Aihe: Metsäautoja

[Ossi Viita-aho]

Lada kerhon sivulta kopioitua:

"1971 alkoi perusmallin Lada 1200 (VAZ-2101/1971-1982) maahantuonti. Lada 1200 perustuu Fiat 124 malliin vuodelta 1966. Fiatista poiketen mm. Ladan moottorissa on kannenyläpuolinen nokka-akseli ja takana levyjarrujen sijasta rumpujarrut."

Juu, veli Venäläinen paransi moottorin konstruktiota siirtämällä nokka-akselin kanteen. Nokka-akseli oli kuuluisa huonosta voitelusta pienillä kierroksilla ja siitä johtuen ne olivat lyhytikäisiä nätissä ajossa. 90-luvun alussa Konela kauppasi nokka-akselisarjaa keinuvipuineen 199 mk ja kaksi sarjaa maksoi 299 mk. Saman sarjan sai Biltemasta 999 mk. Legendan mukaan alkupään koneet olivat niin huokoista valua, että öljy tuli läpi lohkosta. Lienekkö totta.

Takana oli isot ja tehokkaat rummut. Muistaakseni ne olivat osittain alumiinia? Takajarrut olivat taas kuuluisia siitä, että jarrupaineen säädin meni jumiin ja takajarruissa oli täysi paine koko ajan. Jarrut muuttuivat erittäin soveliaaksi urheilullisessa ajossa käytettävään vasemman jalan jarrutukseen, jota tarvittiin vastaheitossa pitävällä pinnalla. Ajohan oli sen verta urheilullista, että nokka-akselia ei tarvinnut vaihtaa kertaakaan...

Kerran katsastusmies ei uskonut, että moottori on Ladan oma, kun kuulemma oli voimaa niin paljon. Toinen katsuri kävi varmistamassa, että Ladan koneelta näyttää.

[Kari Sillanpää]

Oliskohan se sitten ollut nokkakepin voitelun takia se kaasupolkimen välityskin sellainen kuin oli? Appiukolla oli Lada viisyliysi (2105) ja minä en sillä osannut sorapinnalta liikkeelle lähteä sutimatta. Meinaan kun kaasupolkimen liikkeen ensimmäinen viidesosa tuntui avaavan läppiä neljä viidesosaa, ja petaalin loppuliike avasi viimeisen viidenneksen. Ja hommaan taisi liittyä myös kytkimen pitkä liike joka toimi vastaavalla tavalla, eka vaaksa lattiasta lukien ei vaikuttanut mitään, ja aivan ylhäällä nappasi sitten kertalinttuusta kiinni. Saattoi olla yksilöjuttukin tai tottumuksen puutetta.

[Kari Vähäkainu]

Oliko vielä niin että Ladassa ei ollut "läpivirtaustuuletusta" eli takatolpista puuttuu ritilät mitkä taas fiiatissa on ??

Tuuletusaukot olivat Ladassa turhia, 4-veto (vetää neljästä ovesta) takasi tuuletuksen riittävyyden.

Faija kehui aina latuskoidensa olevan talvella lämpimimpiä autoja mitä koskaan oli valmistettu, olihan se parkissa käydessään lämmin, sen myönnän, mutta kunhan lähti ajamaan ja nopeutta alkoi olla lähelle satasta niin johan alkoi kabiinissa lämpötila laskea. Faijalle oli kova pala myöntää Volvon olevan lämmin kun kerran haettiin Ladaan varaosia naapurikunnasta, pakkasta oli yli 30 astetta ja faija pukeutui turkishaalareihin, välikalsareihin ja karvalakkiin. Auton sisälämpömittarin näyttäessä 45 lämmintä alkoi naaman väri olemaan melko punakka, hikinorojen valuessa karvalakin alta mutta faijan luonto ei antanut periksi ottaa lakkia pois, salaa kyllä avasi turkishaalarin vetoketjua kun meinas tupehtua kuumuuteen. Reissun päätteeksi äijä oli kuin avannossa kamppeet päällä kylpenyt mutta edelleenkään ylpeys ei antanut periksi kehua Volvon olevan lämmin, urahti vaan että "ei pärjää Volvo lämmössä Ladalle". Jotkut ne vaan ovat sokeita uskossaan.

[Mikko Antila]

Oliko vielä niin että Ladassa ei ollut "läpivirtaustuuletusta" eli takatolpista puuttuu ritilät mitkä taas fiiatissa on ??

Ensimmäisessä Larppa 1200:ssa ei ollut läpivirtaustuuletusta, siihen tutuimpaan nappisilmään 1200 L ilmestyi luksuksena ritilät C-pylväisiin. Samoin tietysti muuta tärkeää L:n arvoista, kuten kojelaudan puujäljitelmäteippiä yms.

Jonkin aikaa ladailleena (vai ladattuna?) ihmettelen tuollaisia ovistavetoväitteitä. Ennemminkin häiritsi se lämmityksen jatkuva toiminta riippumatta vipstaakien asennosta...Suomen ilmastossa tosin haittaa esiintyi lähinnä kuukauden ajan vuodessa.

Nokka-akseleita ei mennyt ensimmäistäkään, kaikkea muuta sitten sitäkin enemmän. En olisi uskonut mm. kardaanin olevan niiiin kulutusosa...ihan hyviä autoja niin huonoiksi.

[Ossi Viita-aho]

Meinaan kun kaasupolkimen liikkeen ensimmäinen viidesosa tuntui avaavan läppiä neljä viidesosaa, ja petaalin loppuliike avasi viimeisen viidenneksen.

Kieltämättä se kaasu oli vähän herkänlainen. Polkimessa ei ollut vastetta nimeksikään ja tuntui, että moottorin heilahtelut vaikuttivat kaasuun. Sellaisella löysällä kaasujalalla Ladan sai helposti kiihtyvään kenguruloikkaan.

Tuuletusaukot olivat Ladassa turhia, 4-veto (vetää neljästä ovesta) takasi tuuletuksen riittävyyden.

Neliveto oli mullakin, mutta se veti kaikista ikkunoista. Ikkunat valuivat omia aikojaan alaspäin. Pieni meisseli ikkunan ja oven välissä piti Ladan takavetoisena.

Olihan siinä kommunisti merkkinen automaattinen jakoketjun kiristin. Kiristin auki => kammesta puoli kierrosta => kiristin kiinni. Kone alkoi pitämään melko rallatusta, jos tuo kiristin (kiristäjä) herkesi toimimasta. Kerran piti käyttää sitä kampea jopa starttaamiseenkin, kun akku oli tyhjä.

Puoluekannasta riippumatta Lada-kuskeilla siirtyi viiksien kasvu silmien yläpuolelle. Mullakin kerkesi kasvaa kulmakarvat yhteen, mutta merkin vaihdon jälkeen ne alkoi taas erkanemaan...

[Ossi Viita-aho]

Jonkin aikaa ladailleena (vai ladattuna?) ihmettelen tuollaisia ovistavetoväitteitä. Ennemminkin häiritsi se lämmityksen jatkuva toiminta riippumatta vipstaakien asennosta...Suomen ilmastossa tosin haittaa esiintyi lähinnä kuukauden ajan vuodessa.

Vastaavia lämpövaivoja oli mullakin. Syyksi paljastui lämmityksen vipstaakin vaijeri. Sen kiinnitysruuvi hanan päässä oli löysällä ja hanan liike oli vaijeria vähäisempää.

[Kari Vähäkainu]

Jonkin aikaa ladailleena (vai ladattuna?) ihmettelen tuollaisia ovistavetoväitteitä. Ennemminkin häiritsi se lämmityksen jatkuva toiminta riippumatta vipstaakien asennosta...Suomen ilmastossa tosin haittaa esiintyi lähinnä kuukauden ajan vuodessa.

Vastaavia lämpövaivoja oli mullakin. Syyksi paljastui lämmityksen vipstaakin vaijeri. Sen kiinnitysruuvi hanan päässä oli löysällä ja hanan liike oli vaijeria vähäisempää.

Vaijeri kuori taisi olla lämppärin kopassa kiinni peltiruuvilla kiritettävän klipsin avulla, se tuppas löystymään aika ajoin.

Vanhemmillani taisi olla viisi latuskaa sinä aikana kuin minulla oli pari Volvo 140-sarjalaista, yksikään Lada ei pärjännyt Volvolle kuin kääntösäteen suuruudessa ja bensankulutuksessa... Ihmeen hyvin ne kyllä kestivät sikapoljentaa.

[Risto Saastamoinen]

Mulle jäi Ladoista pelkästään miellyttävää sanottavaa: ne työllistivät pirusti. Johtui varmaan kytkin- ja kaasupolkimien toiminnasta että usein lada hipaisi penkkaa tai muuta estettä.  Kerran jopa melkein nyrkillä taottiin päähän, että LADA on HYVÄ auto!
Työkaveri meinaan erehtyi huokaisemaan korjaamon ovella, kun paikkakunnan kovin aatteenmies toi puolillaan vettä olevan samaransa takuukorjaukseen, että TAASKO yksi vuotava samara... ei hitto... kohta tuli korkealta taholta sana, että jos tuollainen kommentointi ei lopu, loppuu korjailu.

[Tatu Keränen]

...
Vaijeri kuori taisi olla lämppärin kopassa kiinni peltiruuvilla kiritettävän klipsin avulla, se tuppas löystymään aika ajoin.

Vanhemmillani taisi olla viisi latuskaa sinä aikana kuin minulla oli pari Volvo 140-sarjalaista, yksikään Lada ei pärjännyt Volvolle kuin kääntösäteen suuruudessa ja bensankulutuksessa... Ihmeen hyvin ne kyllä kestivät sikapoljentaa.

Samalla systeemillä lämppärin vaijeri on kiinni PV Volvossakin, mutta ei ole monesti tarvinnut 10v aikana kiristää, olisko 2 kertaa ollut irti.

[Pentti Eskelinen]

Mullakii oli kerran talviaikaan muutaman kuukauven 2-vuotias Lada 1200 S,  50 tkm ajettu.
Ei pahaa sanottavaa, hinta-laatusuhde oli hyvä. Oikein tykkäsin!
Tosin sitä ennen kun olin ajellu maastureilla vajaan kymmenen vuotta, niin Ladan raju teho ja herkästi sladiin lähtevä perä alussa opettelutti.

Tuosta Riten asentajan sanomisesta muistu mieleen tämmönen tappaus.

Möin aikoinaan jollekkin patulle uuden mustan perämoottorin, ja eikös tämä kiikuttanu sen parin päivän päästä takaisin ja valitti että se ei pelannu niinkuin piti.
Mentiin yhdessä pokan kanssa viemään se sitten omaan valtuutettuun merkkihuoltoon, ja kun oli kerrottu monttöörille koneen oireet, tämä loihe lausumaan:
"Kaikki nämä on samanlaisia paskoja, ei nämä ykskään pellaa!"
Ostaja oli oikein ilahtuneen näköinen hankittuaan uuden hienon koneen, ja minun teki mieli tirvasta asentajaa nenukkiin.

[Kari Vähäkainu]

Hiivatti vieköön: vai olisiko sittenkin Neckar?

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Tatu Keränen]

Tuohon löytyisi ehkä vielä paperitkin, kun rekisteritunnus on noinkin helposti havaittavissa. Oulun arkistoon kilpi viittaisi.

Hyvä että on nostettu noin ylös maasta, ettei pohja laho, mutta nyt näyttääkin pehmenevän yläpuolelta.

[Antti Jokinen]

Hyvänen aika, näkeehän tuosta sokea Reettakin, että se on Neckar! 

[Lauri Viljanen]

Mulla olisi jouten samanlaisen '63 Jagstin maski

[Kari Vähäkainu]

Hyvänen aika, näkeehän tuosta sokea Reettakin, että se on Neckar! 

Mulle kaikki nuo kusiaiset on samaa sontaa valmistajasta riippumatta. Tollasten kyydissä joutui penskana kärvistellä senverran tarpeeksi ettei moiset näin vanhempana vois vähempää kiinnostaa.