Onhan se varmaan alamaissa yleisesti.Terveys reistaa joten muuta ajateltavaa ollut mulla itsellä eikä mopotouhut päällimmäisenä ja keskitalvikin tihkaisee kiitos tallin jonka eristys sitäluokkaa ettei järkeä lämmittää jos kovasti miinusta..ja tietty ikääkin tulee joka vuosi lisää kuten jokaiselle muullekin oletettavasti..
Jahka tuon Rigan sai museokilpiin viime kesänä ja on valmis peli niin tuossa lepää seuraava romu eli aika entisen oloinen moponraato..sai halavalla.. jossa tutkimista sekä ihmettelemistä milloinkahan tuolla viimeksi joku ajanut tai edes moottori käynyt,lie Kekkosen aikana..
Osat on talven aikana löydetty,uutta kuin käytettyä mutta yllätyksiä tietty tulee matkan varrella aina mitä enempu syventyy ja esim siihen netitse erään perikunnan pihanperältä löytynyt 65v vanha keskijalka aihio hitsautettu naapurin yleismiehellä ehjäksi maatumisen keskeyttämiseksi,alumiininen tarakka ..sen kanssa tarvii miettiä.miten sen ehjäisi silleen siististi jonkun kyläsepän niittailun jäljiltä yms..ruosteiset kromivanteet mitähän niille keksii,maalaako vaan tai bensatankki likoaa etikassa ehkä kolmatta kuukautta sisäruosteitaan joten kait tässä harrastetaan yhä ja tehty jo ajatustyötä jonkinmoisen valmistelun kera.
Tästä ajatuksena tehdä toimiva alkuperäistyylinen köyhyyden maallistuma jossa orkkis maalipintaa paikkaillaan ja patinaa jätetään kuin elämän jälkiäkin muttei mikään romu vaan koitetaan saada toimiva peli ja omaa silmää miellyttävä kokonaisuus eikä entisöinti tai museomopo,ei tämä niin erikoinen ole vaikka osia kyllä löytyisi ei siinä mitään semmoista estettä olisi.
Pekko aikamiespoika onkin jo muotoutumassa kuulemma päivä päivältä enempi eukon mukaan esikuvaansa
Tällä kun kurvaa Cittariin niin ökybemarien ja Teslojen ikkunoista saa sääliviä katseita...punalappuisia menee siinä eläkeläisukko etsimään
Mitä teen taas 1 mopolla lisää...en yhtään mitään mutta terapiaa ja rahan/ajankulua,sitähän se taitaa monille muillekkin pitkälti
Noh..jahka aurinko nousee ja inspiraatio kasvannee senmyötä,sama kait se monilla muillakin tämä "talvipäivän seisaus" ruuvaustoiminnassa siinä kuin fillaroinnissa ym harrastuksissa.
Sanoisin että kyllä on laantumassa romujen ruuvailu ja keräily tontille koska vanhoja kääkkiä enempi kuin nuoria urhoja touhussa rutkasti ja vuodet vierii vanhoille nopeammin jostain ihme kumman syystä
Kalusto myös nuorenee näihin jopa 90-2000 lukuisiin hyvä jottei kiinanskoottereihin ja - kopiomankeihin pappisten ohitse,oudommat vanhat mopetit yhä vähempien kohteena innostua,miksi..sanokaa se,muotijuttuko vai ettei osia viitsitä jahdata illat koneella istuen tai mietintämyssy päässä pohtia missä lähes vastaava josta soveltaa yms..siis sehän minusta juurikin homman suola eikä klikkailla ostoskoriin ja kassan kautta,paketti kotiin ja kasaamaan...valmis.
Makuasia tietysti mutta perse edellä puuhun on haasteelisempaa ja kuluu aikaa ilman ostohousujen pukemista taas.
Sitten tietty tarvii harrastus sanalle keksiä joku määre tarkemmin?
Onko ketjujen vaihto kauan seisoneeseen miten "harrastusta "tai kerran kesässä tapahtuva kokeilu : lähteeköhän tuo vielä käyntiin harrastusta vai vaatiiko sana "harrastus "millaista puuhastelun tasoa..no sanokaa te tai aloittaja ?
