Aihe: Entisajan valokuvauksesta.

[Martti Korhonen]

Lasilevyistä on nyt puolet käytetty ja tarve olisi saada lisää. Tykästyin kovin noiden kanssa puuhaamiseen.

Netissä löytyi infrapunalevyjä kohtalaisen halvalla. Kyse on 1980-luvun Orwo -levyistä. Löytyy paketit I720 ja I950 merkinnöillä, viitannee siihen millaiselle valolle on herkkää. Jonkin verran olen digitaalisena harrastanut infrapunakuvausta, ja sinänsä noihin olisikin kiinnostusta, mutta eräs juttu mietityttää. Olisiko esim. Rautiaisella tästä tietoa:

Miten infrapunafilmit ja -levyt tykkää yleensä ottaen pimiövaloista? Päteekö näihin omat säännöt, vai mennäänkö pan- tai ortokromaattisen filmin käytännöillä? Paketti sanoo, että "work only in total darkness or with discharge lamp and ORWO safelight filter nr. 114". Ei nyt ihan tähän hätään löytynyt tietoja tuon Orwo-suotimen arvoista.

Kun on vanhoista levyistä kyse, tai no, kun on lasilevyistä yleensäkin kyse, niin olisi mukava voida kehittää avoaltaassa pimiövalon kajossa.

Toki jos jollakulla on ylimääräisenä käyttämättömiä 9x12 -koon levyjä niin olen potentiaalisesti kiinnostunut.

[Hannu Hartikainen]

Tietyissä touhuissa oon joutunu valottamaan minuuttitolkulla 3000w halogeenilla eikä mitään ongelmaa. Että anna mennä vaan.

Tai siis voi olla ongelma asetaattipohjan kanssa, kutistuu jos kuumenee mutta sitä ei skannerit kuumenna sellasiin lämpötiloihin.

Valokuvauksesta mitään tietämättä-eikö diaskannereissakin ole LED tekniikka nykyisin vai miten mahtaa olla?
Ainakaan nuo kotikoneet eivät yhtään lämpeä.

[Kari Rautiainen]

Lasilevyistä on nyt puolet käytetty ja tarve olisi saada lisää. Tykästyin kovin noiden kanssa puuhaamiseen.

Netissä löytyi infrapunalevyjä kohtalaisen halvalla. Kyse on 1980-luvun Orwo -levyistä. Löytyy paketit I720 ja I950 merkinnöillä, viitannee siihen millaiselle valolle on herkkää. Jonkin verran olen digitaalisena harrastanut infrapunakuvausta, ja sinänsä noihin olisikin kiinnostusta, mutta eräs juttu mietityttää. Olisiko esim. Rautiaisella tästä tietoa:

Miten infrapunafilmit ja -levyt tykkää yleensä ottaen pimiövaloista? Päteekö näihin omat säännöt, vai mennäänkö pan- tai ortokromaattisen filmin käytännöillä? Paketti sanoo, että "work only in total darkness or with discharge lamp and ORWO safelight filter nr. 114". Ei nyt ihan tähän hätään löytynyt tietoja tuon Orwo-suotimen arvoista.

Kun on vanhoista levyistä kyse, tai no, kun on lasilevyistä yleensäkin kyse, niin olisi mukava voida kehittää avoaltaassa pimiövalon kajossa.

Toki jos jollakulla on ylimääräisenä käyttämättömiä 9x12 -koon levyjä niin olen potentiaalisesti kiinnostunut.

No nyt heitit pahan kyssärin. Kun en tuotetta tunne tarkemmin. Useimmat ir levyt oli herkkiä paljon muillekin aallonpituuksille kuin vain ir. Siksi kysymykseesi on jokseenkin mahdotonta vastata juu tai ei. Joka merkki vielä kehitteli erilaisia suojavaloja ja kehitti juuri sen mukaisen emulsion jossa sopiva "aukko" herkkyydessä. Eli orwon ir filkalle ei välttämättä kodakin suojavalo käy. Agfan ilmakuvaukseen tehty ir oli myös panchro, eli täysin pimeässä. Ir oli vaan lisäherkistys jotta käyttöaika jatkui sittenkin kun puussa on pieni lehti. Muutoinhan lumelta lehtiaikaan jää karttakuvauksiin tosi lyhyt "sesonki".

[Kari Rautiainen]

Tietyissä touhuissa oon joutunu valottamaan minuuttitolkulla 3000w halogeenilla eikä mitään ongelmaa. Että anna mennä vaan.

Tai siis voi olla ongelma asetaattipohjan kanssa, kutistuu jos kuumenee mutta sitä ei skannerit kuumenna sellasiin lämpötiloihin.

Valokuvauksesta mitään tietämättä-eikö diaskannereissakin ole LED tekniikka nykyisin vai miten mahtaa olla?
Ainakaan nuo kotikoneet eivät yhtään lämpeä.

Eipä ne juurikaan lämpiä. Valo sinänsä vaikuttaa haalistavasti väripigmentteihin kuten vanhoista väri paperikuvista näemme. Punainen kestää valoa huonoiten. Siksi esim taidemuseoissa kuvaaminen on kielletty, vaikka pitäisi olla vain salaman käyttökielto. MV negan mustuma on hopeaa, tai siis vanhoissa negoissa oli, eikä se valosta piittaa jos kiinnitetty ja kunnolla pesty kiinnite pois. Tehtaat teki jotain kokeiluja kyllä mv negan hopean korvaamisesta muilla väreillä mutta ei juttu oikein kerenny yleistyä.

[Martti Korhonen]

No nyt heitit pahan kyssärin. Kun en tuotetta tunne tarkemmin. Useimmat ir levyt oli herkkiä paljon muillekin aallonpituuksille kuin vain ir. Siksi kysymykseesi on jokseenkin mahdotonta vastata juu tai ei. Joka merkki vielä kehitteli erilaisia suojavaloja ja kehitti juuri sen mukaisen emulsion jossa sopiva "aukko" herkkyydessä. Eli orwon ir filkalle ei välttämättä kodakin suojavalo käy. Agfan ilmakuvaukseen tehty ir oli myös panchro, eli täysin pimeässä. Ir oli vaan lisäherkistys jotta käyttöaika jatkui sittenkin kun puussa on pieni lehti. Muutoinhan lumelta lehtiaikaan jää karttakuvauksiin tosi lyhyt "sesonki".

Ok. Pitää tuumailla asiaa ja etsiskellä lisätietoja. Orwon tuotteista ei oikein hyvin tietoja löytynyt, mutta pitää laajentaa hakuja saksan kieleen. Yhtään en tosin saksaa osaa, mutta käännössovelluksien avulla suap jottain tulkattua.

Punainen kestää valoa huonoiten. Siksi esim taidemuseoissa kuvaaminen on kielletty, vaikka pitäisi olla vain salaman käyttökielto.

Pelkkä salaman kieltäminen ei välttämättä riitä. Monissa kameroissa on automaattisalama, eivätkä ihmiset hoksaa laittaa sitä pois päältä ennen kuin salama on kertaalleen lauennut.

Kuvaamisen kieltämiseen voi toki olla muitakin syitä.

[Kari Rautiainen]

No nyt heitit pahan kyssärin. Kun en tuotetta tunne tarkemmin. Useimmat ir levyt oli herkkiä paljon muillekin aallonpituuksille kuin vain ir. Siksi kysymykseesi on jokseenkin mahdotonta vastata juu tai ei. Joka merkki vielä kehitteli erilaisia suojavaloja ja kehitti juuri sen mukaisen emulsion jossa sopiva "aukko" herkkyydessä. Eli orwon ir filkalle ei välttämättä kodakin suojavalo käy. Agfan ilmakuvaukseen tehty ir oli myös panchro, eli täysin pimeässä. Ir oli vaan lisäherkistys jotta käyttöaika jatkui sittenkin kun puussa on pieni lehti. Muutoinhan lumelta lehtiaikaan jää karttakuvauksiin tosi lyhyt "sesonki".

Ok. Pitää tuumailla asiaa ja etsiskellä lisätietoja. Orwon tuotteista ei oikein hyvin tietoja löytynyt, mutta pitää laajentaa hakuja saksan kieleen. Yhtään en tosin saksaa osaa, mutta käännössovelluksien avulla suap jottain tulkattua.

Punainen kestää valoa huonoiten. Siksi esim taidemuseoissa kuvaaminen on kielletty, vaikka pitäisi olla vain salaman käyttökielto.

Pelkkä salaman kieltäminen ei välttämättä riitä. Monissa kameroissa on automaattisalama, eivätkä ihmiset hoksaa laittaa sitä pois päältä ennen kuin salama on kertaalleen lauennut.

Kuvaamisen kieltämiseen voi toki olla muitakin syitä.

Toki muitakin syitä voi olla, esim turvalaitteiden kuvaaminen siinä samalla. Mutta ei kuvaaminen tauluja vahingoita. Valo kylläkin.

[Seppo Jääskeläinen]

Olisko Martti kiinnostunut valmiiksikuvatuista lasilevyistä. Vanhoja ovat. Lähetin yv.

[Tatu Keränen]

Olisin myös kiinnostunut lasinegoista, myös niistä valmiiksi kehitetyistä. Mitä kokoa ovat?

[Martti Korhonen]

Sain kaverilta isänsä vanhan kameran saatesanoilla, että "ei hajuakaan onko laadukas vai ei. Saattaa toimia tai ei". No sehän oli Konica Autoreflex T3. En ole koskaan yhtäkään Konicaa rämpännyt, ja yllätyin miten laadukas tämä on. Tykästyin saman tien. Olipa sen mukana myös netin mukaan erikoinen 35mm f2.0 -objektiivi. Tuosta voisi ilmeisesti saada rahaakin. Ei sitä kuitenkaan viitsi ruveta myymään kun kerran hyvää hyvyyttään Jelena ne minulle luovutti kun tiesi että olen tuollaisista kiinnostunut. Eiköhän sille käyttö löydy.

Mittari ei kuitenkaan kamerassa toiminut, näytti mitä sattuu, välillä liikaa ja välillä liian vähän. Jumitti neulan silloin tällöin. Aukaisin kameran jos saisin jotain tehtyä.

No niinhän siinä sitten pääsi käymään, että minusta tuli se ääliö-korjaaja joka saa asiat vain pahemmalle tolalle. Nyt ei toimi senkään vertaa ja päätin luovuttaa. Voi olla, että käyn paikallisessa vanhoihin kameroihin erikoistuneessa liikkeessä vaihtamassa yhden ylimääräiseksi käyneen Pentaxin toimivaan Konican runkoon.

[Jaakko Latvanen]

Miekii oon yrittäny yhistää kahta eri aikakautta valokuvauksessa - ihka uuteen m43 runkoon ens kiinasta postin kuskaama adapteri, sitte canonin 2xtelejatke ja perrään 80-lukunen canonin zoomi 70-210/f4. Roppikerroin kaks m43:ssa eli kinovastaavana 840 mm putkea. Olympuksen rungossa oleva vakaaja on aivan mahtava, kun viimein löysin valikoista objektiivin millien ilmotuspaikan, ja aukon esivalinnan valotusautomatiikka toimii, mutta tarkennus on käsisäädöllä aika tuskasta saada kohalleen. En tiijä, onks optiikassa jotain häikkää, ko on niin vaikea saaha muuta ko suttua pitemmällä matkalla. Ja hujassuon lintutornin linnut oli äsken niin kaakana kaikki, että valkonen lokki just ja just erottuu pikkuläikkänä keskellä kuvaa 840 millillä... Liron ja pikkulokin näin varmana (rouvan tekemänä) tunnistuksena ensimmäistä kertaa elläissäin, kiinalaisen halpis-kaukoputken läpi.

Ois pitäny sittekii tyytyä siihe hyperzoomiridgeen, nyt lipsahtaa helposti varustelukierteeks putkien kanssa... ja sen kanssa ei ois epäselvää, onks kyse uuven- vai vanhanajan valokuvauksesta...

Jaakkovaakko

[Martti Korhonen]

Minulla olisi tuossa Canoniin käypäinen 400mm Tamron. Noilla kertoimilla saisi jo ihan etäälle näkevän kokonaisuuden...

[Jaakko Latvanen]

Minkä aikakauven canoniin; miulla siis se adapteri FD:lle, eli 70-luvun lasia?
jv

[Martti Korhonen]

Minkä aikakauven canoniin; miulla siis se adapteri FD:lle, eli 70-luvun lasia?
jv

FD:lle käypäinen juurikin.

[Jaakko Latvanen]

Oiskos se mahollisesti ylimääränen? Tosin miun telejatke on b, eli 300 millisille ja alle, canon ainakin omille laseilleen suosittelee 300 millistä ylöspäin a-telejatketta.
jv

[lasse roholm]

jos olympuksen pistää kiinni 400 millinen nin se muttuu 800milliseksi ja mun mielestä ei mitään jatketta noihin millehin tartte. sillä bee jatkeella siitä tulis 1600millinen ja pitääs valaa kiinni betoniin ettei tärähdä, kyllä siinä 800 millisessäkin pitää olla tosi hyvä jalusta.