Manta myrskyn aikaan ei ollut vielä rippikoulu käyty, joten ei olut asiaa Tuiskulaankaan. Bocart companysta tuli mieleen sellainen juttu, että nehän mainostivat maitoa. No kerran kun olivat keikalla Tuiskulassa, niin paikalliset heavy metalli-kulttuurin edustajat olivat myös sitä mieltä, että onpas paska bändi. Kävivät ostamassa grillin puolelta maitopurkkeja ja niitä sitten heittelivät lavalle. Taisi siinä joku elektroonisen musiikin soitinkin vähän kärsiä.
Toinen juttu tuli mieleen niiltä ajoilta, kun Nykäsen Matti aloitteli laulajan uraa. Matti kurvasi Tuiskulan pihaan aika kalliilla ja leuhkalla Bemarilla. Meni kaksi minuuttia ja pihalla oli jo tappelu. Kyllähän se tietysti Matilta onnistuu.
Siinä pihallalla olleessa helluntalaisten teebussissa piti tietysti käydä jututtamassa naapurin tyttöä. Hän oli vahvasti sitä mieltä, että ei ole asiaa taivaaseen, kun nautin piristäviä tuotteita ja kuuntelen väärän alalajin musiikkia. No onneksi meillä oli peltoautona Corttiina. Sillähän pitäisi taivaspaikka irrota.
