Varsinkin täällä Pohjanmaan alueella kun koskaan ei tiedä viekö tie minkki- tai kettutarhalle. Jos vie niin mopo näppärä kääntää ympäri ja palata tulosuuntaan, ei tarvi pahemmin vekslailla.
Näppärä kääntyvyys on tutkimuspyörässä ehdoton ominaisuus.
Olin kerran aikoja sitten menossa Stavangeriin lautalle, ja olin kerrankin reilusti etuajassa. Aattelin siinä sitten käydä huvikseni katselemassa mäkisempiä maisemia, ja hurautin pienelle soratielle, joka houkuttelevasti mutkitteli vuorenrinnettä ylös.
No jonkun matkan päästä tiellä oli Hiace parkissa vastaantulijan puolella – jos kapoisesta väylästä nyt niin voi sanoa. Motskarilla mahtui juuri ja juuri ohi, mutta auton perän kohdalla huomasin pari hämmentävää seikkaa: tie loppui heti Hiacen takana, kaapin takaovi oli auki, ja tavaratilassa oli pari alastonta alkuasukasta silleen.
RS-Bemarin olemus (katteet, kapea tanko) sekä perinteinen Harron Elefanten -tankkilaukku eivät varsinaisesti avittaneet pehmeällä soratiellä tapahtunutta vekslailua, joka tuntui kestävän ihan liian pitkään - varmaan myös sen nuoren parin mielestä.
