Aihe: Museoajoneuvon ilmiasumuutokset

[hannu kinnunen]

Luin äsken uusimman huimapyörän ja siinä olleen artikkelin Möhköllä koronaa pakoon, mielestäni juttu on ihan hyvin kirjoitettu ja matka on varmasti maistunut osallistujille. Jutun yhteydessä olevia kuvia katsellessa tuli mieleeni Mopopalstan Museossa, miksi - keskustelut, joissa usein syyllistetään eri järjestöjen museoajoneuvotarkastajia. Minulta on ehkä jotakin mennyt ohi, kun keskusteluissa ei oteta huomioon  museoajoneuvotarkastuksen ja muutoskatsastuksen jälkeen tehtyjä ilmiasumuutoksia.  Esim. myytävää ajoneuvoa voi vertailla museoajoneuvolausunnon kuvaan ja tietoihin, huomaa aika helposti mahdolliset ilmiasumuutokset. Ymmärtääkseni ma-lausunnon jälkeiset ilmiasumuutokset eivät ole ilman ”uusintatarkastusta” sallittuja museoajoneuvoilla?

Jostakin syystä minua kiinnostavat tietyt merkit ja malli esim Kawasaki Z1300. En malta olla ottamatta esiin Möhkö-Kawojen osalta juuri noita tarkastusten jälkeisiä ilmiasumuutoksia ja varusteiden lisäämisiä. Nettimoton myynti-ilmoitus,  Museoajoneuvo Kawasaki Z1300 1979 ID 2619829:

Ajoneuvo on hyväksytty museoajoneuvoksi mm. alkuperäisen kaltaisilla äänenvaimentajilla, ks lausunto. Nyt ajoneuvoa myydään erinäköisillä äänenvaimentajilla varustettuna (toki kauppaan kuuluu mukaan rosterista valmistetut uustuotanto äänenvaimentajat).  Käytäntö taitaa olla aika yleistä varsinkin möhköjen äänenvaimentajien osalta?, lausunto hommataan oikeilla äänenvaimentajilla ja  "räyhäkämmät" tumppi-äänenvaimentajat vaihdetaan muutoskatsastuksen jälkeen... Muutoksen perusteeksi ei riittäne ettei alkuperäisen mallisia äänenvaimentajia ole saatavilla.

Palaan vielä huimapyörässä olleeseen juttuun, koronamatkaan Kawasaki museoajoneuvoilla. Punaisessa pyörässä on esim. vääränlainen äänenvaimentaja(t) ja sivulaukut joita ei ole ollut ko ajoneuvossa tarkastuksen ja lausunnon myöntämisen aikaan. 

Toivon reilua keskustelua aiheeseen liittyen ja toivotan koronavapaata kevättä kaikille!

[Ossi Viita-aho]

Ei se mun mielestä suuri synti ole, jos pyörän mukana tulee museokatsastuksessa olleet vaimentajat, tai vastaavat. Kaikkiin pyöriin ei vain saa edes jälkituotantovaimentajia saati sitten alkuperäisiä, joten on parempi säästää jälkipolville edes jossain kunnossa olevat alkuperäiset vaimentajat. Se on tietysti eri asia, jos yrittää myydä pyörää pelkästään väärillä osilla.

Hieman on sama tilanne oman Jytärin kanssa, kun -75 on sellainen vuosimalli, johon ei saa jälkituotantovaimentajia. Vaihtoehtona on ajaa nykyiset alkuperäiset loppuun, jotka muuten tuollaisessa tasohiomakoneessa kuluvat todella nopeasti, tai laittaa jotkin sinne päin olevat vaimentajat ja hillota alkuperäiset hyvään säilöön. Ne hyvät alkuperäiset vaimentajat on harvinaisuudessaan kanan hampaiden tasoa.

Miten sitten sivulaukut? Mulla olisi autotallin ylisillä pyörän aikakauden Shoein sivulaukut, mutta eihän ne ole ollut museotarkastuksessa mukana. Kun nyt kuitenkin laukut on pyörän aikakaudelta, niin eikö ne voi laittaa jälkikäteen, koska ne olisi voinut olla myös museotarkastuksessa paikoillaan?

Oma mielipide on se, että liian tiukalla kontrollilla tullaan menettämään liian hyväkuntoisia pyöriä romu-ukoille ja rakentelijoille. Eihän nykyään kukaan tavoittele museostatusta vakuutusmaksujen vuoksi, joten pyörien säilymisen kannalta on parempi antaa hieman jälkeen yksityiskohdissa.

[Peter Rulamo]

Jaa-a. Vaimentimet ovat vähän sellainen juttu ettei niitä kaikkiin pyöriin saa enää millään. Moniin kyllä yhä. Noin yleisesti olen sitä mieltä että pyörä kuuluisi säilyttää siinä kunnossa kuin se on katsastuskuvissa. Jos on kuvissa ilman laukkuja ja telineitä, niin ei niitä siihen enää katsastuksen jälkeen pidä asennella. Näissä 30 vuotta vanhoissa muovisukkuloissa virheettömien muoviosien löytäminen saattaa olla hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

[Markku Juusela]

Moro

Tässä nyt kun on aloiteettu uusi säkeistö lähes samasta aiheesta kuin Museossa..miksi? ja on vasta vain muutama mielipide niin huomaa hyvin minkälaisia eroja ihmiset hyväksyisivät museotarkastetuksi pyöräksi niin voinee päätellä että museotarkastajissa on myös erilaisia tarkastajia ja siksi samoihin pyöriin hyväksytään niin erilaisia ilmiasuja.

[Pertti Rintamaki]

Sellaistakin on sattunut, että samalla pakoputkistolla on tarkastutettu useampia pyöriä.
Sitten 4-putkiseen museopyörään 4-1 setti kiinni ja myyntiin.
Sattui vaan olemaan jo jälkiä sen verran pinnoitteessa, että tarkastuksessa tunnistivat. Sattumalta oli myös edellinen ollut äskettäin Nettimotossa myynnissä "yksiputkisena". Useammassa pyörässä tuo putkisetti ehti kiinni olemaan.


Kyseessä sellainen välivuosipyörä, johon ei enää mistään putkia saanut, mutta silti tuollaisen toiminnan voisi jo petoksiksikin joku tulkita.

[Pekka Koivu]

Niin, ainkin sivulakut tulisi olla mahdollista asentaa, lisääväthän ne pyörän käyttökelpoisuutta matkantekovälineenä huimasti, ja ne ovat olleet saatavilla heti pyörän markkinoillaoloaikana. Myös tarvikeäänenvaimentajat jos originaalit ovat mahdottomia saada, ja jopa originaalien pitämiseksi kunnossa, jos sellaiset on onnistunut hankkimaan. Itse asiasa sääntöjä tulisi muuttaa siihen suuntaan, että myyniaikana markkinoilla olleet ko merkin ja mallin lisävarusteet tulisi sallia, eikä pysytellä tiukasti hihnalta tulleena-periaatteesta kiinni.

[Petri Behm]

Itse asiasa sääntöjä tulisi muuttaa siihen suuntaan, että myyniaikana markkinoilla olleet ko merkin ja mallin lisävarusteet tulisi sallia, eikä pysytellä tiukasti hihnalta tulleena-periaatteesta kiinni.

Mistä sen tietää, jos mitään kuitteja tai valokuvia ei ole, että onko asiakas tilannut uuteen pyörään tarvikeputket, jotka on asennettu ennen luovutusta ja alkuperäiset pakoputket ovat jääneet myyjälle välirahana.
Tai jos eka kesän kokemuksien perusteella on laitettu joku katteen tapainen.

[Tommi Tammisto]

Aika mielenkiintoinen keskustelu. Muutama asia ihmetyttää.


- Museoajoneuvon vakuutushan rajaa ajoneuvon käytön 30vrk/vuosi. Joten aika kova kuski on jos lähtee museovehkeellä sellaiselle reisulle, että sivulaukkuja tarvitaan, tietenkin mahdollista.


- Kuinka paskat ne kawan alkuperäis vaimentimet ovat jos ne ei kestä 30päivän ajoa vuodessa? Uskoisin kuitenkin, että museovehkeitä säilytetään jossain muualla kuin räystään alla.


Mun mielipide on se, että museovehkeet säilytetään museossa ja korkeintaan ajetaan muutamana päivänä jossakin ajoneuvotapahtumassa. Ajovehkeet ovat erikseen ja rakentakoon jokainen niitä oman makunsa mukaan tai on rakentamatta.

[Pertti Rintamaki]

Kyllä minun mielestäni museopyörässä saa lisävarusteita olla, kunhan sopivat kokonaisuuteen. Tarkoitan tuolla sopivuudella sellaisia, joita on ollut pyörän käyttöönottoaikakautena saatavilla.
Pakoputkien kanssa taitaa yleinen käytäntö olla, että alkuperäisen näköiset putkistot hyväksytään, jos uusia alkuperäisiä ei ole normaalisti saatavilla. Ja myös sellainen on toimiva käytäntö, että niin monta putkea ja vaimenninta pitää löytyä kuin ko. mallissa on uutena ollut.

[Osmo Leikko]

Trafin määräys:

https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Museoajoneuvon%20hyvaksyminen%20katsastuksessa.pdf

"Museoajoneuvolta vaaditaan joko alkuperäistä vastaavaa kuntoa tai sitä, että ajoneuvo on entistetty asianmukaisesti. Mainituilla määritelmillä tarkoitetaan sitä, että museoajoneuvon tulee olla rakenteeltaan ja ulkoasul-taan mahdollisimman tarkasti säilytetty sellaisena tai entistetty sellaiseksi kuin se oli ajoneuvon valmistuttua."

"Vähäiset rakennemuutokset ovat sallittuja, jos rakennemuutoksella on pyritty säilyttämään ajoneuvo alkuperäistä vastaavassa kunnossa."

"Museoajoneuvoksi hyväksyttävän ajoneuvon varusteilta vaaditaan, että ne ovat kulloisenkin ajoneuvon valmistumisaikakauden mukaisia. Edellä mainittu kohta koskee myös ajoneuvoon tarjolla olleita lisävarusteita. Jos poikkeuksellisen vanhaan tai harvinaiseen ajoneuvoon ei jotain tiettyä siihen kuuluvaa osaa ole saatavilla, eikä sitä pystytä valmistamaan, voidaan osa korvata tarvittaessa vastaavanlaisella aikakauden mukaisella osalla.

Museoajoneuvoon voidaan hyväksyä joitakin selkeästi liikenneturvallisuutta parantavia muutoksia. Tällaisia muutoksia ovat turvavöiden asentaminen, valoa ja valotehoa parantavien latauslaitteiden, releiden ja niihin sopivien polttimoiden asentaminen sekä rengastyypin vaihtaminen rengaskokoa ja profiilisuhdetta mahdollisimman vähän muuttaen."

Kussakin tapauksessa museoajoneuvotarkastaja tekee tulkinnan, ollaanko Trafin määräyksen mukaisessa tilanteessa.

[Urpo Laine]

Aika mielenkiintoinen keskustelu. Muutama asia ihmetyttää.


- Museoajoneuvon vakuutushan rajaa ajoneuvon käytön 30vrk/vuosi. Joten aika kova kuski on jos lähtee museovehkeellä sellaiselle reisulle, että sivulaukkuja tarvitaan, tietenkin mahdollista.


- Kuinka paskat ne kawan alkuperäis vaimentimet ovat jos ne ei kestä 30päivän ajoa vuodessa? Uskoisin kuitenkin, että museovehkeitä säilytetään jossain muualla kuin räystään alla.


Mun mielipide on se, että museovehkeet säilytetään museossa ja korkeintaan ajetaan muutamana päivänä jossakin ajoneuvotapahtumassa. Ajovehkeet ovat erikseen ja rakentakoon jokainen niitä oman makunsa mukaan tai on rakentamatta.

- Museoajoneuvon vakuutushan rajaa ajoneuvon käytön 30vrk/vuosi. Joten aika kova kuski on jos lähtee museovehkeellä sellaiselle reisulle, että sivulaukkuja tarvitaan, tietenkin mahdollista.

Huoltoauto vai selkäreppu on oikea ratkaisu?  Jos ensi kesänä tulisi tarvis ottaa muutakin mukaan kuin luottokortti. Vaikka en kova kuski olekkaan.

[JariLehikoinen]

Tuo määräys on siis ohje ja jättää museotarkastajalle mahdollisuuden joustaa.
Jotkin? selkeästi turvallisuutta parantavat välineet sallittuja: LED valot, laatauslaitteet, vilkut, jarruvalo, levyjarrut, äänimerkki...
Mun mielestä äänenvaimennusta ei saa parantaa, koska se heikentää turvallisuutta.

[Teemu S. Lindfors]

Asiasta en paljoakaan tiedä, mutta olen ollut siinä käsityksessä, että tuon Trafin ohjeen mukaan ajoneuvon oman aikakauden tarvikeosia saa käyttää, ts. esimerkiksi tarvikeäänenvaimennin olisi ok, kunhan se on sellaista sorttia, että sen olisi voinut asentaa jo ajoneuvon valmistumisaikakaudella. Olenkohan väärässä?

[Ossi Viita-aho]

Aika mielenkiintoinen keskustelu. Muutama asia ihmetyttää.

- Museoajoneuvon vakuutushan rajaa ajoneuvon käytön 30vrk/vuosi. Joten aika kova kuski on jos lähtee museovehkeellä sellaiselle reisulle, että sivulaukkuja tarvitaan, tietenkin mahdollista.

- Kuinka paskat ne kawan alkuperäis vaimentimet ovat jos ne ei kestä 30päivän ajoa vuodessa? Uskoisin kuitenkin, että museovehkeitä säilytetään jossain muualla kuin räystään alla.

Lähestulkoon joka kesä viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut ajettua n. 1500 km mittainen kesäreissu Jytärillä. Aika kova jätkä pitää olla, että tuohon saa kulutettua 30 päivää.

Kawasta ei hirveästi ole kokemusta, mutta Jytän ongelma on tärinät. Siis niin kovat tärinät, että hanuria pitää nostaa penkistä, jos haluaa saada selvää liikennemerkkien teksteistä. Tuo tärinä hajottaa pyörää koko ajan ihan kaikkialta, myös äänenvaimentajia.

[Osmo Leikko]

Asiasta en paljoakaan tiedä, mutta olen ollut siinä käsityksessä, että tuon Trafin ohjeen mukaan ajoneuvon oman aikakauden tarvikeosia saa käyttää, ts. esimerkiksi tarvikeäänenvaimennin olisi ok, kunhan se on sellaista sorttia, että sen olisi voinut asentaa jo ajoneuvon valmistumisaikakaudella. Olenkohan väärässä?

Tekstissä puhutaan lisävarusteista. Onko äänenvaimennin lisävaruste?

Toisaalta sanotaan: "Jos poikkeuksellisen vanhaan tai harvinaiseen ajoneuvoon ei jotain tiettyä siihen kuuluvaa osaa ole saatavilla, eikä sitä pystytä valmistamaan, voidaan osa korvata tarvittaessa vastaavanlaisella aikakauden mukaisella osalla."

"Eikä sitä pystytä valmistamaan...", hmm... missä raja kulkee?