Aihe: Sytytyksen säätöapulaite

[Janne Ahonen]

Tulipa kyhäiltyä tämmöinen pieni elektroniikkaprojekti kärjellisen sytytyksen sytytyshetken staattiseen säätöön, ns. purkuosista:



Ongelma tavanomaisten kaupasta saatavien mittalaitteiden kanssa on, että resistanssin muutos on kovin pieni kun kärjet avautuvat, joten esim. yleismittarilla sitä ei kovin hyvin näe. Siispä kyhäsin "kelloradion" osista ilmaisimen joka tunnistaa tuon pienen muutoksen ja ilmaisee sen ledillä, joka syttyy kun kärjet ovat auki. Onhan noita monenlaisia enemmän tai vähemmän yksinkertaisia menetelmiä kehitelty tuohon, mutta itse mieluiten kyllä havainnoisin kärkien sähköistä kosketusta. Voisihan sitä tietysti kytkeä tuon ensiöpuolan irti mittauksen ajaksi mutta se on vähän ikävää jos haluaa vain nopeaan tarkistaa missä mennään, jos epäilee ettei sytytyshetki ole kohdallaan.

Tässä vielä kytkentä jos joku muukin seikkailunhaluinen haluaa kokeilla. Kytkentä on mitoitettu toimimaan 5 voltilla joten sopivia powereita taitaa löytyä nurkista helposti. Käyttö siis mittakellon tai muun kanssa tähän tapaan:



Säädellään siis kärkien avautumiskohtaa kunnes se on halutussa kohdassa ennen yläkuolokohtaa. Omaan tarpeeseeni tuo toimi vallan mainiosti, ja tulos oli jopa melko toistettava. Tässä tapauksessa tavoittelin 1,6 mm:iä ja aika lähelle pääsin:



PItää varmaan vielä sitten kunhan vehje on saatu tulille, tarkistaa sytytyshetki dynaamisesti eli jollain ajoituslampun tapaisella, miten lähelle nuo osuvat keskenään.

t. Janne

[osmo paukku]

Hei,toi on kiva lelu,joskus itsekin suunnittelin tollasta mut en osannu.

[Janne Ahonen]

Noniin, kävin ajoituslampun ostamassa ja hain ensin aloitusviestin mukaisella värkillä kärkien avautumiskohdan käsin pyöritellen vauhtipyörälle, johon merkitsin sen tussilla lohkossa olevan nuolen kohdalle.

Sitten vaan mopo tulille ja suureksi hämmästyksekseni ajoituslamppu oli täydellisen samaa mieltä ajoituksesta. Tussimerkki oli näin tarkasteltuna aivan täydellisen samassa kohti, eli tällä perusteella tekemääni kytkentää voi ainakin Raisun (Minarelli P4) kanssa pitää ihan ok menetelmänä sytytyksen säätöön.

Onko tosiaan niin ettei vastaavaa värkkiä ole vielä edes kiinalaiset tehneet? Eli tämmöinen "jatkuvuustesteri" jossa avoimen tilan resistanssikynnys on hyvin pieni.

Olkoonkin että työläin asia ajoituksen säädössä on kokemukseni mukaan vauhtipyöräsulkeiset, eli joutuu vauhtipyörää irroittamaan, säätämään vähän haluttuun suuntaan, kiinnittämään, ja mittaamaan uudestaan. Semmoinen itselleni normaali säätäminen mittalaitetta vahtien on vähän hankalaa ainakin Raisussa. Pohjalevyn ruuveihin kun ei pääse käsiksi kun vauhtipyörä on paikallaan.

t. Janne

[Pekka Nyman]

Kätevä laite. On näitä maailmalla, esim. Buzz box.  Kuuklettaa magneto timing light, niin pitäisi löytyä.
Itselläni on omatekoinen, jossa ilmaisu tapahtuu sekä valolla, että summerilla.

[Janne Ahonen]

Itselläni on omatekoinen, jossa ilmaisu tapahtuu sekä valolla, että summerilla.

Jahas, olihan täällä muitakin pelle pelottomia Käytitkö samaa ideaa kuin minä tuossa kytkennässä, vai jotain ihan muuta? Onko sattumoisin tämä kytkentä? https://www.gasenginemagazine.com/gas-engines/building-and-using-a-magneto-timer

Sellainen tuli mieleen, että AC-sähköllä tuo kärkien ilmaisu muuttuisi suorastaan helpoksi, koska induktanssi on puolissa hyvin suuri. Eli syöttäisi esim. muutaman kilohertsin signaalia jonka amplitudia mittaisi. Paras taajuus olisi sellainen, millä ensiöpuola ja kondensaattori ovat resonanssissa, jolloin signaalin amplitudin saa helpolla suureksi. Muistiinpanojeni mukaan Raisun ensiöpuola olisi 10,5 mH ja konkka 348 nF, joten resonanssitaajuudeksi tulisi 2,6 kHz. En kuitenkaan tähän hätään alkanut tuollaista ratkaisua virittämään, koska tarve oli ihan käytännönläheinen; saada tuo mopon kone mahdollisimman vaivattomasti ajokuntoon ja mielellään niin vireeseen ettei tarvitse tuohon magneeton pohjalevyn pyörittelyyn ainakaan heti palata. Toisikseen kytkentä olisi mutkistunut huomattavasti ja ajattelin että tuosta yksinkertaisemmasta voisi siten olla enemmän iloa muille kokeilunhaluisillekin joilla on sama tarve, mutta ei välttämättä taitoa alkaa mitoittamaan tuollaista kytkentää. Tietenkin pitäisi osata lukea piirikaaviota.

Sellaisen kyllä huomasin, että tuo DC-ilmaisu on sen verran herkkä, että yhtään nopeammin pyöritellessä tulee vikailmaisuja (magneetit indusoivat ensiöpuolaan virtaa joka kärkien resistanssin takia näkyy jännitteenä niiden yli), mutta tämä harvemmin on ongelma, koska oikeaa kohtaa hakiessa kääntö pitää kuitenkin tehdä hyvin hitaasti ja ongelmaa ei ole.

t. Janne

[Pekka Nyman]

En löytänyt kytkentää tähän hätään, mutta netistä sen sain.
Kaveri elektroniikan ammattilaisena kokosi minulle ko. laitteen.