Aihe: Vanhat putkiradiot

[Arto Juntunen]

Hieno yleisvirta Filipsi Artolla.
Vaihda vain ne komponentit jotka mittaamalla toteat viallisiksi.

Löytyy näitä yleisvirtakoneen putkia vielä, mutta kalliita ovat.
Tuossa muutama saksan huutokaupasta.
http://www.ebay.de/sch/i.html?_nkw=radior%C3%B6hren+ul41&_sacat=0&_odkw=r%C3%B6hrenverst%C3%A4rker&_osacat=0&_trksid=p3286.c0.m270.l1313

Tuolta elfa elektroniikasta löytyy myös yllättävän hyvin vielä putkia:
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?init=1&shop=ELFA_FI-FI&gclid=CPKh7eflpK0CFcUj3godZC4xrg
**************************************************************************************************************

Kiitoksia vinkeistä! Eivät tosiaan ole kovin halpoja mutta hyvä kun vielä edes löytyy, ja näyttäisi ettei
tuohon kaikkea tarvitse uusia.
Muutama vuosi sitten tilasin Philipsin Pikku-Mattiin jotain putkia hyvin vanhalta mieheltä,
muistaakseni jostain Hämeenlinnan seudulta. Jos oikein muistan niin oli perustanut radioliikkeen
n. v. 1950? Kelpo putkia olivat. En vain edes muista mistä sain vinkin kääntyä hänen puoleensa,
putkiradioita hänellä ainakin oli aivan hirmuinen määrä!

-aju-

[Pekka Puoskari]

 Sen verran sanon, että jos et tiedä millainen on toi yleisvita ratio, niin älä ration runkoon koske.
Plataan huomenna asiaan. Kerron sitte lisää.

t. pekka

[Kari Sillanpää]

verran sanon, että jos et tiedä millainenon toi yleisvita ratio, niin älä ration runkoon koske.

Voiko yleisvirtasessa olla joku muuntajan näköinen mötikkä kuitenkin vai mistä erottaa nämä yleisvirtararjot niistä toisista? Olis tossa semmoinen aikas hieno puukuorinen ASA odottelemassa parempia aikoja... Siitä en ole uskaltanut edes laittaa töpseliä seinään, on melkoisen paksussa tomussa sisältä (vaikka imuroin) ja on ollut kylmässä vintissä ainakin 40 vuotta.

Isäukko vaan kertoi että joskus 60-luvulla oli sähkökitarasta saanut kynsilleen ja torpasta mennyt sulakkeet, mutta ei muistanut oliko just tuo ASA-radio mukana siinä vahvistinkokeilussa vai joku muu. Mutta ilmeisesti yksi tämän tapauksen seuraus oli Luxor-merkkisen transistoriradion hankinta isomummulle Siihen samaan Luxoriin peräänkuulutin paristokotelon kantta tuolla aikaisemmin, ja löysinkin sellaisen ja kokonaisen varaosaradion.

[Arto Juntunen]

Sen verran sanon, että jos et tiedä millainen on toi yleisvita ratio, niin älä ration runkoon koske.
Plataan huomenna asiaan. Kerron sitte lisää.

t. pekka

****************************************************************************
Moro,
Hyvä kun otat asian esille, monelle harrastajalle asia saattaa olla vieras, itselleni kyllä periaatteen tasolla
tuttu juttu, mutta voisi olla hyvä kerrata tuo tässä topicissa vielä että aloittelevat harrastajat
tietäisivät varoa vanhempia putkiradioita tällivaaran takia. Nyrkkisääntö: jos töpseliin kelpaa tasavirta
ja vaihtovirta niin varovaisuus on tarpeen kenties tavallista enemmän.
(Sähkö on sinistä ja sähkö sattuu, olen joskus huomannut...)

t. Arto

[Pekka Puoskari]

Yleisvirtaratio on sellainen joka voidaan yhdistää sekä vaihto- että tasavirtasähköön.
Jos ratio kytketään 240V vaihtovirtaverkkoon on syytä tietää että verkon toinen napa on yhdistettynä
ration runkoon. Ration rungosta voi siksi saada kuolettavan sähköiskun jos toinen käsi on vaikkapa tiskipöydän kannessa.
Jos pistoke on kytketty sattumalta niin päin että nollajohto on rungossa, ei vaaraa siinä tapauksessa ole.

Tämän vuoksi huoltopöydässä pitäis olla oma pistorasia joka on erotusmuuntajalla erotettu sähköverkosta.

Yleisvirtaratiossa ei ole verkkomuuntajaa ja sen kaikkien putkien hehkut ja asteikkolamput on kytketty sarjaan.
U-sarjan putkissa hehkuvirta on 100mA ja vanhoissa amerikkalaisissa putkissa se on yleensä 300mA.

Yleisvirtaration virtalähteessä on puoliaaltotasasuuntaus ja siksi se tarvitsee tehokkaan suodatuksen.
Virtalähteessä voi siksi olla kuristin joka voi erehdyttää luulemaan että ratiossa olisi verkkomuuntaja.

Tuossa kuvassa Tjerneld yleisvirta ratio joka on tehty amerikkalaisilla putkilla. Verkkomuuntajaa ei ole.
Toisessa kuvassa ruotsalainen Concerton yleisvirta ratio joka on tehty U-sarjan putkilla. Oikeassa reunassa tehovastuksen takana oleva muuntaja on päätemuuntaja.
Sitä ei pidä mennä luulemaan verkkomuuntajaksi.
Viimeisessä kuvassa on tyypillinen yleisvirtakoneen virtalähdeosa josta näkee selvästi että ration sähköpistokkeen toinen napa
menee suoraan runkoon.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Kari Sillanpää]

No pedskules. Pitääpäs olla tarkkana sitten. Tämännäköinen laite on kyseessä, tyyppi ASA790:



Oli mulla aijaahan laitettuna parempia kuvia, konehuoneestakin, mutta ovat sieltä poistuneet. Mutta tyyppi tosiaan 790, ja samannäköinen kuin tuossa asamuseon kuvassa. Julkisivun kunto samaa luokkaa tai parempi mutta nupikoita puuttuu.

Jos nyt kellä palasia tai kytkykaaviota löytyy, niin saa ilmoitella Ja tekemisenpuutteesta jos osaava kaveri kärsii niin voitaisiin neuvotella myös laitteen korjauksesta. Sama koskee sitä Kuba Kolibria, varmaan menee vuosi(a) ennenkuin itse kerkiän asumuksen ja moottorpyörien korjailuilta näihin perehtymään On niin paljon opeteltavaa näissä. Kotelot ym saan kyllä fiksattua mutta tuo sähköinen puoli asiassa arveluttaa.

[Pekka Puoskari]

Moi Kari.
Laita tuonne Radiohistorian Foorumille kysely schemasta ja puuttuvista osista.
Siellä on asiantuntijoita ja porukka joka auttaa.
http://radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?catselect=general

[Timo Junno]

ULAa tuossa ei taida olla, joten radionkuuntelu jää vähälle ilman ulkoista viritintä. Toki jos kuntoon saa niin voipihan sitä aina vaikka ämppärillä musiikkia kuunnella tms.

[Kari Sillanpää]

Jep, tuon ASAn kanssa ulalla on ainoastaan kuuntelija iPodi sille olisi tarkoitus laittaa ohjelmaa syöttämään, ei taida nykyään olla AM-asemia enää edes ulkomailla? Ula-lisälaite olisi tietysti hieno, mutta taitaa olla kallis ja vähän turhan vaativa tässä vaiheessa. Joskus ehkä.

[Pekka Puoskari]

Jos ei oikeata ULA lisälaitetta asenna eikä ole turhan kranttu, niin monissa MP3 soittimissa on hyvä FM radio.
Sen vain sovittaa ration levariliitäntään, niin siinähän se on ja ASA soimaan.

[Esko Simonen]

Niin joo olisi semmoista että kun minulla on tuo Saloran Riviera tuossa, sehän toimii kyllä mutta äänessä on sanomista. Se ääni säröää jotenkin. kaiutin on ehjä joten kai siellä jokin osanen on väsynyt. Sähkön päälle en ymmärrä mittään. Oliskohan ketään täällä savonmuan seutuvilla kuka osais kattoa ja panna soimaan kunnolla. Salorassahan on mahtavat äänet kun se on kunnossa. Ihan käyttöön ottaisin.

[Esko Simonen]

Siis just tuo aiemminkin mainittu Riviera. Luulen, en tiedä, että kaiutin kuitenkin on ehjä. Minen uskalla mennä noitten takakansia aukomaan. Särjen kuitenkin.

[Pekka Puoskari]

Moi Esko.
Riviera on hyvä ratio joka kannattaa korjata kuntoon.
Vika ei ole suuri kun kone ei ole aivan mykkä.
Varmasti löytyy korjaajakin savon suunnalta.
Monet vanhat radiomiehet korjaavat aivan harrastuksena putkiradioita.
Kytkentä kaavion saat minulta jos sitä tarvitset.

[Esko Simonen]

Juu kiitos hyvä olisi olla kaavio. Sitä varmasti joskus tarvitaan vielä. Toisessa ASA- putkiradiossa on kyllä ihan kattava selostus, putkiluettelot ja kytkentä kaavat kun Kotkassa asuva sukulaimies dokumentoi ja korjasi koko härvelin viimesen päälle. Riviera on kuitenkin jo vähän uudempaa tekoa ja tavallisempi, en viittis sinne asti lähettää. Särkyy pian matkalla.

[Juha Hirvikorpi]

Tällainen tuli joskus huutonetistä hankittua.
Harmon-merkkinen, ilmeisesti Turussa tehty. Ula-radio ja levysoitin kannen alla.
Eräs taitaja Orivedeltä laittoi kuntoon, nyt kelpaa kuunnella savikiekkoja ja iskelmäradioo sunnuntai aamuisin.

[ylläpito on poistanut liitteen]