Aihe: Kampiakselin stefojen asennussuunta

[Eino Turunen]

Availin Tunturi Startin kickstartti konetta,tarkoituksena vaihtaa kampiakselin laakerit.Ajatuksena oli vaihtaa kiinteät laakerit joita ei tarvitsisi shimmata.Finmopolla näytti olevan myynnissä. Onko kokemuksia laakereiden toimivuudesta? Toinen asia tuli mieleen kun muistelin, että tälläkin palstalla on käyty keskustelua joskus kampiakselin stefojen asennusuunnasta. En tosin löytänyt ko. juttuja arkistosta. Työn alla oleva moottori on taatusti "tehtaan jäljiltä" joten stefoja ja muitakaan sisuskaluja ei ole vaihdettu aiemmin. Moottorissa on kuvien mukaisesti stefat paikoillaan, elikkä magneeton puolella huulen jousikiristys kampikammioon päin ja kytkimen puolella huulen jousi puoli kytkimen öljypuolella. Kai se pittää uskoa tehtaan kokoonpanijoita, elleivät oo tehny perjantai/maanantai jäynää ja juuri se moturi sattunu mulle?


Kuvista selvinnee suunnat.....

[aleksisundholm]

Noin on itselläkin kun olen avannut tehtaan jäljiltä.

[Jarkko Merisalo]

Noin on tullut minullakin stefat vastaan parissa avaamattomaksi epäilemässäni Tunturin Puch-moottorissa ja noin olen kaikki itse takaisin asentanut, ei ole ollut ongelmia. Tätä puitiin monta kertaa ja pitkään edesmenneellä Tunturi Arkku-foorumilla, josta muistan kuulleeni mielestäni parhaaksi selitykseksi sen, että Puch-tehtaalla kyseisellä asennustavalla pyrittiin varautumaan mahdolliseen kampikammioräjähdykseen, jolloin kytkinpuolen stefa mahtuu pullahtamaan sen verran paikaltaan että vältyttäisiin isommalta katastrofilta. Magneeton puolelta ei stefa mahtuisi pullahtamaan riittävästi ulospäin ja toisaalta ehkäpä kampikammioräjähdystä ei olisi muutenkaan ollut järkevää ohjata sähköpuolelle. Ja tämä siis mielestäni loogisin kuulemani selitys, tämä ei ole välttämättä fakta. Liitteenä vielä kuva Tunturin 1960-1968 varaosaluettelosta, josta ilmenee se, että kuvassa kummankin stefan asennussuunta on "umpipää" katsojaan päin eli jousipuoli katsojasta poispäin ts. jousipuoli kampikammioon magneeton puolella ja jousipuoli kytkinkelloon päin kytkinpuolella.
...Toki on mahdollista myös, että stefojen piirtäjä on ollut hieman laiska, mutta ainakin tuossa mainitsemassani katalogissa on kyllä tarkat piirrokset 

[Kari Tirkkonen]

oon aina ihan omin päin ajatellut että se on yksinkertaisesti niin että jousi on sillä puolella mistä ei haluta tavaraa tulevan läpi, että vaihdeöljyt ei tule kampikammioon eikä bensa seokset sähköpuolelle, samalla logiikalla on esim auton moottorin stefat, jousipuoli pitänee painetta paremmin kun paine on huulen molemmilla puolilla kun toiselta puolelta mahdollinen paine painaa pelkästään huulta auki tolleen maalaislogiikalla ajateltuna

[Jaakko Latvanen]

Kun mäntä männee ylöspäin, on kampikammiossa alipaine.  Ja kun mäntä männee alaspäin, on kampikammiossa ylipaine.  Olettasin, että paine-ero stefan toiselle puolelle on suurempi silloin, kun kampikammiossa on ylipaine.  Mutta aika monessa vehkeessä ne on just noin, keskenään eriperin tuohon paineajatukseen nähen.

Kerettiläisesti vähän eppäilen, että on sen verran testanneet tehtaalla, ettei ole asialla kovin suurta merkitystä stefojen vuotoon tai kestämiseen.  Ja laitetaan kokoonpanolinjalla niin perin päin, miten päin vähemmillä liikkeillä ja nopiammin männee paikalleen?  Napautetaan lohkoon paikalleen sopivalla lyöntityökalulla jousipuoli eeltä eli ei-jousipuolelle napauttaen?

jaakkovaakko

[Kari Tirkkonen]

toi asennus hyvä pointti joo

[Eino Turunen]

Mitenkäs kiinteiden kampiakselin laakereiden asennus on Puchin koneeseen viisainta suorittaa?Kun shimmausta ei tarvitse suorittaa (?), niin asennetaanko laakerit ensin lohkoihin ja jäähdytetään kampiakselia vai ensin kampiakselille ja lämmitetään lohkoja? Kokemusta on vain irtolaakereiden asennuksesta, niin siksi kysymys.
60-luvun lopulla, kun oli enempi intoa kuin ymmärrystä, "nuijittiin" laakerit paikalleen olipa iliman lämpötila mikä tahansa. Jos rohina väheni onnistuttiin, jos kolina koveni otettiin uusiksi.....

[Jarkko Merisalo]

Lohkoihin tiputtaisin laakerit ensiksi. Kuumailmapuhaltimella vaikka se kampiakselin laakeripesä kuumaksi. Olen lisäksi pitänyt laakereita pakastimessa kun nyt sattuu olemaan autotallissa pakastin. Sitten laakeri kuumaksi ja pakastimesta otattu kampura sitten menee tiputtamalla siihen laakerille. Jos ei ole L17- laakeri vaan ns. normaali kuulalaakeri niin sitten ei periaatteessa tarvitse shimmailla kunhan laakerikoolit istuu napakasti sekä laakeripesässä että akselilla.

[Jaakko Latvanen]

Muistutettaas taas tässä kohtaa laakerien lämmittämisestä.  Jos laakeri sinistyy, sen karkasussa on saattanut jo tapahtua pieni muutos, ja se voi tapahtua jo alle 200 asteessa.  Eli malttia siihen laakerin lämmittämiseen, kuumailmapuhaltimellakin voi pienessä laakerissa saada aikaan vahinkoa, kun lämmitys tapahtuu voimakkaasti yhteen kohtaan?  Vai mitä mieltä oikeat gurut on?

Toinen asia, mitä oon joskus ihmetelly.  Noissa 60-luvun vehkeissä oli kaikissa aika tiukat sovitteet laakerikooleilla, sekä lohkoon että akselille.  Tään vuostuhannen alussa purin muutaman melko uuden trialpyörän moottorin, niin laakerit meni lohkoon ja akselit laakereihin vois sanoa heittämällä noihin vanhan ajan vehkeisiin verrattuna, eikä ne kuitenkaan pyörineet väärästä välistä.  Mikähän tuossa on muuttunut ajan saatossa?

jaakkovaakko

[Markku Juusela]

Moro


Meillä oli työmaalla SKF:n laakerinlämmitin,taisi siinä jokin säätökin olla ja luulisin indukiolämmitin se oli ja siinä oli kolme erikokoista "puikkoa" jonka varassa se laakeri siinä niitten tappien päällä lepäsi kun lämmitettiin.Joskus pahuuttani mittasin mihinkä lämpötilaan se sen laakerin lämmitti ja jotain 100 asteeseen se sen lämmitti,olivat varmaan ruåttalaiset fundeeranneet että se piisaa mennäkseen hyvin akselille.Tuossa Jaakko kirjoitti 200 asteesta ja se on jo tuplaten tähän mitä minä mittasin ja ilmeisesti liikaa jo siinäkin mielessä että jos on suojattu sellainen niin siellä tiivisteetkin jo voivat kärsiä.

[Lauri Puirola]

Jos lämmitetään 25mm reikää +20 -+100 eli 80 astetta niin reikä suurenee n. 0,02mm.
Pitäisi mennä pudottamalla akselille kun sovite lienee alle satasen mutta päälle 5 tuhannesosa mm.


L&K.

[Jussi Syrjälä]

Stefoja asentaessa jousi aina öljyiselle puolelle.  Se toisen puolen huuli on pölysuoja, ei ole tarkoitettu pitämään öljyä.  Stefa on myös suunniteltu kiristymään akselin ympärille kun jousen puolelle tulee painetta.  Toisin päin paine tulee helpommin läpi.

[Tero Pääkkönen]

Stefoja asentaessa jousi aina öljyiselle puolelle.  Se toisen puolen huuli on pölysuoja, ei ole tarkoitettu pitämään öljyä.  Stefa on myös suunniteltu kiristymään akselin ympärille kun jousen puolelle tulee painetta.  Toisin päin paine tulee helpommin läpi.

Tässäpä se ristiriita juuri onkin, kun kampikammion puolella on kovempi paine, mutta silti jostain syystä stefa on alunperin asennettu huuli vähemmän paineiselle puolelle. Stefan täytyisi pitää bensasumu poissa vaihdelaatikosta, sekä vaihteistoöljy poissa kampikammiosta. Olisi kyllä hauska tietää mikä on ollut lopullinen syy siihen, miksi huuli on vaihdelaatikon puolella, eikä kampikammion puolella.

Noihin laakeriasennuksiin liittyen... Torista saa halvalla ellei jopa ilmaiseksi vanhoja keittiöiden 230V erillisuuneja. Erittäin hyvä varuste tallissa sekä laakeriasennuksiin, että pienien kuumakestomaalilla maalailtujen osien, sekä pakastepizzojen paistamiseen. Omaani olen asentanut vielä pyörät alle, jotta voi tarvittaessa siirrellä kätevästi pihalle käryttämään. Laakerit olen lämmittänyt 120 asteeseen. Voi lämmittää myös mopon lohkon laakereineen kampiakselin asennusta varten.

[Eino Turunen]

Tero pohdiskeli...

"Tässäpä se ristiriita juuri onkin, kun kampikammion puolella on kovempi paine, mutta silti jostain syystä stefa on alunperin asennettu huuli vähemmän paineiselle puolelle. Stefan täytyisi pitää bensasumu poissa vaihdelaatikosta, sekä vaihteistoöljy poissa kampikammiosta. Olisi kyllä hauska tietää mikä on ollut lopullinen syy siihen, miksi huuli on vaihdelaatikon puolella, eikä kampikammion puolelle."

Tätä samaa olen itsekkin miettinyt. Saschin motureita, mitä olen kunnostellut,niin niissä on kyllä stefat olleet molemmin puolin samoin päin. Jousihuulet kampikammioon päin. Eipä niissä ainakan ole mitään haittaa ilmaantunut, joka johtuisi niiden asennussuunnasta. Enemminkin haitat ovat tulleet jo asennusvaiheessa tulleista vioista.Stefathan on jollakin tapaa "helpompi" asentaa huuli kampikammioon päin?Onko saksalaisilla ja itävaltalaisilla jokin perusteltu syy stefojen asennuksen erillaisuuteen? Moottorien toimintatapahan on jokseenkin samanlainen. Onkohan tämä viimekädessä enämpi "uskonasia vai makukysymys"? Huuli pyöreänä asiaa ihmetellen....

Uunin käyttö ja sen hankinta vinkki on oivallinen.Keittiöremppojen jäljitä menee varmaan kierrätyskeskuksiin ym. aivan toimivia uuneja.

[Lauri Puirola]

Lämmitys on hyvä konsti kunhan ei päästä "harakanpyrstön" väriä laakereihin.




L&K.