Aihe: Kondensaattori

[velipuukka]

Onko kondensaattorin paikalla virtapiirissä jotain merkitystä? Yleensähän se on heti kärkien läheisyydessä, mutta voisiko se olla myös puolan lähellä?

[Urpo Laine]

Voi olla sijainniltaan missä vaan. Puolan kyljessähän niitä on useinkin siis yleensä bensamoottoreissa.

[Teemu S. Lindfors]

Lainaan ketjua, kun konkan toiminta joskus askarruttaa, enkä sähköstä ymmärrä juuri mitään.

Kysymys yksi: mikä se on, joka konkan rikkoo?

Kysymys kaksi: mitä vaikuttaa konkan toimintaan, jos sinne tulee tasavirran sijasta vaihtovirtaa, niinku magneetossa?

[Jaakko Latvanen]

Maasta kaivetusta tuoreesta perunasta kun vuolee oikeen mallisen, laittaa siihen konkan pantaan, ja tökkää sen konkan johon sinne potun sisälle, niin hoitaa homman!  Joko urbaanilegenda tai autokoulun tai armeijan mutterikurssin sisältöä on, eli varmasti totta.  Siitä en muista olleen puhetta, toimiiko tasavirralla, vaihtovirralla vaiko peräti kissannahkasähöllä.  Mutta perunan kuivuessa sen varauskyky muuttuu, ja lakkaa toimimasta, eli kannattaa kaivaa muutama varalle, ja niitä ei kannata kuoria ennenkuin tarvitessa, etteivät kuivu.

Ei maksa mittään, tämäkään neuvo.

jv

[Kari Sillanpää]

Lainaan ketjua, kun konkan toiminta joskus askarruttaa, enkä sähköstä ymmärrä juuri mitään.

Kysymys yksi: mikä se on, joka konkan rikkoo?

Kysymys kaksi: mitä vaikuttaa konkan toimintaan, jos sinne tulee tasavirran sijasta vaihtovirtaa, niinku magneetossa?

Ykköseen vastaan että samat jutut jotka rikkovat muitakin sähkökomponentteja. Liiallinen lämpö joko ulkoisesti tai sisäsyntyisesti (=ylikuormitus), ylijännite, kuivuminen, ulkoiset vauriot.

Kakkoseen arvaan että magneetossakin on sytytyksen ja konkan kannalta tasajännite, jos ja kun kärjet aukeavat aina sillä kohtaa kun jännite on suurimmillaan. Magneeton toiminnan kannalta tärkeä juttu, kun siinä kerran ei ole sähköä tasaisesti tarjolla kuten akkukäyttöisessä. Tämän saa torpata jos on parempi arvaus

[Kari Tirkkonen]

jotain eroa siinä on puolassakin ainakin jos varaosahinnastoja kattoo jos on kärjetön tai kärjellinen, olisko kärjellisessä mekaanisesta toiminnasta johtuen lyhempi latautumisaika puolalle tai joku muu syy

[Juhani Halmeenmäki]

Kärjettömän kanssa etenkin toisiopuolen vastus on pienempi, jolla aikaansaadaan vahvempi sytytyskipinä. Kärjelliseen asennettuna kärjettömän puola rasittaa kärkiä, joten kärjet ovat rajoittava tekijä kipinän parantamiselle. Samalla kärjellisen "tehopuola" on käytännössä mahdottomuus.

[velipuukka]

Voi olla sijainniltaan missä vaan. Puolan kyljessähän niitä on useinkin siis yleensä bensamoottoreissa.

Miksiköhän niitä sitten on, varsinkin moottoripyörissä, ängetty noihin ahtaisiin kärkikoteloihin?

[Juhani Halmeenmäki]

Se sytkä on ostettu alihankkijalta kokonaisuutena .

[Osmo Leikko]

jotain eroa siinä on puolassakin ainakin jos varaosahinnastoja kattoo jos on kärjetön tai kärjellinen, olisko kärjellisessä mekaanisesta toiminnasta johtuen lyhempi latautumisaika puolalle tai joku muu syy

Sytytysjärjestemiä on induktiivisia ja kapasitiivisia. Kärjet ovat sitten oma juttunsa. Tyypillisesti vanhat kärjelliset systeemit ovat induktiivisia, joissa kipinän tuottamiseen tarvittava energia varastoidaan sytytyspuolaan. Nykyiset kärjettömät systeemit ovat kapasitiivisia, joissa energia varastoidaan boxissa olevaan kondensaattoriin ja sytytyspuola toimii vain muuntajana joka nostaa jännitteen kipinän aikaansaamiseksi. Siksi puolat ovat erilaiset, myös hinnaltaan.

[Teemu S. Lindfors]

Ykköseen vastaan että samat jutut jotka rikkovat muitakin sähkökomponentteja. Liiallinen lämpö joko ulkoisesti tai sisäsyntyisesti (=ylikuormitus), ylijännite, kuivuminen, ulkoiset vauriot.

Kakkoseen arvaan että magneetossakin on sytytyksen ja konkan kannalta tasajännite, jos ja kun kärjet aukeavat aina sillä kohtaa kun jännite on suurimmillaan. Magneeton toiminnan kannalta tärkeä juttu, kun siinä kerran ei ole sähköä tasaisesti tarjolla kuten akkukäyttöisessä. Tämän saa torpata jos on parempi arvaus

Yksi: näinhän se tietenkin on, olisi ehkä pitänyt tarkentaa kysymystä, että mistä peijakkaasta se jännitepiikki sinne tulee, jos kaikki sinällään muuten vaikuttaa ehjältä ja toimivalta. Ja eikös sieltä puolalta tule konkkaan joka tapauksessa korkeampi jännite kuin 6 tai 12 volttia? Toisin sanoen konkan kaiketi pitäisi kestää suht korkeita jännitteitä?

Kaksi: kysyin tätä siksi, että mun ohuen empiirisen kokemukseni mukaan mankussa tuppaavat konkat kestämään paljon paremmin kuin perinteisessä kärkisytkässä. Mankku on tietysti suljettu systeemi, joten se on vähemmän altis millekään muualta peräisin oleville sähkövioille. Mutta arvelen, että tämä ei selitä koko juttua. Hypoteesi on, että jotenki asia liittyy vaihtovirtaan, mutta sen pitemmälle en ite osaa pähkäillä.

[Juhani Halmeenmäki]

Kyllä se konkka on siinä kärkien virtapiirissä, eli akkujännite.

[Ossi Viita-aho]

Kun puolan ensiöpuolelta katkaistaan jännite (kärjet avautuvat), niin se aiheuttaa jännitepiikin ensiöpuolelle. Jännitepiikki purkautuu konkan kautta maihin ja mikäli konkka poistetaan, niin jännite purkautuu kärkien kautta kipinänä. Eli konkalla on akkujännitettä huomattavasti korkeampi jännite.

[Osmo Leikko]

Kyllä se konkka on siinä kärkien virtapiirissä, eli akkujännite.

Konkalla voi käydä semmonen 300 - 500V just ennen kipinää.

[Urpo Laine]

Eristysvastusmittarin 500V alue on oikea testausjännite kärkisytkän konkalle.