Aihe: Kellarin ovi.

[Petri Behm]

Kesäresidenssin virkaa toimittaa 1950-luvun alussa tehty rintamaiestalo, jossa alakerran pinta-ala on n. 60 neliöö (ei tarkistusmitattu).
Kolme kerrosta, joista n. 15 neliötä on alimman kerroksen kellarin.
Kellarin ovi sananmukaisesti lahosi paikoilleen ja jäykkien saranoiden myötä irtosi karmeineen.

Uusi ovi ja karmit on paikoilaan, mutta sisäinen ristiriita ahdistaa.
Pitääkö oven olla ilmatiivis, kuten edellinen oli vai onko ovessa olevista pienistä raoista haittaa?

Kellarissa on  kaksi halkaisijaltaan oluttölkin kokoista reikää sisääntulevalle ilmalle.
Rappukäytävän yläosassa on n. 12cm halkaisijaltaan oleva putki, joka johtaa suoraan ulkoilmaan. Rappukäytävän yläosassa olevassa ovessa on kolme peukalon kokoista reikää.
Muuta ilmanvaihtoa kellariin ei ole.

Aiemmin kellari oli vähän tunkkainen ja  kostea ja keväällä lattialla oli muutaman sentin vesipatja, jonka äyskäröin pihalle ja sen jälkee;kuivatin kellarin reilulla tuuletuksella.

Lämpötila kellarissa on n. 10 astetta celsiusta.
Uuden oven jälkeinen lämpötilamittaus on vasta aloitettu, joten siitä ei ole ihan faktaa vielä saatavilla.

[harri ojala]

ei kaiketi pieni virtaus pahaa ainakaan tee.

[Pertti Rintamaki]

Eikö siellä ole katon rajassa tuuletusluukkuja.
Meillä on vanhassa talossa avattavat räppänät josta saa korvausilman.
Torni hoitaa poiston.

[Kari Sillanpää]

Yleensä noiden savupiipussa on muutama ilmanvaihtohormi siellä savuhormien seassa. Edelleen, yleensä, joku niistä ilmanvaihtohormeista on kellariin asti. Sitä kautta parhaan tuuletuksen saa. Kesällä toki ei toimi kovin hyvin, jos ei hormia lämmitetä, talvella saattaa toimia turhankin hyvin. Yleensä niissä onkin räppänä säätöä varten.

Itselläni oli moisessa (sähkö)sauna ja pesuhuone jälkiasennettu kellariin, laitoin kosteusohjatun kanavapuhaltimen, se kävi kesällä melkein aina, talvella ei juuri koskaan. Ympärivuotinen asumus tämä.

Kesälläkin kannattaa välillä takkaa lämmitellä, jos ei muuta ilmanvaihtoa ole, tehostaa kummasti asuinkerrostenkin ilmanvaihtoa.

Lisäys: Tulo- eli korvausilmasta kannattaa huolehtia sekä kellarissa että varsinkin asuinkerroksissa. Mieluummin ”liikaa” venttiileitä ja useammassa paikassa, saa niitä sitten pienemmälle talveksi, sehän se venttiilin idea on

[markkukovasin]

Ei haittaa, jos laittaa sinne oven alareunaan pari
korvausilmareikää- semmoiset alumiinilätkät päälle ,joissa verkko.

Vaihtaa ilmaa paremmin kuin ihan umpiovella...

t. Markku

[Jaakko Latvanen]

Minkähänmoinen lattiarakenne siellä kellarissa on?

Maakellarin periaate on, että siellä on kylmempää kuin talossa muualla tai ulkona kesäisin.  Kun ilmassa on aina kosteutta, ja kesällä vielä enemmän kuin talvella, se kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin vedeksi.  Tähän asti varmaan kaikki selvää, kaikille?  No niin, jos kesällä, lämpimällä, milloin ilmassa on korkea absoluuttinen kosteus, päästät koko ajan uutta ilmaa tilaan, missä on kylmiä pintoja, niihin pintoihin koko ajan tiivistyy uutta vettä; kaikki kellarissa oleva kastuu.  Maakellarin idea on, että kylmin paikka kellarissa on sen lattia, ja se lattia on maata, ei simenttiä.  Se maa on kylmin paikka, ja on sen verran harva, että siihen tiivistyvä kosteus imeytyy koko ajan syvemmälle, missä on aina kylmempää.  Sen maan pitää siis olla kosteutta läpäisevää, ei tiivistä!  Silloin maakellari toimii, niinkuin on aikojen alusta toiminut; siellä ei homehdu mikään, eikä kastu.  Lattia imee kosteuden, vesi ei tiivisty muualle.  Ja ilmanvaihtoa voi olla, mutta ei määräänsä enempää, uutta kosteutta voi tulla vain sen verran, minkä se maapohja ehtii imemään.

Kun kellariin tehdään umpipohja, kuten noihin on usein typeryyksissään tehty, ei toimivaa ratkaisua ole.  Tai on, laitat niin suuren ilmanvaihdon, että sen kellarin ja kaikkien siellä olevien pintojen lämpötila on sama kuin ulkona... jos se on kylmempi, ja siellä on kylmempiä pintoja, ulkoa tuodusta ilmasta tiivistyy taatusti koko ajan lisää ja lisää vettä sinne kellariin, kylmimpiin pintoihin eniten.

Pieni apu saadaan, kun viet sinne merisuolaa ilmaa läpäisevässä säkissä säkin tai pari.  Se toimii kuten se maapohja, imee kosteutta.  Syksyllä viet ne koppuraksi muuttuneet säkit muualle... tai jos saat niistä jossain haihdutetuksi sen kosteuden pois, ovat käytettävissä seuraavana kesänä.  Kokonaan ilmanvaihtoa ei voi tukkia, silloin ummehtuu, mutta jos siellä on kylmempää kuin ulkona, niin aina mitä enemmän vaihdat ilmaa, sitä enemmän tiivistyy kosteutta kylmimmille pinnoille.

Veden lisäksi tässä tuli tiivistetyksi ilman, lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja absoluuttisen kosteuden, ja olomuotojen oppi, lyhyt oppimäärä.  Uskominen on vapaaehtoista, ja kaikki vastuu on lukijalla.

Jaakko

[Petri Behm]

Kellari on betonibunkkeri.
Betonia joka pinta.
Kaksi pientä tuuletusaukkoa tulee sokkelin läpi n. 5 senttiä maanpinnan yläpuolelle ja ainoa poistoreikä on ovi.
Kellarissa on kaksi samankokoista tilaa, joiden välissä on kulkuaukko ja molemmissa tiloissa on yksi tuuletusaukko.

Ovi on ollut vuorokauden paikoillaan ja lämpötila reilun metrin korkeudessa on n. 11 astetta celsiusta.

[Jaakko Latvanen]

Soveltunee juustojen ja viinien säilyttämiseen.  Nehän on sitä arvokkaampia, mitä paksumpi home pinnassa?  Merisuolasäkkiä vois kokeilla, toimiiko?  Meillä oli vastaava kellari, tosin autotallirakennuksen alla, edellisessä elämässä.  Kaikki ruostu, lahos ja homehtu alta aikayksikön... ja suolasäkki jäi kokeilematta?  Onkohan alkuperänen idea ollu, että ovi ois suhtkoht tiivis, ja ilma vaihtus niistä tuuletusrei'istä sen minkä vaihtus?  Ja ovi karmineen aina määräaikaishuollossa uusitaan...  Jos miun teoretisointi pittää yhtään paikkansa, suuremmalla ilmanvaiholla saavuttaa korkeamman lämpötilan, mutta ei välttämättä mitään apua kosteuteen, pikemminkin päinvastoin.  Jos sinne laittas pesuvatin, mihin vaihtas parin päivän välein uudet jäät, luulis sen veden tiivistyvän siihen vatiin, mistä vois ruiskasta pihalle aina jäitä vaihtaissa?

Oiskohan netissä "kellariratkasut" keskusteluryhmiä; jos löyvät ratkasuja, mitkä osottautuu toimivaks, kerro täälläkin.  En tarvi ite, mutta ihan yleissivistyksen vuoks.

Jaakko

[Jaakko Latvanen]

Vielä palaan sen verran, että varsinainen ongelma-aika tuollasessa kellarirakenteessa on vain kuuman kesän aika, jakso millon kellarissa on ympärivuorokauden selvästi kylmempää kuin ulkona, ja vielä erityisesti suunnilleen juhannuksesta eteenpäin loppukesä, millon ulkona ilmankosteus jostain syystä nousee reippaasti alkukesään verrattuna; sen jakson aikana kaikki ulkoa kellariin johdettu ilma aiheuttaa tiivistynyttä kosteutta kaikkiin rakenteisiin, seiniin ja säilytettäviin aineksiin, eniten kylmimpiin.

Vanhan kansan ohjeet ulkomaalaamiseen olivat, että vain ennen juhannusta.  Kokemuksen kertomaa; kun kosteusmittarit keksittiin, saatiin syy selville.  Tänä kesänä keskimääräinen ilmankosteus tais nousta huomattavasti jo kesäkuun puolivälissä?

Jos kaikki liityttäs sen kreta karpon joukkoihin pistämään mannerheimintie tukkoon, niin löytyskö siitä apu tähänkin ongelmaan?

jaakkovaakko (ei ennää niin vakavissaan)

[markkukovasin]

Kohtahan tuo ovi on kuin Hyryn "Uuni". Paljon pohdittu
ja varmaan lopulta perin huippu...! 

t. Markku

[Kari Sillanpää]

Taitaa harvemmin nuo rakennusten alla olevat kellarit, tai ainakaan rintamamiestaloissa ja uudemmissa, olla maapohjaisia. Meillä oli rivinteeraus kaikissa kellarin tiloissa, ja betonilattia. Salaojien uusimisen ja patolevyjen laiton jälkeen oli varsin kuivakin, tosin ei se mikään hillo- saati pernakellari ollut, ihan liian lämmin sellaiseen. No, piirustuksissakin se 16 neliön pannuhuone oli merkattu ”leipomoksi”, saunan paikka polttopuuvarastoksi, ja se yksi vähän viileämpi nurkkahuone (jossa ei tainnut rivinteerausta olla) oli tituleerattu juurekaskellariksi.

Kiva lisätila kyllä, mutta mehuja ym säilömyksiä varten oli siellä jääkaappi.

Niin, jaarittelemaan innostuin, mutta ennen salaojaremonttia meillä oli siellä semmoinen siirreltävä ilmankuivain. Ja tais olla jälkeenkin. Se hieman lämmitti tilaa myös, kuivasi tietenkin, ja lisäbonuksena esti keskellä kellaria olevaa lattiakaivoa kuivumassa, kun kondenssiletku lirutti sinne vähän vettä aina välillä.

[Arto Ahonkivi]

Siis ostit uuren oven ja raoista paistaa päivä läpi? Onko tiivisteet unohtunu oven tekijältä?
Ei uuressa ovessa saa olla rakoja joista päivä paistaa läpi, kai jossain sekundaovessa voi olla mahrollista.
Otappa pari kuvaa miten se päivä paistaa läpi, voi myäs olla tiiviste "läpinäkyvä" jolloin valo kajastaa läpi.
Kyselen ihan sillä kun on jotain kokemusta ovienkin tekemisestä.

[Timo Kuosmanen]

Tiedä sitten auttaako tämä mitään. Mulla on autotallissa kosteuden poistaja. Tökkeli seinään tarvittaessa ja pöhisemään, kyllä kerää säiliöön vettä.
Sitten on seinässä semmoinen aurinkovoimalla toimiva tuuletin. Veneissä käytetään samanlaista.
Näitähän tarvii vain talvella ja keväällä kun auto tuo loskaa vettä lattialle. Mutta on kyllä paikat kuivia keväällä.

[Jaakko Latvanen]

Jos kellarissa tarvijaa vain kesällä, ni voisitte tehä kansantaloudellisen säästösuunnitelman ja käyttää samaa...

[Petri Behm]

Siis ostit uuren oven ja raoista paistaa päivä läpi?

Eikä kun tehtiin heti juhannuksesta selvittyämme uusi ovi mökiltä löytyvistä tarpeista. Navetasta löytyi vanha karmi, joka toimi aihiona ja ovi tehtiin pitkästä tavarasta. Oven korkeus on n. 168cm.

Ihan priimaa ei tullut, kun taidot ei riitä, betoninen oviaukko ei ole just 90 asteen kulmissa ja tasamitoissa ja joku ovi siihen piti äkkiä saada, ettei juomat lämpene.

Jos on niin, että oviaukosta ei saa vetää, niin sitten ovi päivitetään sellaiseksi, että ei vedä, mutta jos taas ne raot ei ole niin nökönuuka, niin ovelle ei tehdä mitään.
Raot on kokoluokkaa, että ei sinne tavallinen lyijykynä väliin mahu, ainakaan kokonaisena.