Aihe: Vanhojen rekisteriotteiden merkinnät

[Pekka Lankinen]

Moi!
Tilasin Kansallisarkistosta erään vanhan auton omistushistorian, enkä nyt ymmärrä päivämäärien logiikkaa...
Kai ne samanlaisia asiakirjoja on, kuin saman ikäisissä (1965) moottoripyörissä, joten täällä lienee ymmärrystä näihinkin?
Merkinnä ovat "Viimeinen muutos" ja "Myyntipäivä". Tarkoittaako tuo myyntipäivä kuitenkin ostamisen ajankohtaa?
Kun esimerkiksi autoliikkeen otteessa tuo päivämäärä on 29.9.1970 ja seuraavassa otteessa, jossa on lisätty haltija, on sama 29.9.70. Haltijasta omistajaksi sitten 20.9.71.

[Pekka Lankinen]

60-luvulla erään haltijan osoitteena on Piippula, Kirkkonummi. Ainakaan GoogleMaps ei tuollaista paikkaa löydä. Liekö painovirhe, että kuuluisi olla Piippola? Kun ainakin Piippolan polku löytyy nyt Kirkkonummelta!

[markkukovasin]

Näkisin Pekka tuon,että auto on myyty ja ostettu tuona
ekana päivämääränä osamaksulla- ja "pätkä" on maksettu
niin,että haltija muuttui omistajaksi 20.9.71.

Eli käyttöönottopäivä/asiakkaalle luovutuspäivä siis tuo ensimmäinen.

t. Markku

[Pekka Lankinen]

Niin,  kai se teoriassa on mahdollista, että firma on ottanut auton nimiinsä vasta eteenpäin myydessään. Tuolloin taisi se 30 päivää olla papereiden tekemisen aikaraja.
Mutta mikä on tuo 'Viimeisin muutos'? Kun esim tuon autoliikkeen otteessa siinä on 26.11.70, eli pari kuukautta myymisen jälkeen?

[Pertti Rintamaki]

Eikös niihin tullut jokaisesta uudesta otteesta kasvava järjestysnumero.

Varmaan päivämääräkin muuttui samalla tavalla viimeisen muutoksen mukaan.
Katsastukset taidettiin kumminkin merkata sinne takapuolen rivistölle.
Käytännössa taisi omistajan vaihtuminen tai otteen tuhoutuminen olla ainoa tarve uuden lähettämiselle.


Luovutuskirjan ja omiin nimiin rekisteröinnin väli oli silloin kaksi viikkoa, joten aivan kaikkia omistuksia ei välttämättä Autorekisterikeskukselle ilmoitettu. Luovarin sai tehdä sen 14pv aikana useamman kerran, mutta aika laskettiin kumminkin siitä ensimmäisestä.
Joskus koijarit saivat edelliseltä sellaisen luovarin, jossa ei ollut kuin myyjän nimi.
Vielä punaistenkin otteiden aikana onnistui moottoripyörällä ajo luovarin voimalla, kun oli pari viikkoa aikaa käydä konttorilla.
Meilläkin sellaista vähän harrasteltiin....minun pyöräni oli Rouvan nimissa ja Rouvan oli minun....vanhentunutta rikollisuutta.

[Pekka Lankinen]

Tietysti tää on ihan turhaa tietoakin, mutta...


Tosiaan tuolla omistusketjussa on välissä autoliike, jonka otteessa, järjestysnumero 1, päivämäärät:
Viimeisin muutos 26.11.70
Myynti 29.9.70
Vakuutuksen alku 17.11.70


Sitten seuraava ote, haltijan kanssa, ote numero 2:
Viimeisin 14.1.71
Myynti 29.9.70
Vakuutuksen alku 13.1.71


Kun ei tiedä, mitä tuo "Viimeisin" tarkoittaa, niin vaikea on ymmärtää. Ainakin minun!

[Kari Tirkkonen]

Kun ei muista miten se oli ennen, nykyään taitaa kuitenkin olla niin että uuden omistajan vakuutus alkaa siitä kun edellisen loppuu vaikka rekisteröinti menisi pitkäksikin, oliko ennen sitten niin että siinä sai sen kaksi viikkoa ajaa jollain "yleisellä" vakuutuksella ja sai vähän säästettyä rahaa, toki oli vaan sit se liikennevakuutus

[Pertti Rintamaki]

Oli se kaksiviikkoa aikaa ajella ja säästihän siinä, kun liikennevakuutus olis silloin yli 650cc pyörästä aika suolainen.
Se säästö tuli siitä, että pyörä oli edellisen omistajan seisontavakuutuksessa.

Luovarilappuja sai katsastusasemalta ja uusi kirjoitettiin, kun vanhasta virta loppui.
Uusi vakuutus piti olla vasta konttorilla, kun ajoneuvo rekisteröitiin omiin nimiin.