Kirjoittaja Aihe: Sähkön säästö..  (Luettu 37827 kertaa)

Joulukuu 24, 2022, 07:17:19 ap
Vastaus #105

Eino Turunen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 301
Lumme-energian sivuilla oli artikkeli johon oli koottu kotitalouden eri laitteiden käyttämä sähkönkulutus. Lämminvesivaraajalle oli kulutukseksi ilmoitettu 800-1200kwh/hlö/vuosi.Sikäli simppeli säästökohde, että hlö-suurre on tekijä johon on mahdollisuus "helpoiten" vaikuttaa, ilman sähköasentajan suorittamia toimenpiteitä? Merkittävä tekijä on myös varaajan ikä ja sen "sisäinen/ulkoinen" kunto. 20-vuotta tai ylikin vanha varaaja ei liene enää sähköteknisestitikkään parhaassa iskussa.Lämmitysvastus saattaa olla menettänyt jo parhaan iskunsa vastukseen kerääntyneen kalkin yms. johdosta.Kun näkee vanhan varaajan sisäpuolelta, saattaa näky yllättää. Varaajaa ei tietenkään lähtökohtaisesti ole rakennettu ja asennettu tilalämmittimeksi.Jos se toimii tilalämmittimenäkin, niin uusimalla varaajan saattaa saada suurimman säästön sen elinkaaren ajalla.

Joulukuu 24, 2022, 10:12:56 ap
Vastaus #106

Kari Tirkkonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1528
eikös se vesi boilerissa jäähdy yötä päivää oli sitten yösähkö tai ei ? jos on koko ajan päällä sähköt niin  lämmitelee sitä vettä päivällä jäähtymisen verran käytettiin lämmintä vettä tai ei ?
jos on vaan yöllä sähköt päällä niin lämmittää yöllä sit sen mitä on päivällä jäähtynyt  (ja käytetty) ?
termari vaan semmoseen asenton että juuri ja juuri ei vesi lopu sunttihan sen hoitaa mitä hanoille lähtee, kun muksut asu kotona oli termari maksimissa että riitti vesi nyt kun ollaan oltu kauan jo kahdestaan niin 60 astetta riittää hyvin

Joulukuu 24, 2022, 12:56:04 ip
Vastaus #107

Rauno Koskinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 68
Moi!
Työnnän oman lusikkani tähän vesivaraaja keskusteluun. Meillä talossa nähtävästi historian perua varaajalla sähkökaapissa rele, mikä loksahtaa päälle klo 22. Aikoinaan kaikilla oli se siirtomuoto sähkölle mikä alueen siirtoyhtiöllä oli, nykyjäänhän siirron muodon voi valita, yö, kausi, tms. Täällä nähtävästi ollut yösähkö aikoinaan , mutta jo pitkään kausisiirto. Itse ollaan asuttu tässä rapiat 20 vuotta.Tuo veden lämmitys on toiminut aivan hyvin tälläkin järjestelyllä...eli lämmittää veden ilta/yöaikaan. Sinänsä ajnkohtaan sopiva systeemi.On toki myös kytkin varaajalle , jos tietää, että on tullut käytettyä lämmintä vettä normaalia enemmän.Asiaan..täälläkin paljon keskusteltu asiasta..onko  merkitystä sillä lämmittääkö koko ajan kylmää vettä kulutetun tilalle vai lämmittää koko satsi  kerralla tiettyyn aikaan. Itse olen tuota myös pohtinut pitäisikö kytkentää muuttaa erilaiseksi, mutta en ole asialle mitään tehnyt, koska tiedä häntä onko asialla isoa merkitystä taloudellisesti tai muuten.Nyt varaajan toiminta sinänsä sopii tilanteeseen hyvin, kun kehoitetaan kuluttamaan hiljaisempina aikoina, kommentoikaa....
Hyvää joulua, Rade

Joulukuu 24, 2022, 13:50:02 ip
Vastaus #108

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1487
Meillä oli edellisessä elämässä kaksitariffinen sopimus omakotitalon sähölle, Jyväskylässä.  Jos muistan oikein, klo 22 - 07 ja koko sunnuntain oli sitä halvempaa sähöä.  Hinnat oli niin, että se yöhinta oli huomattavasti halvempi, mutta kakstariffissa päivähinta oli pikkasen enemmän kuin ykstariffisen läpivuorokauden hinta.  Meillä oli kosteissa tiloissa sellaset vähän paksummat ja ikäänkuin varaavat lattiavalut, ja niitten lämmitys ja varaaja oli normaalisti vain yösähköllä päällä.  Varaajan litroja en enää muista, talo oli rakennettu jotain 85 paikkeilla, asuin siinä 1994...2004 välin.  Meillä silloin kolme lasta, omilla joukoilla pärjättiin hyvin sen lämpimän veden kanssa.  Joskus oli sellanen tuttavaperhe ihan yökylässä, kenellä oli kaks lasta, ja sen isännän kanssa saatto joskus tulla saunotuksi melko pitkän kaavan mukaan; silloin oli syytä muistaa kääntää varaaja päiväsähkölle, muuten saatto itelle viimisenä suihkuun menijänä olla vain kylmää suihkua tarjolla.  Sitä ei siinä systeemissä tullut testatuks, että kuinka pitkän ajan on syötettävä varaajalle sähköä, että se normaalin päiväkäytön jäliltä saap veet asetettuun lämpötilaan, kun sehän on merkittävä asia pörssisähkössä olijalle; 22 - 07 väli ei oo koko ajan halvan sähkön aikaa nykymeiningillä.  Petri varmaan tään asian selvittää, kun saap sen kellon varaajalleen?

Tuota veen lämpimänä pysymistä en ennää kolmatta kertaa kommentoi...

jaakkovaakko
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 24, 2022, 13:52:59 ip kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Joulukuu 24, 2022, 15:48:31 ip
Vastaus #109

Marko Mauriala 2

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 203
Mites sen vastukseen kerääntyneen kalkin vaikutus menee... Ei kai se lämpö sen takia mihinkään karkuun pääse, hetken pidempään voi kalkin läpi kestää ittensä veteen sekoittaa.

Joulukuu 25, 2022, 16:08:33 ip
Vastaus #110

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6269
  • MC Debit
Noissa ajastushommissahan ideana ei ole energian säästö vaan rahan säästö. Lämmitetään kun sähkö on halpaa tai liki ilmaista, ja estetään varaajan ”käynnistyminen” kalliin sähkön aikaan. Toki valveutuneempaa esittävät kertovat myös olevansa ”talkoissa”, eli kun kalliin sähkön aikaan on sähköstä ”pulaa”, niin pienentävät kulutustaan oma-aloitteisesti. Ihailtavaa toki sekin :)

Muutenhan tuo menee niinkuin Jaakko tais jokusen kerran todeta, eli viileä varaaja hukkaa vähemmän lämpöä kuin kuuma. Kas kun se lämpövuoto on riippuvainen lämpötilaerosta. Ja sitten voi pohtia meneekö se varaajan vähäinen hukkalämpö harakoille vai hyödyksi, sehän riippuu siitä mihin varaaja on asennettu. Just niinku Jaakko sanoi. Mutta nämä on marginaalisia juttuja verrattuna siihen minkä verran veden lämmitykseen menee. Energian kulutuksessa ei eroa tule siinä, lämmitetäänkö esim sata litraa vettä kerran 50 asteesta 70 asteeseen vai kaksi kertaa 60:stä 70 asteeseen.

On tässä itselläkin käynyt mielessä josko hommaisi erillisen lämminvesivaraajan tuohon vesi-ilpin viereen, voisi sitä ilmaissähköä hyödyntää ”suorana”, jos sitä on tarjolla. Ensin pitäisi tutkia mitä tuo Niben oma laitteisto mahdollistaa, siinäkin on iso varaaja ja vastukset kylmiä säitä varten. Jos tuon saisikin jotenkin ohjelmoitua niin että säällä kuin säällä, liki ilmaisen sähkön aikaan, kompura seis ja vastukset helottamaan. Pannuun kuumaa joku 80-90 astetta normaalin 55-60:n sijaan?
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 25, 2022, 16:10:41 ip kirjoittanut Kari Sillanpää »
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Joulukuu 25, 2022, 17:36:26 ip
Vastaus #111

Ilpo Ikonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 334
  • Yamaha FJR 1300, Honda CB 900F , Yamaha YGS1F
Mites sen vastukseen kerääntyneen kalkin vaikutus menee... Ei kai se lämpö sen takia mihinkään karkuun pääse, hetken pidempään voi kalkin läpi kestää ittensä veteen sekoittaa.
Vanhanliiton konemestareilla on sanonta että milli kattilakiveä lämmönsiirto pinnoilla eristää saman kuin 5 senttiä betonia ! 

Joulukuu 25, 2022, 19:27:26 ip
Vastaus #112

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1487
Vanhanliiton kattilassa se lämpö, mikä ei siirtymäpinnoilla siirtynyt veteen, meni savupiipusta harakoille.  Uuden liiton sähkövastus on siellä vedessä, kaikki siihen vastukseen ajettu lämpö siirtyy ajastaan veteen, kun ei se mihinkään muuallekkaan pääse.  No tullee siitä tietysti pieni osa sitä sähköjohtoa pitkin takasiin ulkoilmaan... mutta kalkin vaikutus ei ole samallalailla suuresti hyötysuhdetta muuttava asia, kuten sellaisessa kattilassa, missä palavalla tulella vettä lämmitettään.  Ei se kalkki varaajassakaan silti mitenkään tarpeellista ole, ei sen puoleen.

- arvelee jv -
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 25, 2022, 19:33:07 ip kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Joulukuu 25, 2022, 20:18:48 ip
Vastaus #113

Ilpo Ikonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 334
  • Yamaha FJR 1300, Honda CB 900F , Yamaha YGS1F
Ei mennyt piipusta harakoille, oli kattilakivet eristeenä. Sama se on sähkövastuksenkin kannalta, palaa ajastaan poikki . Ei toki vaaranna henkilöturvallisuutta.

Joulukuu 25, 2022, 22:05:56 ip
Vastaus #114

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6269
  • MC Debit
Juu, kalkki tai muu eriste sähkövastuksessa aiheuttaa sen että vastus käy kuumempana kuin muuten, kun vesi ei jäähdytä sitä niin hyvin. Elinikää se voi lyhentää enempi tai vähempi. Kaikki lämpö kyllä siirtyy veteen, vaikkakin vähän pidemmällä viiveellä kuin puhtaan vastuksen kanssa.
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Joulukuu 26, 2022, 05:15:19 ap
Vastaus #115

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7713
  • Nuolija Kuopijosta
Sytytin kattolampun, tännään kun ei sähkö maksa paljo mittää. ;)

Hinta nyt
1.97 snt/kWh
Päivän alin / ylin
1.80 / 5.85 snt/kWh
7 vrk keskihinta
16.38 snt/kWh
-pena-

Joulukuu 26, 2022, 07:36:29 ap
Vastaus #116

Urpo Laine

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 937
Juu, kalkki tai muu eriste sähkövastuksessa aiheuttaa sen että vastus käy kuumempana kuin muuten, kun vesi ei jäähdytä sitä niin hyvin. Elinikää se voi lyhentää enempi tai vähempi. Kaikki lämpö kyllä siirtyy veteen, vaikkakin vähän pidemmällä viiveellä kuin puhtaan vastuksen kanssa.
Kyllähän näitä itsesäätyviä/-rajoittavia vastusmateriaaleja on käytössä mm  auton sisätilalämmittimissä ja lämpökaapeleissa. Mutta tuskin vielä vedenlämmittimissä. Joten ei aiemman perusteella tarvi fysiikan oppikirjoja uudelleen kirjoittaa. Ainakaan tästä aiheesta.  Ja tuskin siitä pari viikkoa sitten kerrotusta loistehotiedostakaan?
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 26, 2022, 07:38:13 ap kirjoittanut Urpo Laine »

Joulukuu 26, 2022, 11:58:48 ap
Vastaus #117

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6269
  • MC Debit
Juu, kalkki tai muu eriste sähkövastuksessa aiheuttaa sen että vastus käy kuumempana kuin muuten, kun vesi ei jäähdytä sitä niin hyvin. Elinikää se voi lyhentää enempi tai vähempi. Kaikki lämpö kyllä siirtyy veteen, vaikkakin vähän pidemmällä viiveellä kuin puhtaan vastuksen kanssa.
Kyllähän näitä itsesäätyviä/-rajoittavia vastusmateriaaleja on käytössä mm  auton sisätilalämmittimissä ja lämpökaapeleissa. Mutta tuskin vielä vedenlämmittimissä. Joten ei aiemman perusteella tarvi fysiikan oppikirjoja uudelleen kirjoittaa. Ainakaan tästä aiheesta.  Ja tuskin siitä pari viikkoa sitten kerrotusta loistehotiedostakaan?

Joo, vesivaraajassa varmaan on ihan tavallinen vastus. Jos se ei saa lämpöä luovutetuksi, niin kuumenee. Ympäröivä eriste haittaa lämmön siirtymistä, voi ajatella vaikka ääritapauksessa eristeeksi ilman, eli pistetään sähköt päälle tyhjään varaajaan. Aika pian on vastus entinen.

Itsesäätyvästä vastuksesta voisi hyvä esimerkki olla hehkulamppu. Kylmänä ei juuri vastusta, mutta kuumetessaan vastusarvo asettuu sopivaksi, niin että lanka mukavasti hehkuu ja valaisee, ja kestää parhaassa tapauksessa kymmeniä vuosia käytössä.

Sulanapitokaapelit ovat minulle hieman mysteeri, onko se ”säätyvyys” tosiaan siinä langassa itsessään, vai onko kutistesukan sisään saatu jotain muutakin sopimaan? Mulla on vesi-ilpin kondenssiputkessa semmoinen lämmitin, ja jotain datasivua katsellessa (ei välttämättä just sama kaapeli) huomasin, että ottaahan se tehoa vielä reilusti plussan puolellakin. Jossain viidessä asteessa vielä helotti, ja mahtaako siellä poistoputkessa maan alla koskaan olla juuri sen lämpimämpää? Pitää siihen joku kytkin ympätä, ellei sitten pumpun ulkoyksikössä ole sen vertaa älyä että osaisi tuota itse ohjata. Muuten menee parisataa wattia harakoille (tai myyrille) jatkuvasti.

Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Joulukuu 31, 2022, 07:45:33 ap
Vastaus #118

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Vielä hetki sitä sähkönsäästöä ja sitten helpottaa.
Paitsi niillä, jotka ovat sitoneet itsensä ylsi 10snt/kWh määräaikaisiin sähkösoppareihin.

Nimittäin paikallisaviisissa on totuus.
Jos se on lehteen painettu, niin se täytyy olla totta.
Sähkölämmityksellä pelottelu on mennyt Kotisi LKV:n kiinteistönvälittäjien Elina Paunirannan ja Reijo Rautiaisen mukaan liian pitkälle.

Sähkön hinnan raju, mutta viimeisimpien uutisten perusteella väliaikainen nousu on käytännössä lähes jäädyttänyt sähkölämmitteisten omakotitalojen kaupan. Välittäjien arvion mukaan turhaan.

 Sähkön hinnan on ennustettu laskevan muutaman kuukauden päästä neljään senttiin per kilowattitunti. Olkiluoto käy, samoin Ruotsin ydinvoimalat. Ennemminkin voisi ajatella, että nyt olisi hyvä tilaisuus hyödyntää tämä sähkölämmitteisten talojen hintanotkahdus, Rautiainen sanoo.

Pauniranta muistuttaa, että lämmitysratkaisut ovat omaan aikaansa sidottuja. Vähän aikaa sitten karteltiin öljylämmitteisiä taloja, nyt sähköllä lämmitettyjä, kohta taas jotain muuta.

https://www.ita-savo.fi/paikalliset/5628322
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 31, 2022, 10:02:13 ap
Vastaus #119

Eino Turunen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 301
Vielä hetki sitä sähkönsäästöä ja sitten helpottaa.
Paitsi niillä, jotka ovat sitoneet itsensä ylsi 10snt/kWh määräaikaisiin sähkösoppareihin.

Nimittäin paikallisaviisissa on totuus.
Jos se on lehteen painettu, niin se täytyy olla totta.
Sähkölämmityksellä pelottelu on mennyt Kotisi LKV:n kiinteistönvälittäjien Elina Paunirannan ja Reijo Rautiaisen mukaan liian pitkälle.


Musta Naamion tarinnakki on lehteen painettu. ENNUSTE ja toteuma on aivan toisistaan riippumattomia asioita. Ennustuksia voi tehdä HTT tietojen pohjalta ja luultavasti,kun kyseessä on savolainen lehti niin vastuu siirtyy luk........Beemi "nakkasi" kiinteän sopimuksen suuntaan.Pörssisähkön keskihinta oli kuluneena vuonna -22 reilu 18-25 snt/kwh. Itselläni tasaisesti joka tunti 3,99snt/kwh.Montako halpaa pörssituntia,jolloin taloa kannatti lämmittää, vuorokauteen mahtui?Muistelen, että Beemillekki oli tulossa "halvan sähkön haistelijoita" mittaritauluun?Tuleeko hukka investointi, jos tuo em. ennuste toteutuu?

« Viimeksi muokattu: Joulukuu 31, 2022, 10:15:29 ap kirjoittanut Eino Turunen »