Aihe: Pulteista ja muttereista

[Kari Sillanpää]

Voidella kannattaa se jenka joka tapauksessa kiristysvaiheessa. Vaikka sitten lukitteella. On ihan mitattu juttu tämä, toki se järkeen käy muutenkin kun ajattelee. Kuivat jengat ei vedä pulttia yhtä kireälle, kuin voidellut, jos momentti pysyy samana.

Tavallinen pyöränmutteri (ei kupusellainen) muuten olisi helpompi, ei tarvi sorvata, senku kääntää mutterin vaan toisin päin.

[Jaakko Latvanen]

Tuota tuota...

Noissa oikein tarkkojen momenttien laitteissa on ohjeissa aika usein maininta, onko momentti annettu kuivalle vai voidellulle kierteelle.  Jonniinverran on lopputuloksessa eroa.  Ja sitten on niitä, missä annetaan matalampi momentti ja ohje kääntää vielä tietty asteluku.  Lienevät ohjeen kirjoittajat miettineet, jotkut ehkä jopa kokeilleet lopputulemaa?  Mutta oliko standardi niin, että jos ei ole mainittu mitään, on lukema annettu kuivalle kierteelle?

Ihan mutu-tuntumalla, ilman lukemista tai kokeilua, olisin kyllä valmis sanomaan, että jos joku laite on suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin tänne kirjoittavat keskimäärin, ei ne momentit ehkä ihan samoin mene mitä tarkoitettu on, jos siis on alkuperäiset kierteet... kyllä kierteisiin pyrkii maailmalta jotain tarttumaan, ja jopa ihan materiaalissakin omat muutoksensa tapahtuu.

Aihe on mielenkiintoinen, vaikka en itse enää aihoihin ole mitään ropannut, ja tuskin ropaankaan.  Ollaan siis Maslowin tarvehierarkian ylimmällä portaalla:  Tieto tiedon itsensä vuoksi!

jaakkovaakko

[Juha Pohjamo]

Nyt ei ole onneksi niin tarkan momentin laite.
Kyseessä on siis Nuffieldin ohjausvääntiön ja olkatapin liitos. Tapissa on boorit ja vääntiö kiristyy siihen ympärille tämän yhden pultin voimin.
Ongelma on siinä että tyyppivian omaisesti pultti on löystynyt vuosikymmenten saatossa ties kuinka monta kertaa ja boorit pahasti kuluneet.
Kokemus on osoittanut, että 8.8 pultti on liian meltoa ja antaa periksi.

Laakerihelojen vaihdon yhteydessä korjasin sen niin, että vedin pultin tiukkaan ja porasin boorisaumaan kaksi 6mm reikää ja hakkasin niihin putkisokat.
6mm sokkien sisään vielä varmuudeksi 4mm sokat.

Nyt homma pitää vaan kruunata semmoisella pultti/mutteri-yhdistelmällä jonka voi vetää reiluu momenttiin eikä se anna periksi rasituksessa.

[Jaakko Latvanen]

Eikös tuo ole se kaikkein tarkin momentti?  Sen verran tiukkaan että pysyy!

Aasista kolmanteen.  Tuo boori-sana särähtää miun kielikorvassa pahasti - siis en väitä sitä vääräksi enkä mitään muuta oikeaksi, kerron vain miltä minusta kuulostaa.  Boori on sellanen happo tai myrkky, millä ennen tuholaisia karkotettiin, siis ennen niitten julistamista suojelukohteiks...  Ura on ruottiks spår, mikä stadin langissa muuttuu muotoon spora, kun tarkotetaan ratikkaa, ja spoori, kun tarkotetaan uritettua aksilanpäätä.  Ja maalaismurteissa siitä tippuu s pois, mutta sillon se on poori.  Eikä missään tapauksessa boori.

Näin miun korvassa, en vieläkään väitä mitään siitä, mikä on toisten mielestä oikein, enkä varsinkaan, mikä olisi ns. absoluuttinen totuus... mutta absolut sanana ja joskus vodkanakin kyllä kelpaa siitä riippumatta, onko pee pehmonen vai kova.

Vähän palataan vielä asiaankin.  Tuollainen kiinnitys, niinkuin esimerkiksi vaihdepolkimen tai käynnistyspolkimen kiinnitys puristamalla spoorein varustettu kappale spoorein varustettuun aksilaan, menee vähän pilalle, kun se on joskus jonkun aikaa löysällä tärisevässä laitteessa; spoorit syöpyvät väljiksi.  Silloin usein ongelma tulee siitä, että se pultin reikä on porattu aika tarkasti pultin kokoiseksi, ja kun ulkopuolen kappaleen pitäisi taipua tarkoitettua enemmän mennäkseen tiukaksi kuluneeseen spooriin, se pultti estää taipumisen; pultin itsensä pitää taipua.  Samoin jos se puristettava kappale on sieltä halkaisu-uran vastapuolelta aika jykevä, ja itse halkaisu-ura varsin lyhyt sinne vastapuolen suuntaan, vahvakaan pultti ei pysty vetämään spooria tiukasti vastakkain.  Joskus voi olla jopa niin, että sieltä pultin puolelta kappale pohjaa, eli puristuu se ulkokappale itseään vasten, eikä vieläkään spoori ole tiukalla.  Käynnistinpolkimia ennenmuinoin korjattiin viilaamalla pultin puolelle hieman lisää tilaa, sahaamalla vastapuolen halkiota vähän matkaa lisää, ja poraamalla pultin reikä hieman väljemmäksi.  Kun spoori tiukkaantuu niistä spooriosista tiukasti vastakkain, niinkuin tarkoitus on alunperin ollut, se pulttikin pysyy tiukalla normaalilla kiristyksellä.  Jopa silloinkin, kun itse spoori on kulunut löysänä ollessaan tärinän ja käytön vaikutuksesta.


Tämä siis kokemusperäistä tietoa spoorikiinnityksistä, en tiedä, onko tällä tiedolla mitään käyttöä nyt esillä olevassa tapauksessa.  Kun en ole kyseisiä osia nähnyt.

jaakkovaakko

[Juha Pohjamo]

Olen tuosta boori-poori-spoori sanasta melkein samaa mieltä.
Minun mielestä se on spoori. Mutta annas olla kun jossain konemiesten läsnäollessa puhut spoorista niin sinua katsotaaan vinoon kun et tunne alan sanastoa. Olen sitten alkanut puhumaan ja kirjoittamaan vastoin parempaa tietoa vain virran mukana.

Tässäkin on tapahtunut se ilmiö, että kun on aina ensi päästetty hölskymään ja sitten vasta kiristetty niin pultin reiän linjaus on jo pielessä.
Korjauksen seuraava vaihe onkin se että ajan rälläkällä mutterin ja kannan vastinpinnat oikeaan linjaan ja avaan poraamalla tai vingulla pultin reikään lisää tilaa niin ettei se enää pyri vääntämään pulttia. Ne kuluneet spoorit on jo korvattu em putkisokilla.
Kun noissa traktoritapahtumissa kiertelee niin järkijään on Nuhvien vääntiöt hitsattu kiinni kun alkuperäinen kiinnitys on pettänyt.

[Markku Juusela]

Moro


Muuttuuko kirjoitusasu jos materiaalina onkin sora,maa-aines tms. ,mielestäni muuttuu ja se ura joka on syntynyt eikä valmistusvaiheessa tarkoituksella tehty kuuluukin kirjoittaa sboori.
Tässä muutama vikko takaperin tuolla kekisessä Somessa kun ajettiin autoilla kilpaa oli juuri näitä ajamalla syntyneitä sbooreja toisinpaikoin syviäkin että olikein panssarin varassa kulkivat ne kisa-autot teissä.
Näinollen voimme kai todeta että kirjoitusasuun vaikuttaa myös se missä perusaineessa ne poorit,boorit,spoorit tai sboorit eli urat ovat.
Engelsmanni käyttää tässä kohtaa sanaa spline.

[Harri Valtari]

Täytyy sanoa , että nyt on uraa uurtavaa keskustelua - jatkakaa .

[Juha Pohjamo]

Kunhan muistetaan, että tätä lukee suurella mielenkiinnolla myös naiset ja lapset. Ettei vaan lipsuta asiattomuuksiin.

[Ismo Hakamäki]

Johan tässä tuli hahlo mieleen...

[markkukovasin]

Sama kun nämä paikalliset-ja muutkin kivimiehet -puhuvat sepelistä.

Ammattimies kun sanoo sepeliksi semmoistakin silppua,jossa on
lähes vasikan kokoisia särmikkäitä lohkareita-sepeliä siis kaikki
se silppu,jota syntyy kun niitä tarvittavia möhkäleitä otetaan kalliosta irti.

Itse miellän kyllä sepeliksi semmoisen tavaran, jota voi helpohkosti lapiolla nakella...

t. Markku

[Kari Sillanpää]

Sepeliä saadaan, kun murskeesta seulotaan liian isot ja liian pienet palat pois, ja hienoaines myös. Sisältää siis lähinnä ”tietyn kokoisia” kiviä. Ja nimenomaan pitää olla murskaamalla tehtyä.

Murskettahan on sitten 0-8, 0-16 jne, nämä niitä helposti lapioitavia. 0-32 on jo vähän raskaampaa, mutta kylläpä sitäkin tuossa yks kesä tuli ”fiskarssin etukuormaajalla” ja kotturilla joku toistakymmentä tonnia siirreltyä kasasta kaikenmoisiin pihakäytävä- ja rakennushommiin Nyt on työn alla kasa 0-16 sorttia, paljon helpompaa. Sitä tuli 13 tonnia, olisko 5 vielä kasassa. Ja kivituhkaa (0-6) tonni-pari kans.

Soraa saadaan harjusta kaivamalla, voi siitäkin seuloa hiekkaa, singeliä, seulanpääkiviä ym.

[Jaakko Latvanen]

Ei se peli vetele...

Sanonta pohjaa unkarilaisvalmisteiseen moottoripyörään, oikea kirjoitusasu lienee jotain tällaista:   Csepel  - paitsi että tuosta puuttuu jotain ihme merkkejä, mitä pitäisi olla joko yhden tai useamman kirjaimen päällä, ja joita en löytänyt tään uuden tietsikan näppäimistöstä, vaikka katoin alapuoleltakin!

Hahloihin tai vastaaviin varon visusti koskemasta, saati jyvän linjalle sihtaamasta; niitten kanssa ajautuu vaarallisille vesille...


jaakkovaakko

PS.  Singel oikeasti kirjoitetaan single, ja se taas viittaa joidenkin onnelliseksi väittämään olotilaan.

PS2.  Jotta ei ajauduttaisi taas kokonaan sivuraiteelle - pienet syrjähypyt varmaan sallittaneen - niin palataan aiheeseen:  Pulttia kun  sovitetaan mutteriin, on muistettava, että kaikki pultit eivät vaan sovi kaikkiin muttereihin!  Koon lisäksi on otettava huomioon kierteet, voitelu, ja muut olosuhteet.  Myös ajankohta - niin yllättävältä kuin se tuntuukin - saattaa joskus vaikuttaa sovituksen onnistumiseen.  Muistutan kuitenkin, että omalta kohdaltani alkaa kaikenlainen asentaminen tai jopa sen yrittäminen olla taakse jäänyttä elämää, mutta nuorempia harjoittelijoita saatan vielä opastaa ja ohjata, tarvittaessa?

[Heikki Salmén]

Samaa mieltä Juha Pohjamon kanssa. Se on spoori eikä mikään muu. Tämä on ollut ainakin läntisessä ja eteläissä Suomessa selvää.

Kantasana on ruotsin spår = hahlo tai ura. Sieltä tulee myös raitiovaunun stadin kielinen nimi spora.

Tämä boori on ainakin minua vähän huvittanut, yritetään olla asiantuntijoita ja käytetään "hienoa" termiä.

[Pertti Rintamaki]

Meillä on aina ollu poorit ja kaikki on ne ymmärtäny.
Etelälääset taas vääntää seleviä asioota, savolaasista puhumattakaa.

[Kari Sillanpää]

Kai niissä ”selvissäkin” asioissa on seutukohtaisia eroja. Niinku rakennustekniikassa vaikka, esim rossipohja. On kuultu trossipohjaa, ja oikein hienoissa piireissä jopa strossipohjaa.

Pooreiksi, kovalla peellä, on meilläpäin tuota akselin ja holkin pitkittäisurilla toteutettua liitosta kutsuttu, on se sitten liukuva tai kiristettäväksi tarkoitettu. Spoorissa ajetaan enduroa, tai joskus semmoiseen joudutaan maantielläkin, jos on kertynyt polannetta ja siihen muotoutunut urat. Booria näin ”herrain peellä” kirjoitettuna saa mm. marjoista ja purkitettuna apteekista, mutta harmillisesti se purkkituote ei korvaa poorien puuttumista