Jos vielä noista luokista jatketaan, tosin epävarmaa muistinvaraista tietoa.
Pultissa murtolujuus tarkoittaa voimaa, millä pultti katkeaa, ja tuo prosentti kertoo, millä voimalla alkaa venymään. Ja silloin, kun kierre on kunnossa, se pultti katkeaa muualta kuin kierteestään.
Mutterissa ei asia olekaan yhtä yksioikoinen. Eihän mutteri katkea, siitähän nimenomaan pettää kierre, jos laitetaan liian kovaan paikkaan. Ja sitä kierteen pettämistä ei oikein voi kuvata kertomalla sen olevan murtolujuus; kierteen pettäminen on monimutkaisempi tapahtuma kuin pultin katkeaminen. Pultin pettäminen ei oikeastaan ole riippuvainen esimerkiksi siitä, kuinka pitkälti pulttia on kierteellä. Tai on siinä minimimäärä, milloin kierre pettää jo ennen katkeamista. Mutta jos kierrettä on oikea määrä, sen ylimääräinen lisääminen ei pultin kohdalla vaikuta mitään. Mutterissa taas heppoisempikin aine kestää saman kiristyksen, jos kierteen pituutta lisätään.
Siksi mutterille ilmoitetaan vain numerolla lujuusluokka. Mikä tarkoittaa, kun esimerkiksi mutterin lujuusluokka on 10, että se vastaa siihen kierretyn pultin murtolujuutta, eli on käypäinen pari kyseiselle pultille. Mikä lujuus voidaan saavuttaa kovemmalla tai vahvemmalla aineella, tai pidemmällä kierteellä.
Hataraksi osoittautuneen muistin ja vielä hataramman ymmärryksen tuottamaa tietoa, edelleenkin vastuu lukijalla.
jaakkovaakko
