NL-aikana pyörät rekisteröitiin moottorinumerolla.
Jos pyörä rekisteröitiin Eesti Vabariikiin, niin noita identiteettitietoja kopioitiin vähän miten sattuu. Periaatteessa siis joko runko- tai moottorinumerolla, josta tehtiin sitten se EU-mallinen valmistenumero. Sitten on lisämausteena nuo IT-ajalle vaikeat asiat kuten "-" ja "tyhjä välilyönti".
Eli mitä enemmän tietoa, sitä varmemmin jotain selviääkin. Siksi nuo edelliset rekisteritunnukset olisi ehdottoman tärkeä lisätieto. Ne myös todistavat sen, että viranomaisen kannattaa kaivella, tiedot pitäisi oikeastikin löytyä. Into tehdä turhaa työtä on pieni, ja vielä pienempi ulkomaalaisille, väärällä kielelläkin.
Ja vaikka netin kautta voikin kysellä, niin kyllä sillä, että yrittää selvittää asiaa paikan päällä on lisäarvonsa, etenkin jos netin kautta karahtaa kiville. En puhu hyvää eestiä, ainult natuke, mutta käyn Tallinnassa liki viikoittain, ja tapaan matkoilla lähes aina paikalliset kaverit, jotka ovat hekin harrastajia, ja painineet samojen asioiden kanssa.
