Toukosen Jukan kanssa samoja ajatuksia on minulle syntynyt; häiritsee se, onko tämä dokumentti, vai fantasiaa? Jos dokumentti, ojotaan ja yksinkertaistetaan melko tavalla asioita, jos taas fantasiaa, on melko latteaa kerrontaa. Tekijät itse kertovat, että on siltä väliltä. Sitä mieltä minäkin olen, että on siltä väliltä, ja se ratkaisu arveluttaa.
Kyllä Jarno aika tunnettu oli silloin, mutta kuten kuka tahansa urheilusankari, kotimaansa ulkopuolella kuitenkin vain lajin seuraajien parissa. Kukas meistä osaa austraalialaisia rugbyn pelaajia nimetä... tai intialaisia maahockeysankareita?
Eniten minua kuitenkin ihmetyttää ne ajamisen kuvaamiset. Kun sarjaa tehtiin, luin mitä vain löysin suunnitelmista. Imatralla oli joitakin minulle tuttuja mukana kuvauksissa katsojina tai muuten touhuissa. Vanhoja kilpapyöriä valjastettiin, ja niille mekaanikkoja ja ajajia. Kadut sulussa useina päivinä. Eli siihen osastoon laitettiin rahaa ja panosta suomalaisittain aivan valtavasti. Ja mitä tuli tulokseksi? Lapsellisen näköistä kuvaa, mikä näyttää cafe raceroinnilta; joku papparainen ajelemassa kotoaan kesoilille kahville... Niissä kilpa-ajokohtauksissa ei minun silmin katsoessa näytä mikään miltään kilpa-ajolta, se raha on mennyt täysin hukkaan! Elokuvaihmiset eivät ole ymmärtäneet kilvanajosta mitään, mukana olleet moottoripyöräihmiset eivät ole ymmärtäneet elokuvan tekemisestä mitään, siis siitä, miltä se näyttää telkkarin ruudussa. Tällä kokemuksella oletan, että aidoista sen ajan filmeistä olisi saatu kahden prosentin kustannuksilla sata kertaa paremmat pätkät; niitähän ei edes ole kuin nimeksi mukana!
Varmaan suurin floppi on kuitenkin se, että 50 vuoden takaisia asioita ei muista kuin varsinaiset alan harrastajat. Tuo Areena-juttu ei minun mielestäni ole myynnin este, vai näkyykö se Areenan kautta muualla kuin Suomessa? YLE oli kait päärahoittaja, ja he ostivat sarjan kustantaessaan käyttöoikeuden silloin televisiolähetyksissä ja nyt Areenassa. Sarjan tekijöillä oli oletus, että se myydään runsaasti kaikkialle, missä laji on yhtään tunnettu. Ja ainakin nettitietojen mukaan "kovasti on ollut kiinnostuneita, mutta kauppoja ei ole syntynyt"?
Noista pyöristä ja yksityiskuskeista. 250-luokassa suurin osa osanottajista ajoi oikeastaan täsmälleen samanlaisilla tuotantokilpureilla, ja niissä tietysti ero näkyi siinä, että parhaiten tekniikan taitavan pyörä oli pikkuisen nopeampi tai parempi ajettava. 500-luokka oli eri asia, sitä oli hallinnut vuosikausia ainut oikea kilpatalli, muut ajoivat kymmeniä vuosia vanhalla tekniikalla.
Tekniikasta vielä sen verran, että yksi minua suunnattomasti häirinnyt asia on pyörien äänet, nelisylinterinen kilpamoottoripyörä kuulostaa ruohonleikkurilta... Se tuskin on kovin monen katsojan mielestä ongelma?
Sen sijaan se sarjan käsikirjoituksen päätarina - kaksi nuorta ihmistä unelman perässä maailmalla - on elokuvana kiehtova, ja toteutukseltaankin kohtuullisesti onnistunut minun mielestäni. Sellaista draaman kaarta voisi olla hieman enemmän, nyt mennään aika tasapaksusti tapahtumasta toiseen?
Mutta joo, koko ajan on muistettava, että olin silloin aika innostunut kilpamoottoripyöräilystä, elänyt Imatralla ja ollut jonkinverran kilpailun järjestelyissä mukana, tavannut ja jonkun sanankin vaihtanut joidenkin sarjan sankareina olevien kanssa. Ja kokenut suurena tragediana sen Monzan onnettomuuden. En siitä taustasta pääse eroon vieläkään, en osaa katsoa tavallisen tv-katsojan silmin tarinaa. En siis missään nimessä väitä, että minun kantani edustaisi mitään erityistä ymmärrystä tai tietoa, se on vain syvä henkilökohtainen näkemys, omaan historiaan pohjautuva. Siksi mielelläni lukisin muiden ajatuksia enemmänkin?
Jaakko L.
