Tunnustan itsekkyyteni. Katson asioita omasta näkökulmastani, niinkuin me kaikki, ja varmasti näyttävät asiat toisilta eri suunnista katsoen. Sellaiset palvelut, kuten lääkkeitten jakelu eli apteekit, alkoholin saanti eli ALKO, posti, taksi ja mitähän niitä vielä olisi; niissä minun kulmastani katsoen hinta ei ole suurin ongelma, olen valmis maksamaan, kun ne palvelut vain toimisivat! Ostan lääkkeet mielelläni koulutetulta farmaseutilta, joka näkee, kun lääkäri on ollut ääliö, eikä ole katsonut muita lääkkeitä, vaan määrännyt sellaisia, mitkä eivät sovi yhteen! Ammatti-ihminen apteekin tiskin takana korjaa virheen. Samoin mielelläni keskustelen viinakaupan myyjän kanssa viinivalinnasta, ja ostan valikoimasta, missä on muutakin kuin halvin. Taksin hinta ei ole ratkaisevaa, se on, että auton saa tarvitessa, ja kuski osaa ammattinsa ja osaa perille.
Tämä ajatusmalli ei johdu siitä, että minulla olisi rajattomasti rahaa, vaan siitä, että mainittuja palveluita tarvitsen niin harvoin, kerran - pari vuodessa vain, eikä hinta vaikuta vuoden budjetissa kovinkaan suuresti kokonaisuuteen. Apteekki lienee se, missä asiointi noista palveluista on kasvamaan päin, mutta se katto-sääntö sielläkin osin pelastaa. Jos pääasiallinen toimeentulon lähde ei olisi eläke, vaan esimerkiksi postimyynti, ajattelisin minäkin varmaan toisin. Ja voi olla, että omassa tulevaisuudessa sekä taksin kohdalla, että muidenkin palveluiden kohdalla niiden palvelupisteiden sijainti ja sen merkitys muuttuu aika oleellisesti toiseksi sinä päivänä, kun omasta autosta tai sen ajamisesta on luovuttava?
- pohdiskeli jaakkovaakko -