Aihe: Sähkön säästö..

[Ilpo Ikonen]

Villi veikkaus, että pumput on tehty italiassa.
Varaosien saanti ei välttämättä mene niin että "hyllystä löytyy".
Nimim. Pendoliinolla ajellu

Jos  valmistaja tekee kunnollisia juoksupyöriä, niin eihän niitä varaosiksi kukaan tarvi 30 vuoteen. Ja jos tekee susia, niin eihän niitäkään saa varaston hyllyltä myytyä. Oli vcalmistaja missä maassa tahansa.  Vai enkö ymmärrä ekonomiopista tarpeeksi?

Tai sittenkin täällä..
https://live-resources-e2e-sales.ksb.com/resource/blob/1105620/76eee7aa0a0c4dbf52b4f80899f8e909/2-page-leaflet-rhd-data.pdf?fbclid=IwAR3MuT-33As0S5YyRtsmp5YeZ9HTt4a5t1x39UBgrCiFfw6oKMiRKavR4AE

[Timo Salonen]

Moro,


kuva 3 on ko. pumpun tyyppinen. Muistaakseni jossakin oli mainittu, että on suurin tehty malli. Keskipakopumpuksi ei kuitenkaan mitoiltaan mitenkään suuri, kuten kommenteissa todettu, mutta kierrosnopeus on korkea.


https://www.ksb.com/en-global/centrifugal-pump-lexicon/article/boiler-feed-pump-1118674

https://www.sulzer.com/-/media/files/products/pumps/axially-split-pumps/brochures/minimizingpressurepulsations_e00531.pdf?la=en

[markkukovasin]

.

[markkukovasin]

Nyt kun jotkut ovat nakanneet ne lämmityskattilat hiiteen-
semmoisia puulämmitteisiä varmaan voisi saada liki lahjaksi.

Ihan tuossa pyörittelin ajatusta,että laittaisin snadin kopperon
tuonne mökin taakse-sinne se puukattila ja putket seinästä sisään.

Joka kammariin perinnepatterit ikkunoiden alle ja siirtopumppu
sopivaan kohtaan. Voisi sitten talven kylmimmät kuukaudet
poltella kalikkaa siinä järjestelmässä.

Ei tuo liene edes hankala toteuttaa-ja osat löytyvät kyllä jopa "kierrätysmaterriaalina".

Ei tarvitsisi kuin ehkä 3-4 patteria termostaatteineen ja jokunen kymmenmetrinen
vesijohtoputkea-ja täyttö vaikka glyseriinillä siihen järjestelmään?

Mitä sanoo viisaammat/kokeneemmat palstalaiset tästä?

t. Markku

[Pertti Rintamaki]

Siihen pannuhuoneeseen pitää sitten varata sen verran tilaa, että mahtuu konnollinen nojatuoli lämmittäjälle.
Tuollainen lämmityslaitos vaatii yleensä varsinkin yötä vasten intensiivistä tarkkailua ja tiivistä pannuhuoneessa oloa.
Eväspullolle olisi myös hyvä tehdä jonkinlainen näkösuoja, jos sattuu martta tulemaan yllätystarkastukselle.

[markkukovasin]

Joo-pysyy lämmittäjäkin sulana,kun kunnon pullo on. 

Toki tuo taitaa vaatia myös varaajan.Lisätäänpäs semmoinen.

t. Marku

[Markku Juusela]

Moro

Entäs jos jättäis pumpun pois ja tekis röörit vähän isommasta koosta,toimisi sitten sen sähkökatkonkin aikana,tonnin varaaja niin ei tarvitse muuttaa sinne pannuhuoneeseen.

[Jaakko Latvanen]

Ja kun kerran vesikeskuslämmityksen tekkee, niin yksintein kaivaa ne putkistot naapurin pellon alle, ja laittaa maalämpöpumpun siihen... sellaset talot männee tuplahinnalla kaupaks kiljuen, missä on maalämpöpumppu!  Perikunta riemastuu...  Vesikiertopumppu ja ohjausautomatiikka ei tarvi paljoa sähköä, aggregaatti ja pien akusto sille, ja siis se kattila kuitenkin varalle, vaikka oiskin maalämpöpumppu.  Kun sähköt mennee pitemmäks aikaa poikki, ni omatekosella sähöllä pärjää keskuslämmityksen kierron kanssa, ja lämmityskattila on hyvä syy muuttaa sinne pannuhuoneeseen siinä tapauksessa!  Nestetasapainon lisäks on nettiyhteys hyvä tehä valtakunnan verkosta riippumattomaks niin pitkälle kuin mahollista, että myö kestetään ajan tasalla?

[markkukovasin]

Ihan pientä systeemiä mietin-ja perin ajatusleikkinä senkin.

Eihän tässä mökissä ole kuutioita juuri mitään-ja aikaa olisi klapienkin
kanssa puuhailla.No ne mene nyt uuneihin ne klapukkaat.

Mutta teorian tasollahan tuollainen voisi vaikka toimiakin-jopa vapaakierrolla?

t. Markku

[Risto Nieminen]

Vielä juoksupyörän korjaamisesta. Alkuperäinen juoksupyörä on voinut olla osista hitsaamalla koottu. Monimutkaisen juoksupyörän valu yhtenä kappaleena tällaisissa osissa käytettävistä materiaaleista ei ole aivan yksinkertainen asia eikä läheskään jokainen valettu juoksupyörä ole riittävän ehjä tällaisessa kohteessa käytettäväksi tai edes valmistuksen yhteydessä korjattavaksi.

[Petri Behm]

1088 kWh meni sähköä Marraskuussa.
Vuosi sitten sähköä meni 1362,37 kWh:n verran, joten pientä säästöä otsalampulla on saatu...
ILP on päällä koko ajan, kuten myös on ollut lämminvesivaraaja. Vesikeskuslämmitys puilla.
Autotallissa ei ole harrastettu, joten yhdeksän loisteputkea on ollut pimeänä. Tallissa lämmintä n. 10 astetta ja talli-iltoina on on lämpöä lisätty auton sisätilalämmittimellä. Nykyään lisätään merinovillakerrastolla.
En muista harrastinko vuosi sitten juurikaan nykyistä enempää, tuskin.

Aloitin sähkölaitteiden kulutuksen mittauksen.
Eka kohde, kodinhoitohuoneen arkkupakastin. Tähän mennessä 28h ja 2,3kWh.
Katellaan kulutusta vielä neljä päivää ja vaihdetaan mittarin paikkaa, sinne, mihin mittari sopii.
Lämminvesivaraajaan tulee asentajat laittamaan ajastimen Tammikuussa. Ei töpseliä, joten ei voi mitata kulutusta.

Asetetaan tavoite Helmikuulle.
2021 Helmikuussa sähköä meni 2593,99 kWh (Tammikuu 2156,62 kWh)

Joten reilun kahden kuukauden päästä näihin tunnelmiin.

[Eino Turunen]

Mites se tuo lämminvesivaraajan sähkönsäästö oikeastaan käytännössä tapahtuu? Varaajan suositeltu lähtevän veden lämpötila pitäisi olla +55 astetta joten termostaatti pitänee olla aseteltuna 70-75 asteeseen. Jos ajatellaan, että lämmintä vettä ei lasketa olleenkaan, niin oletettavasti sähkönkulutus on kaikista pienintä. Itselläni ei pörssisähkö ole käytössä, mutta mielenkiinnosta olen katsellut sen vuorokautista hintakehitystä. Halvin hinta on näyttänyt ajoittuvan pariin tuntiin klo. 01-03.00 väliseen ajankohtaan. Jos varaaja ajastetaan tuohon ajankohtaan ja esim. suihkun yms. käyttö tapahtuu vaikkapa 4-5 tuntia aikaisemmin jolloin kylmä vesi korvaa käytetyn lämpimän veden. Kuinka monta astetta enemmän kokonaisvesimäärä jäähtyy, kun että se lämmitetään heti käytettäessä?Varaajan sähkönsäästö on vähän kinkkinen juttu syystä, että sen käyttötarve ja "halvan" sähkön aika ei ole välttämättä yhtäaikainen. Parhain ja varmin konsti saattaisi olla "teinitalouksissa" nipistää viikkorahoista yli 10min kestävistä suihkuista rosentit ja me eläkeläiset ja muut joutilaat saataisi käydä yöllä jääkaappikäynnin (ainakin näin jouluna) yhteydessä suihkussakin......Tukiaisia ootellessa.

[Petri Behm]

Kumpi on parempi?
Lämmittääkö se varaaja vettä 17:00-22:00 54snt kWh sähköllä vai 22:00-03:00 25snt kWh sähköllä.

[Eino Turunen]

Arveluni perustui sellaiseen olettamukseen, että mitä kylmempää vettä lämmitetään tiettyyn ennalta määrättyyn lämpötilaan, sen tarvitsema sähköteho on suurempi. Tapahtuuko säästöä jos 17.00-22.00 välillä tarvitaan sähkötehoa 1 tunti pitämään varaajan lämpö säädetyssä arvossa ja klo. 22.00-03.00 välillä tarvitaan 2,5-3 tunnin sähköteho nostamaan lämpö säädettyyn arvoon? Luulen, että näitä sähkösäästö "viritelmiä" tehdään paljon ns. "mutu" pohjaltakin. Joissakin tapauksissa onnistutaan ja saavutetaan loistavia tuloksia ja jotkut siirtyvät vaivihkaa ns. tieteen hyväksi.

[Petri Behm]

Arveluni perustui sellaiseen olettamukseen, että mitä kylmempää vettä lämmitetään tiettyyn ennalta määrättyyn lämpötilaan, sen tarvitsema sähköteho on suurempi. Tapahtuuko säästöä jos 17.00-22.00 välillä tarvitaan sähkötehoa 1 tunti pitämään varaajan lämpö säädetyssä arvossa ja klo. 22.00-03.00 välillä tarvitaan 2,5-3 tunnin sähköteho nostamaan lämpö säädettyyn arvoon? Luulen, että näitä sähkösäästö "viritelmiä" tehdään paljon ns. "mutu" pohjaltakin. Joissakin tapauksissa onnistutaan ja saavutetaan loistavia tuloksia ja jotkut siirtyvät vaivihkaa ns. tieteen hyväksi.

Lainataan luvatta Jaakon aiempaa viestiä aiheesta...
Mihis se varaaja sitä sähköä käyttää, mietitääs sitä.  Ensteks siihen, että kaupunnin putkesta tuleva kylmä ves pittää lämmittää säädettyyn 65 asteeseen, tai mihin onkaan säädetty.  Ja kun vettä käytetään, pittää saman verran ottaa uutta lämmitettäväksi.  Tähän asti ihan sama, kummin teet.  Ja jos se varaaja ei vuotas lämpöä ulos, sehän oiskin sama.  Toinen asia, mihin sitä sähköä käytetään, on eristeen läpi karanneen lämmön palauttaminen.  Ja karkaa sitä enemmän, mitä suurempi on lämpötilojen ero lämpimän veden ja varaajan ulkopuolella olevan ilman välillä.  Tällä perusteella sitä vettä lämmitettäs vain sillon kun tarvitaan: vähiten karkaa läpi kun siellä varaajassa ei oo lämmintä vettä.  Suoran sähkölämmityksen hyötysuhteessa ei oo ylämäkiä ja alamäkiä, kiihdytystä ja jarrutusta.

Siis halvimmalla lämmität, kun lämmität vaan sen veden, mikä mennee suoraan käyttöön.  Se varaaja on siks, että ei tarvia oottaa; se on mukavuuslaitos, ei säästölaitos.  Jos se säilytyspaikka on sellanen, mitä joka tapauksessa pittää lämmittää, se vuoto ei mee hukkaan.  Jos sitä paikkaa lämmitetään suoralla sähköpatterilla, ja se vuoto ei koskaan lämmitä liikaa, onkin jo ihan se ja sama miten teet.  Joka tapauksessa sähkölaitos käärii miljoonia, tee mitä teet...

Tää oli kaksinkertasen insinöörin yksinkertanen ajatelma; sähköstä ja sen käytön hyötysuhteesta en oikeesti ymmärrä hölkäsen pöläystä...

jaakkovaakko