Aihe: Vanhat putkiradiot

[Jouko Kuisma]

Hei Leo.

Olitkos eilen Väksyssä, museotapahtumassa? En nähnyt Sinua siellä. Oli kyllä niin paljon väkeä, että ei kaikkia tuttuja kyllä voinutkaan nähdä. Kulkupelejä varmasti parisataa, joista vanhoja pyöriäkin viitisenkymmentä.
Minulla on Wiio-Somerikko Taskuradiot-kirja vuodelta 1953. Siinä ei  ole juuri mitään kidekoneista.

En ehdi ensi viikolla Vääksyyn, pitää mennä vaimon kanssa "ulkomaille", Ahvenanmaalle! Vaimo sivistää minua, kun minä raukka en ole siellä koskaan käynyt.
Kuinkahan sivistynyt minusta vielä tuleekaan....vaikka vielä ruottia oppis!

Jos tulet kahden viikon päästä Vääksyyn, pistä kirja taskuun.
Tavataan vaikka sliloin, säävärauksella.

T: J

[Kari Hyvättinen]

Aiheesta innostuneena kipusin vintille ja siellähän se oli se Celeston putkiradio, vaimon mattkasan alla hyvässä tallessa!
Lähempi tutustuminen paikanpäällä ja laitteen siirto alas jossa suoritetun perusteellisen "imuroinnin ja puhallutuksen" jälkeen koestus.
Koestuksen yhteydessä totesin että potikan takana olevaa isompaa kiertosäädintä(?) Se Luunvärinen jossa on hyvin kapea kultaraita sitä ei ole, se on kadonnut, missä liene,,.
Muutoin laite tuntui toimivan, tosin äänen voimakkuus ei ole säädettävissä; kuuluu huonosti tai tosi kovaa(!) muuta säätöä ei ole mutta aaltopituudet ja kaikki muut nappulat toimivat hyvin.
Joten, onkos puuttuvaa kiertonappulaa saatavilla ja äänensäädin(kin) olisi ilmeisesti vaihdettava toimivaan tai voiko sellaista jotekin ees'takas kiertelemällä ns. herätellä?
Kuvan voin lähettää jos kiinnostusta esiintyy.

[Kalevi Sundqvist]

Morjens Jouko

Älä sitä hiilenpalan näköstä mene diodilla korvaamaan.

Onko sinulla hyvä anteeni vedettynä pihakoivuun?
Muutamia kymmeniä metrejä.
(Ukkosella ihan kiva)

Näissä ihan alkumetrien kidekoneissa oli se hyvä puoli,
että niissä ei tarvittu paristoa voimanlähteeksi.
(onko laitteesi paristoton?)

Tultiin toimeen sillä suurtaajuusenergialla minkä lähettävästä
aseman signaalista siepattiin.

Minimoinnin maksimointia. Informaatio saatiin siirrettyä ilman
lisäenergian kulutusta.

T.K. Laakson Radiokirjassa (1928) esitellään hienosti
erilaisten kide- ja putkiradioiden toimintaa.

Itserakentaen radiovastaanotin.

Kirjassa esitellään myös Lahden radiomäen radioaseman
hankinta, rakentaminen ja radiotoimintaa yleisesti.

Kirjassa esitellään kideilmaisimen rakennetta ja käyttöä 1,5 sivun verran.

Kirjaa siteeraten:::

Kiteet myydään tavallisesti sinetöidyissä pakkauksissa, joissa samalla on
mukana kullekin kiteelle sopiva metallikärki. Sen käyttäminen antaakin
tavallisesti parempia tuloksia kuin jos kärki olisi jostakin muusta metallista.

Jos kiteen pinta on sattunut tulemaan likaiseksi sormin koskettelemalla
tai muuten, voidaan se puhdistaa parhaiten puhtaaseen spriihin
kastetulla pumpulitukolla. Ilmaisijan metallikärki olisi myöskin silloin,
tällöin puhdistettava, mikä tapahtuu edullisimmin siten, että
saksilla leikataan vinosti kärjestä hyvin pieni pala pois.

Siteeraus  päättyy.

Muistelen joskus äijien tuolla langanpäällä etsineen kiteestä
sopivaa kohtaa missä kuuluvuus  eli ilmaisu tapahtuisi parhaiten.

Ole tarkkana pelisi kanssa äläkä mene sitä  modifioimaan
alkuperäasustaan.

Toivoo

Kallu
Den Glada Gamla RadioGubbe ( OH3JB )

[Kalevi Sundqvist]

Morjens Ismo

Enpä tunnista tuota sinun radio/TV yhdistelmääsi.
Sinulla itselläsi taitaa olla paremmat mahdollisuudet
sen tunnistamiseen.

Tässä muuten kuvaa meitin pyhäradiosta.

LAFAYETTE
Super Het. Radioreceiver
type: 2DL

Lafayette Radio MFG Co.
New York N.Y. U.S.A

Ratio tuotiin Suomeen
Ameriikan matkalta 1952,
Helsingin Olympialaisiin.

Herrasväki Hellman oli
tuojana. Laivalla tietysti. Radio oli pakattuna
puulaatikkoon ja tullia kiinnosti kovasti
mitä laatikossa oli. Ei uskonut kun Hellmann totesi
että radio. Oli otettava loota auki.

Aaltoalueina lyhyet, keskipitkät ja pitkät.
Suomen Yleisradiokin siitä kuului Porin lyhytaalto-
lähettimeltä 6120 kHz taajuudelta ennenkuin
sen lähetykset lopetettiin. ( Lyhytaallot )

Samoin Lahti 194 kHz eli 1546,4 metriä aallonpituutta. ( Pitkät )
Alkuun se tosin oli 1522,8 metriä.

35W vuorovaihepääteaste, 2 x 6L6 RCA, 2 x 12" kaiuttimin
ei ollut tuohon aikaan vielä kovin yleinen
kotiradio Suomessa.

Sanoppa Ismo, kuka voisi entistää tuon asteikkolasin,
on ajan saatossa hilseillyt kutamaalit pois.

Kallu
Den Glada Gamla RadioGubbe

ps. Taustalla Wulffin laskutikku jotta sais
käsityksen radion mittasuhteista.

pps. Ompas toopen näkönen sälli,
punaset silmät ja pussihousut... 

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Jouko Kuisma]

Hei Kallu.

Tuo kidekone on sellainen rakenteeltaan, jossa niin kide, kuin kelatkin kiinnitetään "banaanikoskettimilla" siihen eristävään levyyn kiinitettyihin  hylsykoksettimiin. Ainoastaan säätökonkka ja  kuulokkeiden rinnalla oleva suotokonkka ovat  kiinteitä komponentteja.
Keloja on kaksi kappaletta. Vaihdettavia , lienevät kahdelle eri aaltolaueelle?
Ko kone on vielä mulla mökillä Luopioisissa (nyk. Pälkänettä), joten en vielä ole ehtinyt mittaamaan kelojen ja  konkan reaktansseja.

Anteeni on vain n 5 metriä pitkä lanka, maajohto on kytketty sähköpattereiden maadoitettuun runkoon. 
Kokeilin jo 1N4148 diodia kiteen tilalle (hylsykokettimiin, en siis muuttanut mitään alkuperäistä asennelmaa). Ei sen parempaa tulosta.
Oliskohan tuo anteeni liian vaatimaton?

[Kalevi Sundqvist]

Morjens Jouko.

No joo, semmonenhan se banaanikoskettimin oli tuo Radiokirjankin kideilmaismen kuva.
Painetaan hylsyihinsä. Että sen puoleen niihin reikiin voi rassata mitä vaan.
Päittäisyys pitäs vaan määritellä. ? Vai onko?

Mulla on semmonen mielikuva, että varhaiset kidekoneet olivat ns. pitkäaaltokoneita, eli
juuri esim Lahden aseman kuunteluun. Niin, vaihtokelalla ilmeisesti myös keskipitkät.

Paras lanka-anteenina olisi silloin yksi kokoaallonpituus pääsyöttösenä, mutta siitä tulee tolkuttoman
pitkä. 1/2-aallonpituus sitte seuraavana. Tai neljännes tai silleen edeleen.

Mikä hyvänsä tapsin pätkä tietty on paree kuin ei mitään, eli toimii se tuommonenkin pätkä
jollakin lailla.

No nykyisinhän nuo pitkäaaltoasemat toinen toisensa perään lopettaa lähetykset kun ollaan menossa
FM-digiaikaan huimaa vauhtia joten asemat, jotka vielä lähettävät pitkillä aalloilla ovat
ns. alikehittyneissä maissa. Eli jos aiot kuunnella jotakin, odota pimeää vuorokauden aikaa.
Pitkät aallot etenee silloin paremmin ja saat laajemmalta alueelta  asemia kuuluville.

Kyseisessä rakkineessa, jos se on paristoton, on todennäköisimmin kide Germaniumista.
Sen kynnysjännite on jotakin 0,3 voltin luokkaa ja sen saavuttaminen/generoiminen onnistuu helpommin kuin
piidiodin 0,7 voltin kynnysjännitteen. Eli mites oli, oliko toi kokeilemasi diodi ja mitä ainesta?
Oliskos 1N4xxx piitä?

kysyypi

Kallu
Den Glada Gamla RadioGubbe

[Timo Junno]

Tuota vuorovaihepääteastetta miettiessä tuli mieleen, että mikähän ero on kahdella radiolla...? Toinen suhisee kuuluvien kanavien välillä ja toinen on ihan hiljaa kun asema ei ole kohdallaan.

[Ismo Hautala]

Terve Kallu

Kuvan vastaanotin on Rafena Forum ja vuosimalli on 58 tai 59.
Täyskunnostettu ja toimii.
Germanium diodit on alkukirjaimiltaan OA tai AA tyyppejä.
Tuollaisessa paristolla vahvennetussa vastaanottimessa muistaakseni poikasena käytin AA 117 diodia.
Ohessa "alkuperäisen" kuvaa .

Terveisin
004

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Ismo Hautala]

Noh , kun ei muista kaikkea kerralla.
Se asteikkolasin entisöinti onnistuu parhaiten kuvankäsittelyohjelmalla.
Eli vanha vaurioitunut asteikko skannataan koneelle , korjataan (arvataan) puuttuvat osiot.
Tulostetaan tarrakalvolle (tulostusasetus ,kalvotulostus tai valokuvatulostus).
Ennen tulostusta käännetään peilikuvaksi , liimataan lasin sisäpuolelle .
Ennen maalausta teipataan ne kohdat joihin ei haluta lisäväriä ,maalia paukkupullosta tai siveltimestä ja lopuksi lakkaa pääälle.
Piece of cake 

[Kalevi Sundqvist]

Moro Ismo

On ollut viikko pimentoa kun netti ei oo oikein futannut.
Bitti poikittain jossakin. Tai kaivettu kaivurilla kaapelit poikki.

Joo näppänen kuva kiteestä ja sen koetinpurkista eli
asennusalustasta.

Kloppina veli sai joululahjaksi kidekoneen osat mutta
minulla ei ole mitään mielikuvaa mikä diodin tunnus olisi mahtanut
olla. Saattoi olla sekin paristovahvennettu.

Sinä olet sen verta vielä nuorempi että muisto pelaa. Hehhh hehh 

Enpä tullut kuvankäsittelyä ajatelleeksi tuon asteikkotaulun korjailuun.
Täytyypä panna kokeiluun.

Kiitos vihjeestä

Kallu
Den Glada Gamla RadioGubbe

ps.
Ennen radioaktiivinen ... 
OH3JB, Finntimber/OIEG, Finnmerchant/OITO jne...

[Pekka Puoskari]

Terve kaikki putkimiehet.
Minä laitoin tuollaisen kuntoon noin kuukausi sitten.
Laite on Philips Kofferplattenspieler Typ NG 1361/95c.
Saksassa sitä kutsutaan nimellä Hutschachtel, hattukotelo.

Laite on -50 luvun lopulta ja levylautasen alta löytyy putkivahvistin.
Pääteputkena on EL-84.
Hattukotelon kannessa on iso kaiutin joka tuottaa mahtavat -50 luvun saundit.

Ottaisinkohan sen Himokseen mukaan?

Huippukuntoisia 45 kierroksen levyjä minulta löytyy pari isoa muovikassillista.
On harmonikkaa: Vesterinen, Norrback, Pihlajamaa, Vainio, Ahvenainen ,Jularbo ym.
Dallape, Humppaveikot, Pakarinen, Metro-Tytöt, Malmsten, Justeeri ym. ym.

Jopa Georg Malmstenin itsensä signeeraama Totisen pojan jenkka.

Niitä vois iltasella soitella jos ei muuta ohjelmaa ole.
Tuossa vielä kuva hattukotelosta.
Terv. naavis



[ylläpito on poistanut liitteen]

[Jouko Kuisma]

Moron taas kaikille tasapuolisesti.
Joo tuo 1N 4148 on piidiodi. Signaalidiodi, siis  vuotovirta  hyvin pieni, mutta päästäjännite on tietysti tuplan germaniumdiodiin nähden!
Mulla kun ei ole  germaniumdiodeja laatikossani, niin kävisköhän shottky-diodi?
Vai onko Ismolla laatikossaan vielä niitä Leon mainitsemia tyyppejä?

Tässä painaa kesän hommat päälle, mökillä on vielä heinätkin nittämättä ( 50 aaria) kun  taavetin nittokonne on rikki. Täytyy se saada kuntoon enne tuota kidekonetta. Naispuhuja on äänessä niin, ettei kidekoneesta kuule mitään vaikka toimisikin.
Tiedä ehtiikö Vääksyynkään ensi tiistaina.....

[Ismo Hautala]

Terve

Kyllä niitä diodeja pitäisi löytyä, voin lähettää tai tuoda Himokselle jos sinne suunnistat
ensi viikonloppuna.

[Jouko Kuisma]

Hei Ismo.

Kyllä tarkoitus on tulla Himokselle lauantaina, säävarauksella.
Ensin täytyisi käydä vielä siellä E-Pohjanmaalla maalaamassa vanhan kotitalon peltikatto.
Huh näitä lomia, pitää kiirempää kuin töissä!

Lähetä vaikka yisstyisviestinä GSM-numerosi, niin soitan kun olen Himoksella.

T: Jouko

[VeliMRajakallio]

Se eka radio näyttää Philipsin Pikku-Matilta, siinä vaan taisi olla vaan kaksi nappulaa