Millaiseen tarkkuuteen ja kokoon tuo kameralla kuvattu tallentuu?
Aijaa.com ei jostain syystä ottanut mallikuvaa vastaan. Onkohan siellä koko- tai formaattirajoitus.
Tuossa yläpuolella on miun Jawan museoajoneuvotodistusta varten otettu kuva, kuvattu filmikameralla 1996 kesällä. Ja nyt joku viikko sitten kuvattu negatiivista tuon VALOI easy35 apulaitteen avulla miun Olympus OM-1 digikameralla, M.Zuikon 60mm/2.8 makro-objektiivin läpi. Tuosta kuvasta voit noin karkeasti arvella kuvan tarkkuutta.
Teknisesti digikameralla kuvattu kuva on pikselikooltaan sen kokoinen, mitä kuvaukseen käytettävän digikameran kenno on. Tuon miun kameran kenno 20,4 megapikselin kenno. Miulla kuvasuhde 4:3, filmikuvassa 3:2, eli ylös ja alas jää rantu tyhjää. Tai voi sen kuvasuhteen muuttaa, mutta ei silti kennon kaikki pikselit oo mukana, eli joku 19 miljoonaa pikseliä tai vähän yli on miun vehkeillä kertavalotuksella mahollista saaha kuvaan piskeleitä. Tai jos käyttää kennon siirtelyyn perustuvaa HR kuvausta, sitten saa talteen 80 megapikselin kuvan 20 megapikselin kennolla. Kokeilin, mutta kaikissa työvaiheissa miun vanhalla tietokonneen rutkulla mennee liikaa aikaa sormien naputtelluun eli oottamiseen. Kun vaihan koneen nykypeliin, sitte kokeilen oikeesti HR-kuvausta.
Jos on kinokennonen kamera VALOIN takana, ja siinä pittää sillon tietysti olla sellanen makro-objektiivi, mikä tarkentuu 1:1 suhteiseen matkaan; siis kenno on saman kokoinen kuin filmikuva, niin pitää tarkentua niin lähelle, että filmikuva täyttää kennon, silloin on kaikki pikselit käytössä. Tuo miun makro tarkentuu lähemmäksikin, eli sen suhteen ei hukata pikseleitä.
VALOIn mukana tulee eri mittasia ja toisiinsa kiertyviä putkia, niistä saa kaikkiin vehkeisiin sopivan pituisen pätkän kameran ja VALOIn väliin, eli kun vaan on riittävän lähelle tarkentuva makro-objektiivi, kameran kennon pikselit tulevat kaikki käyttöön. VALOIssa on akkutoiminen valo, yhellä latauksella kuvaa muutamia filmejä, mutta voi sen laittaa latausjoholla tietsikan ubsireijästä syömään sähköä sissään koko ajan, jos oikein urakoida haluaa...
Taas siitä kuvanlaadusta: Negatiivi on filmikameralla kuvattu. Ei siihen suoralla kuvauksella voi tarkkuutta lisätä, kun siitä negatiivista ottaa kuvan, menettää toki voi. No se otettu kuva on kuin mikä hyvänsä digikuva kameran kennolla, siihen voi soveltaa mitä hyvänsä nykyajan tietokoneisiin saatavia kuvanparannusalgoritmeja. Muistetaan vain, että kaikki tekoälyt on kuin filmikuvaa reparoiva kynäsuti mies; lisää kuvaan jotain, mitä siinä ei ollut, jotain mitä olettaa siinä olleen. Tekoälyt on aika ovelia siinä, mutta silti se on jostain mielikuvituksesta peräsin se parannus; voi myös arvata väärin ja tehä omiaan.
Oikeesti oon ite ollut enemmän kuin tyytyväinen tuollasella skannaamiseen, helppoa ja nopeaa! Jotkut sisätiloissa ja salamalla ja ehkä aikanaan vähän väärin valotetut kuvat on olleet hankalia, värien saaminen luonnollisen näkösiksi vaatii paljon vääntämistä ja osaamista kuvankäsittelyohjelmassa. Tai sitte en vaan vielä osaa laittaa säätöjä kohalleen kuvatessa? Suhtkoht hyvin onnistuneet, ulkona hyvässä valossa otetut filmikuvat taas on usein tulleet miun negasta positiiviksi kääntö-ohjelman automaattiasetuksilla ihan valmiiksi tai vain muutamaa kevyttä säätönaksua vaille valmiiksi. Joka tapauksessa, filmistä digikuvien tekeminen kyllä vaatii kuvankäsittelyohjelman ja jonkin verran intoa sen käytön opetteluun, ei ainakaan kaikki kuvat käänny suoraan hyviksi.
Muutaman tai muutamien vanhojen filmikuvien tarve jos on digitoida, suosittelen ammattilaisten puoleen kääntymistä, ei se miljoonia maksa! Jos on muuten mielenkiintoa näihin juttuihin, niin jo vain mennee aikaa muutaman tuhannen filmivalokuvan kanssa tuhraamiseen...
jaakkovaakko
PS. Näikhän tästä taas kenkään tuli hullua hurskaammaksi?
PS2. Miun kuvat on Flickrin pilvessä. Kuva vie vmpk:n palvelimelta tilaa vain sen osotetekstin verran, eli vajaan rivin tekstiä. Kun joku avaa miun viestin, kuva haetaan Flickrin palvelimelta avaajan koneelle, vmpk:n resursseja ei kulu ollenkaan siihen. Ja kuva tulee täysillä resoilla lukijan koneelle.
Vielä PS kolme: Jos laitat VALOIn taakse vaikka Sonyn täyskennosen kameran, missä on 60 megapikselin kenno, saat 60 megapikselin tiedoston siitä filmikuvasta. Tai jos siinä kamerassa on kennonsiirtoon perustuva High Resolution -toiminto, voit saada jonkun 120 megapikselin kuvatiedoston. Mutta jos se filmikuva on alunperin tarkennettu hevon pessiiseen, vaikka turpapuolelta on otettu, ei se niistä pikseleistä sen paremmaksi muutu. Ja rajallinen tietomäärä eli tarkkuus on siinä negatiivissa, vaikka ois kuinka oikein kuvattu aikanaan. Ei se toisella tallentamisella lisäänny, tallentaa sen digiksi kameralla tai skannerilla. Vähentyy kyllä, erittäinkin helposti. Ja keinotekonen kuvan tietojen lisääminen on millä hyvänsä menetelmällä arvaamista; aika usein oikein, joskus väärin.
Ugh...
