Aihe: Vanhat putkiradiot

[Kari Sillanpää]

No nyt kun tämä ketju pompsahti näkösälle taas niin heitänpä omankin kysymyksen tähän väliin. Eli mulla se ASA 790 on edelleen vintillä, kytkykaaviota en suoraan netistä löytänyt ja radiohistoriallinen foorumikin on aika hiljainen. Mutta tällainen kuvaus laitteesta oli Asa-museon sivuilla:

ASA 790
Valmistusvuosi 1949. 5+1+1- putkinen, 8 piirinen superheterodyne vaihtovirtavastaanotin. Jännitealue : 110-127-220-240 V. Viritetyt piirit : 1 antennipiiri, 1 etupiiri, 1 oskillaattoripiiri, 2 välijaksomuuntajaa (4 piiriä), 1 estepiiri välijaksoluvulle. Aaltoalueet : 17-50 m, 185-571 m, 667-2040 m. Putket : 6U7G, 6K8G, 6U7G, 6Q7GR, 6M6G, AZ 1, EM 34. PM : M2-47

Sanooko tämä litania esim Naavaparralle tai muille radioista tietäville jotain, tai löytyisikö tuon perusteella jonkun toisen teknisesti vastaavan värkin kytkykuvat? Onkstää yleisvirtanen vai nou? Rohkaisi minuakin nuo Pekan ohjeet Teukalle Oma elektroniikkaosaaminen tosin on monkey see, monkey do-tasoa, eli osaan juotella, ruuvata, näprätä ja mittailla, mutta en omatoimisesti näillä pohjatiedoilla saisi esim radiota tai edes vahvistinta suunniteltua. Mutta jos kuvalla ja yleismittarilla pääsee jo pitkälle niin hyvä, voisi tuota sitten itsekin koittaa.

[teukka alarotu]

Pekka, yleisvirtalaitteen tyyppi on B 2 D 01 U/00, mitkään lanput ei loista, eikä mikään putki hehku.
Mutta kun korvasin putkisulakkeen kansalliseen tapaan rautanaulalla, niin jo syttyi paneelin valot ja putketkin alkoivat hehkumaan! Lasiputkisulake oli palanut. Siitä ei hapettuman vuoksi näe mitään notuleita eli minkähän kokoinen sulake lienee? Sisällä radiossa ei näkynyt vikaa, joten voipi toimiakin sulakkeen vaihdon jälkeen.

Kari, tuon radion sinun korjattavaksi, mikäli sulakkeen vaihto ei tuo ratkaisua.

TA
aloitteleva radioamatööri montööri

[Pekka Puoskari]

Hei Teukka.
Oikea sulakkeen koko on 0,4A.
Heitä sähköpostiosoitteesi yksityisviestinä niin lähetän sulle kaavion.
Ne on sen verran suuria faileja että tänne ei voi linkittää.

Lue kuitenkin täältä putkiradio-osastolta mitä on kerrottu yleisvirtakoneista.
Minulla on turvallisuus syistä niitä korjattaessa erotusmuuntaja. Jos sellaista ei ole niin pitää varmistaa että rungossa ei ole jännitettä. Näissä yleisvirtavehkeissä ei ole ollenkaan verkkomuuntajaa ja verkkojännite on ration rungossa riippuen pistokkeen asennosta.

[Pekka Puoskari]

Karille.
ASAan ei minulla ole kaaviota.
Sitä vois kysellä Suomen radiohistoriallisen seuran sivuilta. Siellä on paljon asiantuntijoita ja alan harrastajia.
http://radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?catselect=general


Putkista löytyy tietoa kun laittaa Googleen Esim: "6U7G tube"
EM 34 putken voi korvata venäläisellä 6E5C putkella jos ei alkuperäistä löydä.
Minä olen tilannut kaiken tarvittavan putkitavaran saksan E-Baysta.

Näissä -40 luvun koneissa ole ULAa. Niihin asennettiin aikoinaan ULA lisälaite.
Esim. tällainen: http://salora.name/radiot/mallisto/ULA/SALORA_3UA.htm

ULAn saa myös vanhasta matkaratiosta. Minulla on ruotsalainen maatuska putkiradio radio nimeltä Tjerneld johon olen asentanut matkaration ULAn.
Siitäkin oli täällä foorumilla joskus juttua.
Ostan kuitenkin aidon putkilla tehdyn lisälaitteen kun sellainen tulee sopivasti myyntiin.

ASA kannattaa ehdottomasti laittaa soimaan. 6M6G pääteputkesta lähtee varmasti hienot saundit.

[Kari Sillanpää]

Kari, tuon radion sinun korjattavaksi, mikäli sulakkeen vaihto ei tuo ratkaisua.

Eiku Teukka meinasin että osaan vaihtaa komponentin vanhanaikaiseen elektroniikkavempaimeen jos joku osoittaa sormella tai muuten kertoo mikä komponentti pitää vaihtaa, tai jos ottaluullaankin näkee taikasauhun poistuneen jostain Muutenhan en niistä tiedä mitään, mutta yleismittari mulla kyllä on. Koskaan en ole radiosta vikaa etsinyt muutakuin mustuneita tai irronneita komponentteja vaihdellen/uudelleen kiinnittäen joten aikaa ja pilsneriä saattaa hieman mennä, ja sulakkeita sekä radiosta että korjaajalta   Jos nyt harjoittelen tuolla omalla ASAlla enste, tuolle sinun laitteelle löytyy varmaan tästä meidän kulmilta sellainenkin korjaaja joka oikeasti noista jotain ymmärtää. Noissa kai pitää säädellä putkien jotain "esijännitteitä", ja ovat kai kranttuja kondensaattorin tyypin suhteen, pelkkä kapasitanssinumero ei kerro kaikkea jne, joten henkimaailman hommia minun näkövinkkelistä mokomat.

Kiitokset Pekalle vinkeistä, pitää selvitellä jahka näistä asumuksen ja 2- ja nelipyöräisten kunnosteluhommista joutaa Joku jo tuolla foorumilla tarjosikin romppua missä on tusinoittain eri kaavioita, sellaisen saisi ostaa jos liittyisi kerhoon. Pitää kai liittyä.

Toimiiko tuollainen ULA-lisälaite niin että kanavat löytyy radion omia nupikoita pyörittelemällä vai tuleeko sille joku lisänuppi? Entäs oma viritinvirityksesi?

[Pekka Puoskari]

Toimiiko tuollainen ULA-lisälaite niin että kanavat löytyy radion omia nupikoita pyörittelemällä vai tuleeko sille joku lisänuppi? Entäs oma viritinvirityksesi?

Tuossa kuvassa näkyy mitenkä lisälaite on asennettu.
http://salora.name/radiot/mallisto/superit/771-V/SALORA_771-V_xx_ULA.htm

Vois sen tietysti sovittaa siten että sais ration omilla nupikoillakin ULAn viritettyä.
Tuo on kuitenkin se helpompi keino.
Näin olen Tjerneldiinkin ULAn asentanut, ja vielä siten että ulospäin ei näy juuri mitään. Ei haittaa mitenkään kun aina samaa asemaa kuuntelee.

[raimo karjalainen]

Näin eilen tommosen Smith & Sons laitteen ja ihmeteltiin mikä se on.
http://www.radiomuseum.org/r/radiomobil_ssmitsons_audio_amplifie_4.html
Täällä varmaan joku tietää?

rk

[Kari Sillanpää]

Näin eilen tommosen Smith & Sons laitteen ja ihmeteltiin mikä se on.
http://www.radiomuseum.org/r/radiomobil_ssmitsons_audio_amplifie_4.html
Täällä varmaan joku tietää?

rk

Autoraadioksi tituleeraa tuo sivusto. Alapuoli näytti ensin rarjoharrastajan miljoonalaatikolta, mutta taitaa noi palat toisissaan kiinni olla sittenkin

[Kari Palenius]

Heissuli vei!
Eiköhän tuo ole autoradion virtalähde päätevahvistimella,tyypillinen radiolamppuraadioiden aikaan.Tuossa laatikossa muodostetaan mm.radiolamppujen tarvitsema anodijännite(parisataavolttia DC.tä)
Akun jännittestä muokataan vaihtosähköä vipraattorin avulla("erilainen kuin ne siellä isojenpoikain kaupoissa,tämäkin kyllä surisee") muuntajalla nostetaan jännite,joka tasasuunnataan-ja suodatetaan putsiksi.
KP

[Jorma Drufhagel]

Heissuli vei!
Eiköhän tuo ole autoradion virtalähde päätevahvistimella,tyypillinen radiolamppuraadioiden aikaan.Tuossa laatikossa muodostetaan mm.radiolamppujen tarvitsema anodijännite(parisataavolttia DC.tä)
Akun jännittestä muokataan vaihtosähköä vipraattorin avulla("erilainen kuin ne siellä isojenpoikain kaupoissa,tämäkin kyllä surisee") muuntajalla nostetaan jännite,joka tasasuunnataan-ja suodatetaan putsiksi.
KP

Ja ylläolevien lisäksi  sisältää viimeisen välitaajuusvahvistimen ja ilmaisimet (kytkiksen mukaan)

[raimo karjalainen]

Kiitos tiedoista! Laite otettu roskalavalta talteen ja toimitetaa asiaa ymmärtävälle harrastajalle samalla kun vien oman Philips Capella Tonmeister 842:sen korjattavaksi.
rk

[Timo Junno]

Mukaan tarttu 40-lukulainen savikiekkojukeboksi. Tai oikeastaan vaihtajahan se on, eli soittaa valmiiksi valitussa järjestyksessä. Laite on Luxor ja valitettavasti ja valitettavan puutteellinen ja siitä puuttuu esim vahvariosa kokonaan ja samoin kolikkomaksumekanismi.

Olisiko mitään havaintoa millainen vahvari pitäisi olla tai miltä kolikkomaksumekaniikka voisi näyttää? Ja tietenkin jos on kuvia tai itse vehkeitä jossain niin kiinnostaa.

Tässä keväämmällä aloitan kopan viilunvaihtoprojektin ja siitä se sitten lähtee... etenemään tms.

Nyt etenee tämäkin rojekti. Inttervepistä löytyi vahvari maatuskaputkilla ja koppaanhan kaikki osat jo onkin ollut keväästä asti. Jos ymmärsin oikein niin vahvari on viiskytäluvun alun paikkeilta ja vissiin vuorovaiheinen ja ruotsalaista tekoa.

Koppa on tuossa mallissa ollut jo jonkin aikaa. Soitinosan takaseinän peili on tehty. Enää puuttuu nosto-ovesta kahva ja sen pianomallinen lukko. Niinno myös kolikkomaksulaitteet on pääosin hahmoteltu ja voi olla että nekin asennan vielä jonakin päivänä.

[Timo Junno]

Noniin, nyt on vahvari kotona. Laitteessa on putket 6SL7G, 25Z6GT ja 2 kpl 25L6G. Vahvistin niinkuin radio-osakin ovat Tjerneldin tekemiä. Puuttuu enää kytkis. Ja pääteputket on just sellasia maatuskan mallisia, kuin oli etsinnässäkin. Joskus tuuriakin.

[Pekka Puoskari]

25L6G

Kuulostaa hyvältä. Veikkaisin että saundaa hyvin tuo Beam Power putki.
Tarkista kuitenkin että katodikonkat ja vastukset ovat kunnossa.
Ja tietysti hilapiirin komponentit.
Sen jälkeen soi ja saundaa.
Mulla on Tjerneldissä single 25L6EG ja se kyllä soi hiton hienosti.

[Timo Junno]

Toivotaan, että jonakin päivänä soi. Tässä on tehtävä tutkimusta ynnä asennushommia jonkin verran kun vahvari on erillinen osa ja kaikki säädöt ja kytkimet on radio-osassa. Kaikki piuhat radion ja vahvarin väliltä on tietysti katkaistu...

No, jätän viikonlopuksi tuohon olokkarin pöydälle niin näjet miltä näyttää.