Aihe: Honda cb 350 kysymykset/vinkit

[Kari Sillanpää]

Aika paksua lankaahan nuo staattorikäämit ovat. Mittauksessa tullut reilu vastusarvo voi aiheutua vaikka huonosta liittimestä tai hapettumasta liitosjohdoissa. Luulisi että jos käämi murtuu niin vastus olisi ääretön, ja toisaalta jos lakka murenee käämien välistä, vastus menisi lähemmäs nollaa.

Kannattaa tarkastaa valokatkaisimen, siis sen lampun kuupassa olevan, kytkennät, jos ei sen kääntely vaikuta lataukseen. Toinen käämihän huilailee jos katkaisija on off-asennossa.

[Juha Vainio]

Toi valokatkaisijan vaikutus tiedossa. Alunperin tässä pyörässä on ollut h4 ym kytkentöjä tuolla lampunkuupassa. Museopyöräksi tehtäessä halusin kaikki muuttaa alkuperäiseksi ja näin myös tein.
Kävin kyllä läpi putsaten noi staattorin liittimet, enkä sen jälkeen mitannut staattoria enää, ainoastaan tuon jännitteen ajon jälkeen akunnavoista. Voihan se olla, että siellä on ollut kontakti huonoa.
Tähän lataukseen tuli nyt paneuduttua sen takia, kun tämä on syönyt akkuja jonkin verran.
Toki muissakin pyörissä on ollut ongelmia minulla noissa ns perinteisissä akuissa.
Toisiin vaihdettu huoltovapaat akut ja ne on toiminut hyvin. Tähän hondaan myös vaihdoin nyt samalla akun ns huoltovapaaseen akkuun.
Pitää tarkkailla tota latausta jatkossa, miten se oikeasti toimii.

[Kari Sillanpää]

Mulla taasen on omassa Yuasan akku, kuivana ostettu ja itse hapotettu ohjeiden mukaan. Kannattaa tällainen korkeilla varustettu akku tsekata vähän väliä, mulla ainakin tuppaa kuivumaan, eli vettä saa lisätä pari-kolme kertaa kesässä. Jos tulee pidempää taukoa ajamiseen, ja tiedän sen etukäteen, otan maakaapelin irti. Muuten säilytän akkua pyörässä paikallaan, lämmittämättömässä tallissa. Latausta se varmaan saa, tulee ajeltua mutkateitä "tehokierroksilla", aika vähän on tuota kylillä puksuttelua.

Akku kannattaa aika ajoin myös ladata ulkoisella laturilla. Ainakin ajokauden päätteeksi, ja ennen ajokautta. Olen havainnut hyväksi noille "leluille" eli radio-ohjattavien ym pienoislaitteiden akkujen lataukseen tarkoitetun latauslaitteen. Joku asiantuntija (Kuisman Jouko ehkä?) tällä foorumilla kertoi että lyijyakun "hellävarainen" lataus on hyvä tehdä virralla joka on 10% akun kapasiteettilukemasta, eli Hondan tapauksessa 1,2A, kun akku on 12Ah. Eipä oikein mikään "normaali" latauslaite noin pieniä virtoja taida tarjota. Yleismallin pienoislaitelaturissa voi virran säätää aika pieneksi, ja useimmissa on myös lyijyakuille sopiva ohjelma (Pb).

Tämän tapainen mulla, vanhempaa mallia tosin:

https://www.hobbylinna.fi/tuote/skyrc-laddare-s60/SK100106-01/

Tuo nykyinen akku on muutaman vuoden vanha, en muista minä vuonna sen ostin mutta en ainakaan viime enkä toissa kesänä Saattaa olla 3-4 vuotta ikää jo. Edellinen akku ei kestänyt kuin kesän, oli halpis, en muista mistä ostin. Mutta keväällä tosiaan täysin kuollut. Tosin se pääsi kuivahtamaan kohtuu pahasti ainakin kerran.

Tällä nykyisellä akulla tosin ei ole tullut käytettyä starttia "sattuneesta syystä", mutta nyt kun starttikin on tikissään, voi tilanne muuttua.

[Kai Vuori]

Tämmösellä ylläpitelen 10 vuotiasta härräkän akkua:

https://www.motonet.fi/fi/tuote/455515/CTEK-MP-Yllapitolaturi-XS-08-12V08A

[Juha Vainio]

Itse käytän myös tota Ctekin laturia ja Hondan akkua on myös välillä ladattu.
Voihan se olla tämän akun kohdalla, että on vaan huonoa tuuria.
Seurataan tilannetta tuon latauksen tiimoilta. tarvii vielä se valokatkaisija tsekata.

[Kari Sillanpää]

Joo, CTek ja vastaavat ovat varmaan hyviä, kun ovat tarkoitukseen tehtyjä. Itsellä vaan tuollainen älylaturi oli jo valmiiksi olemassa Tuon saa säädettyä myös 6-volttiselle, jos semmoisia on kalustossa.

[Juha Vainio]

Nyt on tullut ajeltua hieman tuolla Hondalla ja tuntuisi lataus pelaavan. Kärjet vaihdoin ja sytytyksen säädin.
Samalla huomasin, että ennakonsäätäjän jouset aika löysät rupeaa olemaan. Tein sille putsauksen ja rasvauksen.
Nyt kyllä toimii ja laskee tyhjäkäynnille normaalisti. Aikasemmin jäi pikkasen kierrokset leijumaan.
Huomasin myös että ennakonsäätäjän painot on ilmeisesti ottanut kiinni kärkien taustalevyyn, ainakin siellä oli semmoiset jäljet.
Pitäsiköhän ruveta uutta ennakonsäädintä ettimään, vai suoraan tuota elektronista sytytystä tilalle?

[Juha Vainio]

Oisko kellään ideaa, mistä voisi starttimoottorin toimimattomuus johtua?
Se teki alku kesästä muutamat kerrat semmoista, että nappulaa painaessa kuului ainoastaan releen nakse.
Aikansa kun paineli startti alko toimimaan.
Päätin sitten tehdä startille putsaus ja hiilien vaihto operaation. Purkaessa tuli huomattua, että startin päässä oleva laakeri oli aivan loppu. Vaihdoin myös sen.
Kaikki on nyt siis putsattu, hiilet uudet, rattaat rasvattu. Kaikki tiivisteet ja puslat uusittu. Startti takasin paikoilleen ja kokeilu. Nappia painaessa startti pyöri iloisesti. Ratas ja ketju paikoilleen ym osat. Sivu koppa paikoilleen ja öljyjen lisäys. Öljyähän tulee hieman pois, kun sivuposken avaa, että pääsee startin irroittamaan.
Ei muuta kun iloisesti kokeilemaan kuinka startti pyörittää konetta, varsinkin, kun kaikki melkein startissa uutta 😁
Virrat päälle ja startti nappulaa hymy huulilla painaen. Nyt ei tapahdu, kun iloinen startti releen nakse. Startti ei pyöri.
Releelle tulee virta, kun nappia painaa ja myös startin johtoon startille tulee virta, kun nappia painaa.
Mikä hitto tohon nyt sitten tuli?

[Kai Vuori]

Koita lähteekö apuvirralla.

[Kari Sillanpää]

Mittaapas jännite startin plusnavalta kun starttaat. Joskus voi paksukin kaapeli vioittua niin että pieni virta menee läpi mutta suuri tökkää. Eli kohtuukokoinen resistanssi ilmaantuu johonkin, ja jännitehäviöhän kasvaa kun virta kasvaa. Hyväkuntoinen starttihan ei tyhjää pyörittäessä vie juuri mitään virtaa, joten rikkinäinenkin kaapeli toimii. Kuormitettuna virta voi olla kymmeniä ampeereja, joka vaatii jo ehjän kaapelin.

Siispä jos jännite moottorin navoilla putoaa kun starttaat mutta akku on kunnossa, niin plus- ja maakaapeli tarkkaan syyniin ja akun liittimet.

Ja voi siellä olla "zontaa zolenoidissa", joka aiheuttaa samanlaisen murheen. Vedä vaikka akun plusnavalta apukaapelilla sähkö suoraan startin plussaan.

[Ari Loukkalahti]

Remontoimani CB350:n kone alkoi kilistä tietyillä kierroksilla. Koneella on ajettu nyt 1200 kilometriä ja kilinä voimistui matkan kertyessä. Aikani kuunneltuani päättelin, että ei kuulu laakereista, kun on sen verran korkeataajuista eikä männänrenkaista, kun ei siritä. Päädyin lopulta siihen, että venttiilinnostajat pääsevät liikkumaan sivusuunnassa. Otin venttiilikoneiston kannen irti ja mittasin sivuttaisvälykset. Vasemman pakoventtiilin nostajan, josta isoin kilinä kuulosti tulevan, sivuttaisvälys oli yli millin. Muissa nostajissa välys jäi 0,7...0,8 mm välille. Otin nokkapukit pois ja laitoin nokkapukin ja nostajan säätöakselin väliin sopivan paksuisen sovitelevyn. Nokkapukkien kiinnityksen ja säätöakselin kiristyksen jälkeen välykseksi jäi jokaiselle nostajalle n. 0,3 mm. Nostaja liikkui sivusuunnassa hyvin, joten ei pitäisi tulla ongelmia liian pienen välyksen kanssa. Koneremontin yhteydessä laitoin uudet nokkapukit ja syynä suureen sivuttaisliikkeeseen saattaa olla pieni mitoitusero. Myös nokkapukin ja nokka-akselin kehdon välisen tiivisteen paksuudella on merkitystä.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Tapsa Leskinen]

Remontoimani CB350:n kone alkoi kilistä tietyillä kierroksilla. Koneella on ajettu nyt 1200 kilometriä ja kilinä voimistui matkan kertyessä. Aikani kuunneltuani päättelin, että ei kuulu laakereista, kun on sen verran korkeataajuista eikä männänrenkaista, kun ei siritä. Päädyin lopulta siihen, että venttiilinnostajat pääsevät liikkumaan sivusuunnassa. Otin venttiilikoneiston kannen irti ja mittasin sivuttaisvälykset. Vasemman pakoventtiilin nostajan, josta isoin kilinä kuulosti tulevan, sivuttaisvälys oli yli millin. Muissa nostajissa välys jäi 0,7...0,8 mm välille. Otin nokkapukit pois ja laitoin nokkapukin ja nostajan säätöakselin väliin sopivan paksuisen sovitelevyn. Nokkapukkien kiinnityksen ja säätöakselin kiristyksen jälkeen välykseksi jäi jokaiselle nostajalle n. 0,3 mm. Nostaja liikkui sivusuunnassa hyvin, joten ei pitäisi tulla ongelmia liian pienen välyksen kanssa. Koneremontin yhteydessä laitoin uudet nokkapukit ja syynä suureen sivuttaisliikkeeseen saattaa olla pieni mitoitusero. Myös nokkapukin ja nokka-akselin kehdon välisen tiivisteen paksuudella on merkitystä.

Miten nokka-akselin päittäisvälys? Muistaakseni se piti shimmata alle 0.5mm. Brandtin korjausvihkosessa mainittiin liian suuren välyksen aiheuttavan ääntä tietyllä kierrosalueella.

[Ari Loukkalahti]

Miten nokka-akselin päittäisvälys? Muistaakseni se piti shimmata alle 0.5mm. Brandtin korjausvihkosessa mainittiin liian suuren välyksen aiheuttavan ääntä tietyllä kierrosalueella.

Nokka-akseliin laitoin remontin yhteydessä säätölevyn. En kyllä kokeillut sitä tällä kerralla. Onneksi sen pystyy tarvittaessa hoitamaan pelkällä nokkapukin irrotuksella ja vieläpä oikealta puolelta.

[Ari Loukkalahti]

Miten nokka-akselin päittäisvälys? Muistaakseni se piti shimmata alle 0.5mm. Brandtin korjausvihkosessa mainittiin liian suuren välyksen aiheuttavan ääntä tietyllä kierrosalueella.

Nokka-akseliin laitoin remontin yhteydessä säätölevyn. En kyllä kokeillut sitä tällä kerralla. Onneksi sen pystyy tarvittaessa hoitamaan pelkällä nokkapukin irrotuksella ja vieläpä oikealta puolelta.

Koeajo tehty. Venttiilinnostimien kilinä poistui, mutta vielä on jäljellä toisentyyppinen ääni, joka saattaa hyvinkin tulla nokka-akselin päittäisliikkeestä. Kuulostelen vielä muutaman reissun ennen kuin rupean lisäilemään säätölevyjä. Brandtin kirjassa lukee näin (kiitos Tapsa muistutuksesta): "Mikäli nokka-akselin päittäisvälys on yli 1.0 mm, se korjataan välilevyillä normaa-liarvoon 0.2…0.6 mm. Liian suuri päittäisvälys aiheuttaa kilinää kierroslukualueella 5000…6000 rpm."

[Juha Vainio]

Mittaapas jännite startin plusnavalta kun starttaat. Joskus voi paksukin kaapeli vioittua niin että pieni virta menee läpi mutta suuri tökkää. Eli kohtuukokoinen resistanssi ilmaantuu johonkin, ja jännitehäviöhän kasvaa kun virta kasvaa. Hyväkuntoinen starttihan ei tyhjää pyörittäessä vie juuri mitään virtaa, joten rikkinäinenkin kaapeli toimii. Kuormitettuna virta voi olla kymmeniä ampeereja, joka vaatii jo ehjän kaapelin.

Siispä jos jännite moottorin navoilla putoaa kun starttaat mutta akku on kunnossa, niin plus- ja maakaapeli tarkkaan syyniin ja akun liittimet.

Ja voi siellä olla "zontaa zolenoidissa", joka aiheuttaa samanlaisen murheen. Vedä vaikka akun plusnavalta apukaapelilla sähkö suoraan startin plussaan.

Startti ongelma ratkaistu. Startti oli täysin mykkä, eikä ottanut yhtään virtaa vastaan. Ei toiminnut apuvirrallakaan.
Ei auttanut, kun purkaa startti pois uudestaan ja katsoa mitä se tällä kertaa oli syönnyt.
Hiilet oli hyvin paikoillaan, mutta virransyöttöruuviin tuleva johto oli lähtenyt juotoksestaan.
Juotin sen kunnolla kiinni ja nyt toimii startti taas.
Minulta löytyi 3kpl varastartteja ja yhden nyt jälkikäteen otin auki, niin aika heikolta se juotos myös toisessa näytti olevan.
Jos jollain muullakin joskus menee täysin mykäksi, kannattaa toi johto katsoa ettei ole irronnut juotoksestaan.