En mainitusta vehkeistä enkä sen kaltaisista tiedä mitään. Ohjausgeometrian muutoksista on joitain kokemuksia.
Ohjauslaakerin linja tähtää maahan johonkin pisteeseen. Etupyörä koskettaa maata jossain pisteessä. Kakspyöräsessä tuo laakerin linja on hieman eteenpäin renkaan maahan kosketuspisteestä. Tuota eroa kutsutaan nimellä "ohjausjättö". Se on sen vipuvarren pituus, mikä pyrkii pitämään etupyörää suorassa ajettaessa.
Jos tuota jättöä on runsaasti (esimerkiksi vanhat IC-moottoripyörät), pyörä kulkee suoraan kuin juna. Myös kun pitäisi kääntää... no, kääntyy se, mutta vaatii hieman ennakointia. Jos tuo jättö on kovin pieni, pyörä kääntyy kaarteeseen kuin ihmisen mieli. Ja vastapainoksi on epävakaa esimerkiksi soralla, ja myös kallistettaessa kaarteissa. Viimeinen johtuu siitä, että leveällä renkaalla kosketuspiste siirtyy sivusuunnassa keskilinjalta sivuun pyörän kallistuessa. Asfalttikilpureissa jättö on aika pieni, ja tuo viimemainittu ongelma hoidetaan ohjausiskunvaimentimella, noin karkeasti kuvaten.
Kuten sanoin, kyseessä olevaa pyörämallia en tunne. Mutta jos sen jättö on jo vakiona pienemmällä puolella, sanotaan alle 100 mm, saattaa 20...30 mm keulan pudottaminen vaikuttaa yllättävän paljon ajettavuuteen. Siksi en itse tekisi näitä muutoksia niin, ettei niitä saa takaisin, ja ensimmäisillä koeajoilla ajaisin pyörää vähän kuulostelemalla, miten se käyttäytyy erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi kaarteessa, kun löysää kaasun tai jopa menee jarruille, kun pyörä on kallistettuna.
jaakkovaakko