Kytkimestä juttua:. Mie ajelin jonkinlaisilla rossipyörillä 17-vuotiaasta 35-vuotiaaksi. Kytkintä käytin aina. Nimittäin liikkeelle lähteissä, ja seuraavan kerran auton vieree pysähtyessä. Sassin satavaihteinen on ainoa, missä oli laatikossa ongelmia. Katupyörillä vaihtelen aika ussein ylöspäin ilman. Kalanpyrstökytkennöillä olevalla laatikolla on oleellinen asia, että kone ei vedä eikä jarruta sillä hetkellä ko keppi sutasee vanhan vaihteen pois, sillon mennee ihan nätisti. Shifterissä vaihekeppi katkasee sytkän, millo tuo tapahtuu automaattisesti, muuten pittää kaasukäen ja vaihejalan ajotuksen olla synkroonissa. Miun korvaa tuon takaa-ajajan vaihtamiset kuulosti monta kertaa siltä, niiko ois refleksitottuminen shifteriin, mitä ei sitte tuossa pyörässä oo. Kuulosti, totuus voip olla muuta, esimerkiks just tuo rajottimelle veto. Mutta ei sekkään oo pyörän vika.
Jos vaikka oma pikkulaps jäis tuon takaa-ajajan alle, ni tuntuskohan vielä oikeutetulta tuo kaahaus? Tietysti pääkonna on karkaaja, mutta siitä huolimatta?
Yks asia on, että tuon pyörässä olevan kameran linssi on kait jonkun verran laajakulman puolella, että vauhti näyttää vielä kovemmalta ko mitä on. Ja kyllä kustomikuskilla pyörä on näpeissä, mutta näyttöjä toivois tuommosten antavan ihan toisissa ympyröissä.
jv
