Aihe: Vanhat putkiradiot

[Vesa Salmu]

"Hik.. väkisin minut kolvasivat... "

[Timo Junno]

Puikkohitsaus on puikottamista

Mikkihitsaus on mikkihitsausta.

Tikkihitsaus on tikkihitsaamista.

Niin ja kaasuhitsaus on kaasuhitsausta.

[Mika Komulainen]

Kolvaaminen on ihan oikea sana. Nykyiset pienet sähkötoimiset asematkin ovat kolvausasemia, siis muuntaja,piuha, teline ja kolvi.

[Antti Jokinen]

Kieli kehittyy, ja varsinkin ns. ammattisanat voivat olla vain pienen piirin käytössä, ja niitä kehitetään aina tarpeen tullen lisää. Nykysuomen Sanakirja (1962) ei tunne 'kolvata' sanaa, mutta Wikisanakirja kyllä:

Verbi

kolvata (73) (taivutus)

    (tekniikka, arkikieltä) juottaa

Ääntäminen

    IPA: [ˈko̞lʋɑ̝t̪ɑ̝]

Liittyvät sanat
Synonyymit

    (juottaa, arkikieltä) tinata

[Jouko Kuisma]

Joo, ammattipuolella tinalla juottamialla liittämisessä on useista tapoja.
Ainakin:
-juottimella ja lankatinalla
-koneella ja tina-allolla
-koneella ja tinapastalla
Konella lämmittämisessäkin on vielä erialisia tapoja:
-vastus
-UV-lämmitys
Joten on ymmärrettävää, että kieli lyhentyy.

[Kari Sillanpää]

Tinaus sinänsä ei ole juottamisen synonyymi, se kun tarkoittaa (myös) tinalla päällystämistä, esmes kuten kuparipannut ennevvanhaan. Taikka vähän parempien vehkeiden kuparikaapelit joskus vielä nykyäänkin.

Noi wiki-sanakirjat kyllä nopeuttavat arkikielen epätäsmällisyyksien tuloa "de facto":iksi 

[Pekka Puoskari]

Grundig Regel-Trenntransformator RT4

Sain eilen hankittua putkiradiokorjaamooni tarpeellisen laitteen.
Mulla oli jo erotusmuuntaja jo ennestäänkin mutta tämä on paljon parempi.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Kauko Hyvönen]

Puikkohitsaus on puikottamista

Mikkihitsaus on mikkihitsausta.

Tikkihitsaus on tikkihitsaamista.

Niin ja kaasuhitsaus on kaasuhitsausta.

Pistehitsaus ?

[Marko Villikka]

Meidän hitsari kun ei osannut hitsata puikolla niin totes ettei hitsaa yksittäin pakatuilla lankoilla vaan rullapuikolla siis mikillä

[Timo Junno]

Ompa komiat. Harkittisin tosissaan ellen ois eilen saanut ostetuksi myöhempiä teollista versiota olevaa Tuomelan hifi 85/3 -paria.

tämmöinen tandberg ja b&o -kaapit tuli muinoin hankittua, toimivat hyvin, voisin myydä tarvitsevalle sopuhintaan.

[Jouko Kuisma]

Ei löytynyt minulta tuohon kaaviota. On ollut sen verran harvinainen suomessa.
Korjasin viime viikolla yhden Luxorin joka oli tehty nuilla A-sarjan trankuilla.
Siinä oli volumensäädössä 100k log.

Veikkaisimpa että tuossa sinun Nordmendessa on samankokonen.
Ota kolme vastusta mukaan ja kokeile mikä passaa parhaiten.
1k, 4,7k ja 10k.

Eipä potikassa ollut leimattu arvoja. Liekkö jokin erikoismalli, koska siinä oli myös keskiulosotto äänen fysiologiselle korjaukselle.
Tai miksi sitä sanotaankaan, kun äänen taajuusspektriä muutetaan voimakkuuden mukaan kompensoiden korvan taajuuskuuloherkkyyttä.
"Tinalyijysin" (minulla oli vanhaa 63/37% "tinaa") siihen 3,3 k vastuksen. Nyt säätö on hieman herkempi potikan alkupäässä.
Ehkäpä 1 k olisi antanut vieläkin herkemmän säädön, mutta en viitsi enää avata toosaa!

[Pekka Puoskari]

Tinalyijysin" (minulla oli vanhaa 63/37% "tinaa") siihen 3,3 k vastuksen.

Tuo keskiulosoton käyttö on monissa vanhoissa putkiratioissa.
Varsinkin vanhoissa ruotsalaisissa laaturatioissa joissa on tavoiteltu hyvää ääntä.

Minullakin on vanhaa lyijyllistä tinaa. Ostin pari vuotta sitten isomman satsin kun sain halvalla.
Lyijyllinen tina saattaa pian kadota kaupoista.
50/50 tina lyijy seos sopii parhaiten tosi vanhoihin ja 60/40 vähän uudempiin.

Uusilla lyijyttömillä tinoilla tulee huonoa jälkeä jos menee niitä käyttämään vanhojen lyijytinojen päälle.

[Hannu Pelkonen]

Tietääkö kukaan suomalaisten radiotehtaiden historiasta: Suomessakin on ollut (lisenssi-)valmistajia pilvin pimein. Ostin tänään Radioteknon valmistaman The King -radion alkuperäisessä pahvilaatikossaan: malliksi oli merkitty takalevyssä 5157. Kun googlailin tuota 5157:ää tuli vastaan Helvarin 5157, joka itse asiassa on ihan sama radio: eri valmistaja vain

Mielenkiintoinen lisenssivalmistushistoria taitaa myös olla Pikku-Matilla, joita valmistettiin tuolla nimellä Suomessa. Radiohan on alun perin Philips (Hollanti). Minulla on siitä kotona Itävallassa tehty versio, jonka valmistaja on Zerdik. Hmmm....

[Pekka Puoskari]

Jotain tiedetään historiasta täälläkin, mutta minua on kiehtonut tekniikka ja korjailu paljon enemmän.
Neuvoisin kääntymään tuonne SRHS:n foorumille.
Siellä ovat tosi tietäjät. Voisi jopa sanoa että kävelevät radiohistorian tietosanakirjat.
http://radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?catselect=general

Suomessakin on ollut (lisenssi-)valmistajia pilvin pimein.

Joo, paljon niitä oli silloin putkikoneitten aikana. Telkkareitakin teki moni tehdas.
Silloin ennen.
Eero ja Jussi tiesivät jo silloin kuinka suomalaiselle elektroniikkateollisuudelle tulee käymään.
Hiljentykäämme kuulemaan.
Eero ja Jussi & The Boys - Ei aika Mennyt Koskaan Palaa - 1967

[Jouko Kuisma]

Onkohan ne olleet lisenssejä?
Kyllä "imitaatioita" osattiin Suomessakin tehdä.
Myös eri brandeja, samasta tehtaasta.
Ja olihan Philipsilla Suomessakin oma tehdas, Fenno.
Minulla on Saksassa tehty Philips Jupiter Stereo, putkipeli, vain dekooderi on tehty transistoreilla.
Lienee vanha konstruktio, jonka tehdas on halunnut uudistaa nopesti steroksi, siksi transitoriratkaisu!