Aihe: Tunturi -67 moottorin VS 50 LF vääntö

[Eino Turunen]

Tunturi -67 "Pääkallomallia" olen tässä värkkäillyt ensikesän ajeluihin,niin heräsi kysymys,että mitenkäs ja mitä se vaatii jotta saisi noilla vakio-osilla parhaimman "väännön"? Kysymys ei ole VIRITTÄMISESTÄ lainkirjaimen tuolle puolelle, vaan niin, että maksimaalinen hyöty väännön osalta saadaan säilyttäen 45km/h ajoneuvokohtainen kulkunopeus.Kun tuon aihion hankin, niin siinä ei ollut paikallaan etu/takahammasratasta,eikä kaasuttimessa (Bing 1/11/33)pääsuutinta. Mitkähän nuo välitykset ja pääsuutin pitäisi olla jotta ne olisivat kooltaan optimaaliset? J.Muotialan Tunturi-kirjastakaan en noita perustietoja löytänyt?? Moottori on täysrempattu (sylinteri,mäntä,laakeroinnit,kampiakseli jne uudet vakio-osat), magneettopuolikin kunnostettu. Arvelin, että kun vielä nuo em. tiedot sais, niin pääsiskö Tunturilla mäkiä ylös?

[markkukovasin]

Kyllähän ensisijaisesti laittaisin semmoiset osat,jotka
ovat jo uutena olleet. Suuttimen,rattaat yms.

Jos on yhtään väljä se kone-uutta osaa sylinteriin. Samoin stefat oltava priimat.

Nuo viilaamiset lisäävät useinkin koneen kierrosherkkyyttä-mutta vääntö kärsii.

Mutta kaasari-oliko tuossa jo se kummallinen kurjenpolvi kurkkuna-ja Bing-kaasari tuupataan
siihen putkeen? Se ei ole maailman fiksuin rakenne-sen jos saa juohevaksi,se auttaa.

Imuputken mitta vaikuttaa vääntöön-vaan se on hiukkasen ahdas se paikka,jossa kaasari majailee-mutta sentinkin
pituuden muutos kurkkuun muuttaa jo asioita. Nyrkkisääntönä: Pitempi kurkku-isompi vääntö.Mutta
ei se ihan suoraviivainen juttu ole.

Samoin pakoputki kannattaa
jättää availematta-mutta puhdistaa kannattaa kyllä.  Niin-ja sytytyslaitteet oltava kunnossa-ja ennakko oikein.

[anttikmäki]

Taitaa vakio välit (rattaat) olla 10/38, 11/38 on vielä ihan OK vakiolle. Alunperin normi suutin oli 50, nykybensalla 52 ehkä sopivampi. Neula muistaakseni toinen lovi ylhäältä, tai kolmas ylhäältä. Kokeilemalla löytyy neulan paikka parhaiten.

[Hannu Harjulahti]

Tunturin ohjekirjan mukaan 10/38 on oikea vuosimallin 1967 Pappaan. Tuo suutin määräytyy, kummalla noista kone kiertää paremmin, yleensä tuo 52 on parempi kuten Mäki kertoo.

[Eino Turunen]

Tuossapa tulikin jo nuo rattaiden ja suuttimen koko selville. Markku kirjotteli tuosta kaasarin vakiokaulasta ja sen mallista. Itselläni on tuo kuvanmukainen alkuperäinen kaula tuolle Bingin kaasarille. Mites noista "korvauskaasuttimista"on kokemusta, niihinhän näyttää olevan tuo kurkun profiili vähän jouhevamman mallinen. Saakos niillä tuota vääntöä paremmaksi? Tosin nehän ovat hiukan avarampia kurkultaan. Näyttäs olevan saatavilla 15mm kurkulla. Jos tuolla kaasarilla vauhti paranee liikaa niin pitääkö etu/takahammasrattaan suhdetta muuttaa jotta vauhdin osalta pysytään lain puitteissa?


Finmopolla ainakin tälläinen.....


  https://www.finmopo.fi/15mm-bing-kaasutin-imukaula-puch-puhallin-katteen-alle-p-1948.html

[markkukovasin]

No tuohan se kurjenjalka on!

Kulkee ne kaasut toki tuossakin-mutta jos kokeilisi (jos tarvetta on) semmoista
rautaputkesta tehtyä hiukan pitempää kurkkua omalla kaasarillaan?

Semmoista "sport" mallin kurkkua.  15mm kurkku vakiokaasarilla ei ehkä
menestyksellä saa toimimaan-siis niin hyvin,että kannattaisi? En tosin ole
kokeillut. Vaan on täällä niitäkin,jotka ovat...

Jotenkin vaan nuo alkuperäiset Bingit ovat toimivia olleet-korvauskaasareista
ei niin hyvää kuvaa ole aina tulut.

Ei tuosta mitään tehopakettia noin saa-kyllä se virittämisen alueelle menee,
jos alkaa 15mm kaasareita asentelemaan...

t. Markku

[Juho Mäki-Petäjä]

Suuttimeksi 54 ja ilmanputsaria hengittävämmäksi niin on ihan eri vääntävä.

[Olavi Toppinen]

Sytytys kohilleen tahtoo tunturissa olla kovasti myöhäsellä. Kentän kiinnitys ruuvin reikiä joutuu useasti viilaan jotta saa ennakkoa käännettyä riittävästi aikaselle. Noin 2mm ennen Ykkta kun käret alkaa avautumaan niin  on hyvä. Magneettoon ja koppaan merkki missä 2mm on ennen YKKta.Sitten ne sätkäpaperi jutut kannattaa unohtaa ja kattua ajotuslampulla että merkit osuvat kohilleen koneen käydessä tyhjäkäyntiä. Kaasua lisättäessä ennakko alkaa mennä myöhäselle niin kuin kuuluukin. Sylinterin kanavien ajoitukset ovat se pahin pullonkaula. Männän yläpää jää näkymään pakoaukosta noin 2mm männän ollessa alakuolokohdassa. Samoin imuaukosta katsoen männän ala helma jää näkymään sen 2mm kun mäntä on Ykkssa. Myös huuhtelukanavat eivät avaudu kokonaan männän olessa alhaalla. Nämä kaikki voi korjata helposti. Mäntä sorviin ja 2mm pois männän päästä vaattii kylläkin sitten myös sylinterin yläpäästä 2mm pois sorvilla. Helpoin konsti on ostaa tehomäntä tai ite viilata sellainen jolloin ei tarvi pyttyä yläpäästa sorvailla. Sen paksun kannen tiivisteen kyllä joutuu jättään pois koska puristuspaineet tippuvat kun mäntään viilataan ne lovet. En katsois tätä vielä virittämiseksi koska aikoinaan vanhoissa tuntureissa ruukasi sylinterin aukot aueta auki. Kaasuttimen ollessa kunnossa ja oikein säädettynä pitäisi olla tunkassa vetoja vaikka minkälainen vastamäki tai tuuli olisi. Tietysti ite moottorin alakerta pitää myös olla kunnossa kampuran Shimmaus pitää olla oikein tehtynä.

[Pertti Rintamaki]

Kärkiväliä aavistuksen suurentamalla saa pohjan kääntöön pelivaraa ilman viilaamista. Siis aikaisemmalle päin.
Nuo on aika pienistä kiinni, kulunut kärkitalla avaa vielä riittävästi, mutta kipinä tulee jo reilusti myöhässä.

[Juho Mäki-Petäjä]

Helpointa saada ajoitukset kohdalleen on laittaa 2mm alatiiviste sylinteriin. Ja sitten oikein matalaksi laskettu sylinterikansi. Näin ei tarvi tuhota sylinteriä/mäntää. Ja aina löytyy varaosat suoraan hyllyltä.

[Olavi Toppinen]

Sytyksen säätö alkaa kärkien säätämisellä. Kärkien avautumisella voidaan vähän hifistellä molempiin suuntiin muttei kovin paljon. Kärkien välys tulisi olla 0.35- 0.45 enintään. Jos moottori on tehty Kiinan tarvike kampuralla saattaa sytty ennakko heittää paljonkin suuntaan tai toiseen. Silloin ei kärkien säätely enään auta. Magneeton epäkeskon tulee olla myös kunnossa, sekin on paljon ajetussa moottorissa kulunut pyöreäksi. Pyttyä nostamalla sen 2mm saadaan kyllä  ajoitukset kohilleen mutta mäntä jää liian alas sylinterin yläpäästä. Puristus painetta saadaan matalalla kannella kyllä, muttei lisää juurikaan tehoja. Männän tulisi nousta tehojen kannalta melkein sylinterin yläpintaan. En rupea nyt selittään miksi menee muuten virityksen puolelle. Uusi mäntä maksaa 10-25 euroa kaikkine hiluineen ja jos viilan omistaa niin saa jo kummasti tunkkaan vetoja.

[jarkko heikkilä]

Pappatuntureissa ei avaudu kanavat kunnolla eikä kyllä tarvitsekkaan.   Kyllä tuo menee tehomännällä virittämiseksi yhtä lailla.Paremmin se pelaa ja kulkee tuolla pytyn nostolla, mitä tehomännällä.    Ei haittaa jos mäntä jää alemmas koska palotila on puolipallo.

[Eino Turunen]

Suuttimeksi 54 ja ilmanputsaria hengittävämmäksi niin on ihan eri vääntävä.

Ilmanputsarina alunperin on ollut Mikrostat-hienosuodatin. Olisko parempi laittaa perinteinen metallisihti hengittävyyden parantamiseksi? Tässäpä on selvinnytki nuo välitys ja suutin koot ja ompa esitetty vähin "koneistus" hommiaki, mutta ne taidan siirtää tuonemmaksi. Kampiakselista en paremmin tiiä sen laatua, se on kuitenkin noita ylleisesti myynnissä olevia alle 100 euron akseleita. Sytyspuolen säätelin noilla 2mm eyk ja 0,40mm kärkivälillä. Hyvin näytti kipinää iskevän. Pitää tuota sytytys hommaa tutkia sitten paremmin, kun saa koneen runkoon paikalleen ja bensalla pyörimään.

[Olavi Toppinen]

Kun sylinteriä nostetaan sen 2mm jotta aukot aukeavat silloin myös ajoitukset lisääntyvät. Pakoasteet lisääntyy 2mm nostolla muistaakseni yli 15 astetta mutta puristuspaineet vastaavasti tippuvat yllättävän paljon. Vaikka kannen laskisi aivan ripaan asti jää paineet vähäksi koska mäntä on niin alhaalla eikä mopo vedä sen paremmin.

[jarkko heikkilä]

Papan puhallinkone ei tarvitse isoja puristuksia toimiakseen.  Riittää kun puristuspaine on noin 7-8bar.