtumissa ja kokoontumisajoissa, omien ajojen jäädessä liki olemattomiksi. Puunailee hieman vähemmän kuin harrastaja numero kaksi.
Neljäs taasen tykkää pitää mopoaan kesäkauden kakkoskulkimena, voi jopa päristellä sillä töihinkin, ainakin muutaman kerran. Saattaapa jopa pistäytyä kalassa tai muissa harrastuksissa/aktiviteeteissa. Pitää yleensä moponsa siistinä ja hyvin huollettuna.
Viides harrastaja ajaa suhteellisen paljon mutta oikeastaan ainoastaan kestopäällysteisiä teitä pitkin. Huoltaa ja putsaa moponsa melko tunnollisesti.
Kuudes harrastaja ajaa myös suhteellisen paljon mutta ajaakin sitten oikeastaan missä vaan tietä riittää, tieksi kelpaa myös metsäpolku. Tämän harrastajan mopo ei useimmiten ole näyteikkunakuntoinen mutta kuitenkin yleensä perussiisti ja teknisesti suht hyväkuntoinen, ketäpä huvittaisi jäädä johonkin korpeen hajonneen mopon kanssa. Tämä harrastaja ei (ehdi?) jatkuvasti putsailemaan mopoaan ja vaikka ehtisikin on se äkkiä taas likainen käyttöpaikoista johtuen.
Seitsemännen harrastajan mopon yleensä tunnistaa heti ensinäkemältä. Kolhuja, naarmuja ym kauneusvirheitä kun pitää koluta joka ryteikkö ja pusikko. Pesee mopon ehkä kerran vuodessa mutta pitää ajokin teknisesti hyvänä, syy sama kuin harrastajalla numero kuusi.
Kahdeksas harrastaja ei pahemmin välitä mopon ulkonäöstä eikä juuri teknisestä toimivuudestakaan, riittää että se kulkee eteenpäin mitenkuten. Mopon hajotessa vähän väliä se korjataan patenteilla ja kötystyksillä, Mopoa saatetaan jopa fiksailla maalaamalla, tosin osia ei jakseta irrottaa maalauksen ajaksi, pohjatöistä nyt ei tässä kohdin tarvitse edes puhua. Käyttää usein korvaavia osia, huonolla menestyksellä.
Itse pidän itseäni sekoituksena harrastajia 5, 6 ja 7. Pääosin harrastaja numero 6 jossa hyppysellinen numero vitosta ja fingerporillinen numero seiskaa.