Aihe: Koronapeli

[tuomo jylha]

Luvatta lainaan internetistä löytämäni kommentin:
Kansalaisissa on varmaan herättänyt hämmästystä vahvassa poliittisessa ohjauksessa olevan oikeusministeriön toimet.
Vuoden 2021 kuntavaalit siirrettiin kesäkuuhun, koska poliittisin perustein arvioitiin maaliskuun äänestyspäivänä olevan 11200 tartuntaa.
Veikkaus meni pieleen, koska oikea luku oli reilut 200.
Mutta nyt tuo 11200 on todellisuutta. Kahden viime viikon aikana on raportoitu 112 582 tartuntaa, eli kymmenet tuhannet ihmiset eivät pääse käyttämään äänioikeuttaan vaalipäivänä.

Niin ne asiat muuttuu korona edetessä...

Tätä on tullut itsekseen hihiteltyä. Suhteellisen läpinäkyvää.

Nojoo, Piikitys nro 3 otettuna ja pari päivää kuumeilua takana. Mietityttää tämä jatkuva piikittäminen, että näinköhän sitä kannattaa tämän pitemmälle jatkaa? Omikron näyttää menevän joka tapauksessa koko väestön läpi ja sillä tapaa se suoja parhaiten syntyy.

Olen samoilla linjoilla. Kaksi piikkiä on nyt takana ja olen alkanut vakavasti jo miettimään että otanko edes sitä kolmatta piikkiä? Lopputuloksena on kumminkin se että jokainen luultavasti sairastaa koronan jossain vaiheessa ja levittää sitä, olipa sitten rokotettu kahdesti, vai saanut sen tusinan niitä piikkejä? Taudin muoto on nyt selkeästi menossa lievempään suuntaan, joten ihmisen luontainen vastustuskyky saattaa olla kumminkin se parhain puolustusmekanismi tätäkin virusta vastaan? Voi olla että olen taas väärässä, mutta tämmöisiä ajatuksia hiipii nykyään mieleen. Ja mitä näillä tämän hetkisillä rajoituksilla on sitten saavutettu? Onko ne niistä saadut hyödyt olleet kumminkaan suuremmat kuin niiden aiheuttamat haitat? Protesti mielialat alkavat olla jo aika suuret, ympäri maailman.
 En ole salaliitto teoreetikko, mutta jokin tässä korona yhtälössä alkaa jo haiskahtamaan vähän siltä miltä sen ei pitäisi haista.
 HUOM!  Sen enempää vakavan taudin muotoa vähättelemättä.
 Mm tupakkaa ja viinaa myydään ihan vaan verotulojen takia, ja ne kumminkin tappaa ja sairastuttaa ihmisiä satoja kertoja enemmän kuin esim korona. Kappas vaan kun niitä ei ole kielletty, ihan samoista terveyssyistä?

[Jaakko Latvanen]

Tupakkaan ja viinaan kuolevat ei tarvi kaheks viikoks hengityskonepaikkaa, eikä niiden määrässä oo ollu viime aikoina kovin suuria vaihteluja; yhteiskunta on ollut varautunut.  Äkkiä kasvaviin tehohoitopaikan tarpeisiin ei oo ihan helppo varautua.  Hengityskoneita ei osata Suomessa tehä, ei ainakaan hetkessä isoa määrää, eikä oo osaavia käyttäjiäkään.  On koronahösötykselle ollu tietty tarve ja peruste tähän asti.  Voi olla just noin, että ihmisen omat turvasysteemit sen voittavat lopulta, jos ei muuten niin vähentämällä kontakteja.  Jos maapallolla ellää vaikka seittemän miljoonaa ihmistä nykysen seittemän miljardin sijasta, tullee virukselle pitempi matka hypätä...

Maapallon ja ihmiskunnankin kannalta helppo ratkaisu, aika monen yksilön ja hänen läheistensä kannalta vähän ikävämpi ratkaisu.

Kuinka moni nykysistä vastustusmielenosottajista on valmis allekirjottamaan paperin, että häntä ei saa laittaa hengityskonneeseen, eikä viijä teho-osastolle, vaan on annettava pärjätä omineen loppuun asti?  Hänen päätöstään ja mielipidettään kunnioitan mie, jos ei sitten muutu ääni kellossa ko on tosi eessä?  Muutkin saap toki kantansa ilmasta, mutta jos sen tehopaikan itelleen kuitenkin vaatii, on myös kuunneltava alan ammattlaisten mielipiteitä.  Miun mielestä.

Jaakko

[tuomo jylha]

Tupakkaan ja viinaan kuolevat ei tarvi kaheks viikoks hengityskonepaikkaa, eikä niiden määrässä oo ollu viime aikoina kovin suuria vaihteluja; yhteiskunta on ollut varautunut.  Äkkiä kasvaviin tehohoitopaikan tarpeisiin ei oo ihan helppo varautua.  Hengityskoneita ei osata Suomessa tehä, ei ainakaan hetkessä isoa määrää, eikä oo osaavia käyttäjiäkään.  On koronahösötykselle ollu tietty tarve ja peruste tähän asti.  Voi olla just noin, että ihmisen omat turvasysteemit sen voittavat lopulta, jos ei muuten niin vähentämällä kontakteja.  Jos maapallolla ellää vaikka seittemän miljoonaa ihmistä nykysen seittemän miljardin sijasta, tullee virukselle pitempi matka hypätä...

Maapallon ja ihmiskunnankin kannalta helppo ratkaisu, aika monen yksilön ja hänen läheistensä kannalta vähän ikävämpi ratkaisu.

Kuinka moni nykysistä vastustusmielenosottajista on valmis allekirjottamaan paperin, että häntä ei saa laittaa hengityskonneeseen, eikä viijä teho-osastolle, vaan on annettava pärjätä omineen loppuun asti?  Hänen päätöstään ja mielipidettään kunnioitan mie, jos ei sitten muutu ääni kellossa ko on tosi eessä?  Muutkin saap toki kantansa ilmasta, mutta jos sen tehopaikan itelleen kuitenkin vaatii, on myös kuunneltava alan ammattlaisten mielipiteitä.  Miun mielestä.

Jaakko

Nyt on alkanut tulemaan monen asiantuntijan taholta jo viestiä että sen kolmannen rokotteen jälkeen annettavat piikit ei tee enää ketään autuaaksi tämän taudin suhteen. Joten riskiryhmäläisien kohdalla ne lisärokotteet on täysin ymmärrettävää, mutta tuskin enää perusterveille ja riskiryhmään kuulumattomille? Ja levität jokatapauksessa sitä tautia, olit rokotettu tahi et. Niinko kaikkia muitakin tauteja.
 Siitä täysin samaa mieltä että ihmispopulaatio on liian suuri ja turhaa matkustelua voisi muutenkin vähentää.

[Juha Pohjamo]

Minulla on ollut koko ajan se käsitys ja on edelleen, että rokotus suojaa melko hyvin sairaalaan joutumisen ja kuoleman riskiltä. Mutta se ei suojaa itse tartunnalta ja infektiolta kovinkaan hyvin.
Ensiksi mainitun syyn takia ainakin itse olen ottanut ne piikit mitä on tarjottu.

Eikö sitä mieluummin sairasta lievää kuin vakavaa tautia jos valita saa?

[Teemu S. Lindfors]

On koronahösötykselle ollu tietty tarve ja peruste tähän asti.

Kyllä, perusteita on. Mutta hyöty/kustannusarviointi on kyllä jäänyt tekemättä viime aikoina. Kyllä nämä kuntosalien ja ruokaravintoloiden sulkutoimet ovat enemmän sellaista moraaliposeerausta kuin taudin leviämistä merkittävästi ehkäiseviä toimenpiteitä. Ryypiskelypaikat ovat asia erikseen, mutta siinä ei mitään logiikkaa ole, että lounasaikaan saa olla väkeä sapuskalla kuin pipoa, mutta illallisaikaan ei saa. Ja bensa-aseman baarissa kellonajoilla ei ole merkitystä.

Hengityskoneita saa myöskin maailmalta ostaa, ei ole siitäkään kiinni tämä homma. Aikaakin on ollut, niitä vain ei ole haluttu ostaa.

Koronapassi on jo lähtiään kummallinen viritys. Koronapassin saa, kun antaa piikittää itseään, mutta se piikki ei estä tartuntaa eikä tartuttamista. Silti sitä halutaan käyttää rajoitustoimenpiteenä, viimeisimpien uutisten mukaan "varmuuden vuoksi". Minkä ihmeen varmuuden?

Näin kohtuullisessa määrin veroja maksavana ja kansalaisten vapauksia kunnioittavana kansalaisena ainakin minua kyllä pistää hiukan vihaksi tämä kohellus koronatoimenpiteiden kanssa. Rahaa ei laiteta oikeisiin asioihin, mutta kansalaisten vapauksia rajoitetaan epäloogisin perustein ja aiheuttaen näin myös kansantaloudellisia tappioita, jotka puolestaan näkyvät myös tulevaisuudessa veroja maksavien kansalaisten kukkarossa.

Ei näin, sanon minä.

[Jaakko Latvanen]

Fysiikassa tunnetaan sellainen käsite kuin massahitaus.  Mitä isompi juttu, sitä hitaammin kääntyy.  Ajan ilmiöistä vois ottaa esille vaikka tuon ilmastonmuutoksen.  Se on iso ja hidas asia.  Päivittäiset sään muutokset eivät ole sama asia kuin ilmastonmuutos. Vaikka olisit kirkkaanvihreä, ei kannata yhden talvisen suojapäivän jälkeen sormi pystyssä selittää, että mitä minä sanoin.  Tai jos et usko ilmastonmuutokseen lainkaan, ei silti kannata heti ääneen riemuita, jos yhtenä aamuna onkin paukkupakkaslukemat mittarissa.

Koronasta ei vieläkään hirveesti tiijetä.  Syksyllä mentiin osittain siihen halpaan, kun oli hetken näyttänyt että rokotteet puree, voijaan bilettää.  Omikron iski aika pahasti takasin.  Nyt näyttää, että vakava tautimuoto hellittää.  Yhden päivän tai yhden viikon luvuilla ei kuitenkaan kannattaisi hillua.  Kaks vuotta on kärvistelty, hiljasempaakin alkaa veetuttaa.  Jos kuitenkin hetki vielä maltettas ja seurattas tilannetta; muutaman vuoden päästä ei ole kovin suurta merkitystä sillä, kestivätkö sulut viikon pari pitempään tai lyhempään.  Aika isoja massoja tauti on kuitenkin tähän asti liikutellut.

Meille on ollut jonkinlainen etu täällä Suomessa, että ikäänkuin saaressa asutaan.  Euroopassa tauti kulkee meitä muutaman askeleen edellä, mutta vääjäämättä tullaan perässä, pullossa ei eletä.  Tätä kannattas koko ajan hyödyntää vielä vahvemmin taudin kulun ja päätösten ennustamisessa, ja siinä ei nyt vaan oikeen oo onnistuttu; päätökset tullee ommaan tilanteeseekin nähen koko ajan jälkijunassa, tuota ennakoimisen mahollisuutta ei vaan ole pystytty hyödyntämään.

Miun mielestä, saap olla vappaasti eri mieltä.

jv

[Pentti Eskelinen]

Pistäävyttiin tuossa päevällä Rouvan kanssa iänestämässä, ja sen jäläkeen kävästiin vielä supermerkkaatossa.

Kummassakkaa ei ollu ruuhkija, ja jos sen verran suan raottoo sitä että ketä iänestin, ni aenakii se oli tällä kertoo semmonen ehokas jolla oli syvän paekallaan, eikä missää ruhon toesessa laejjassa.

Rouvasta en mäne vannoman, se kun on semmonen äekkäpiä ettei sen kanssa kannata alakoo politikoeja, riita siitä vuan semmosesta kehkeetyisi.

Ja vaekka mullakaa ei ou veroja ulosotossa, niin silti tuo koronapassi, eikä mitkää muutkaa rajotukset ou hetkaattanna minun elämee suuntaan eikä toeseen. 

[Juha Pohjamo]

Hengityskoneita saa myöskin maailmalta ostaa, ei ole siitäkään kiinni tämä homma. Aikaakin on ollut, niitä vain ei ole haluttu ostaa.

Minä en ole niin viisas että osaisin sanoa mitä pitää tehdä tai mitä ei saa tehdä.
Mutta mitä olen kyliltä kuullut, niin ei kai tämä homma sentään hengityskoneita ostamalla olisi ratkennut.
Koneita saa mutta henkilökuntaa niitä käyttämään ei kuulemma sitten niin vain saisikaan.

Ei sairaanhoitopiirit ole isoon ääneen itkeneet hengityskoneiden puutteesta vaan koronan terveydenhuollolle aiheuttamasta ylimääräisestä kokonaiskuormasta, joka syö mahdollisuuksia hoitaa sitä normaalia perustehtävää. Sitä nakertaa myös terveydenhoitohenkilöstön oma sairastaminen.
Julkaistuissa tilastoissa tehohoidon kuormitus on pysynyt yllättävänkin vakaana vaikka sairaalahoidon tarve kokonaisuudessaan on kasvanut voimakkaasti syksyn tilanteesta.

[Teemu S. Lindfors]

Hengityskoneita saa myöskin maailmalta ostaa, ei ole siitäkään kiinni tämä homma. Aikaakin on ollut, niitä vain ei ole haluttu ostaa.

Minä en ole niin viisas että osaisin sanoa mitä pitää tehdä tai mitä ei saa tehdä.
Mutta mitä olen kyliltä kuullut, niin ei kai tämä homma sentään hengityskoneita ostamalla olisi ratkennut.
Koneita saa mutta henkilökuntaa niitä käyttämään ei kuulemma sitten niin vain saisikaan.

Ei sairaanhoitopiirit ole isoon ääneen itkeneet hengityskoneiden puutteesta vaan koronan terveydenhuollolle aiheuttamasta ylimääräisestä kokonaiskuormasta, joka syö mahdollisuuksia hoitaa sitä normaalia perustehtävää. Sitä nakertaa myös terveydenhoitohenkilöstön oma sairastaminen.
Julkaistuissa tilastoissa tehohoidon kuormitus on pysynyt yllättävänkin vakaana vaikka sairaalahoidon tarve kokonaisuudessaan on kasvanut voimakkaasti syksyn tilanteesta.

Kuitenkin rajoituksia on perusteltu nimenomaan tehohoidon kapasiteetilla.

Selvähän se, että korona kuormittaa. Vaan niin kuormittaa jo ihan normaali kausi-influenssakin. Kuormitukseen - oli sen syy mikä tahansa - pitää varautua. Ei tämä nyt kovin suurena yllätyksenä ole voinut tulla.

Justiinsa tuossa yllä Petri laittoi tilastoa, jonka mukaan Suomessa on enemmän hoitajia per capita kuin missään muualla. Toisaalta veroaste on maailman korkeimpia. Kyllä näillä resursseilla hoito pitää saada järjestettyä niin, että kynnys sulkutiloille on selvästi nykyistä korkeampi.

[Juha Pohjamo]

Mutta 1kpl hengityskone lisää ei tarkoita yhtä tehohoitopaikkaa lisää.
Tehohoitokapasiteetti on varmasti pullonkaula mutta se ei korjaannu tilaamalla hengityskoneta. Sitä yritin sanoa.

Kyllä näillä resursseilla hoito pitää saada järjestettyä niin, että kynnys sulkutiloille on selvästi nykyistä korkeampi.

Niin pitää ja niin se onkin.

Suomessa "Sulkutila" on, ja on koko pandemian ajan ollut, pelkkää retoriikkaa.

Jos verrataan koko läntiseen Eurooppaan niin suomi on ollut lähes auki koko ajan lyhyttä Uudenmaan näennäistä sulkua lukuunottamatta.
Se, että ravintolat menevät vähän aikaisemmin kiinni ei ole mikään "sulkutila" verrattuna ulkanoliikkumiskieltoihin ja vain välttämättömien ostosreissujen sallimiseen.
Täällä on koko ajan saanut liikkua lähes vapaasti missä tykkää

Epidemiologisesti on kai yhdentekevää millä rajoituksilla tartuntojen määrää hillitään jos sitä on tarpeen hillitä. Pääasia on, että tehollinen tartuttavuusluku painetaan ykkösen tienoille tai alle. Tapahtuu se sitten yleisötapahtumien kieltämisellä tai baarien aukioloa rajoittamalla.
Olivatpa ne niin sanotusti kohdennetut rajoitukset mitä tahansa niin aina ne ovat sen tahon mielestä kohtuuttomat johon ne kohdistuvat.

Ruotsissa yritettiin toista tietä. Se maksoi 15000 ihmishenkeä ja silti sielläkin jouduttiin turvautumaan rajoituksiin.
Pitäiskö tämä hoitaa niin, että rajoituksiin saa turvautua vasta sitten kun riittävästi ihmisiä on kuollut?
Paljonko sitten on riittävästi. Siitä pitäis kai järjestää kansanäänestys tai ainakin hyväksyttää luku perustuslakivaliokunnalla.

[Teemu S. Lindfors]

Ymmärrän kyllä pointin, enkä arvele olevani edes eri mieltä. Taidetaan puhua hiukan eri asioista.

Olennaista on, että 1) tätä on nyt lusittu 2 vuotta, joten mikään ei saa tulla enää yllätyksenä, 2) Omicron on vähemmän vaarallinen mutaatio kuin aikaisemmat variantit, 3) resursseja (rahaa ja hoitohenkilökuntaa) on olemassa, mutta niitä ei käytetä tehokkaasti eikä välttämättä edes oikeisiin asioihin, ja 4) tämänhetkisillä rajoituksilla ei ole merkittävää vaikuttavuutta taudin leviämisen hillinnässä, mutta niistä seuraa huomattava kansantaloudellinen tappio. Kohdista 1 ja 2 muodostuu myös merkityksellinen ero siihen, mitä Ruotsi teki 2 vuotta sitten.

[Kari Sillanpää]

Lisäisin kohdaksi 5) vielä tämän:

Meille on ollut jonkinlainen etu täällä Suomessa, että ikäänkuin saaressa asutaan.  Euroopassa tauti kulkee meitä muutaman askeleen edellä, mutta vääjäämättä tullaan perässä, pullossa ei eletä.  Tätä kannattas koko ajan hyödyntää vielä vahvemmin taudin kulun ja päätösten ennustamisessa, ja siinä ei nyt vaan oikeen oo onnistuttu; päätökset tullee ommaan tilanteeseekin nähen koko ajan jälkijunassa, tuota ennakoimisen mahollisuutta ei vaan ole pystytty hyödyntämään.

Varmaan Marin-fanclub tämänkin tuomitsee jälkiviisasteluna, mutta onhan se melkoisen naiivia jos kerta toisensa jälkeen yllätytään siitä että kah, tulihan se uusikin versio tänne meillekin, vaikka kuinka vahvasti suositeltiin sitä ja tätä joka paikassa paitsi satamissa ja lentokentillä.

Ja se on 100% totta että täällä ei suluista tiedetä mitään. Määräykset on tasolla ”etsäviittisitsä käyttää sitä sun maskia”. Jossain päin maailmaa, ihan oikeusvaltioissakin, on rajoitettu liikkumista poikkeuksellisella tavalla, toisin kuin meillä. Ja enkä nyt siis kaipaa mitään oikeita rajoituksia tännekään, mutta aika turhaa on toisaalta puhe ”koronatoimista”, tai ”rajoituksista” kun rajoitukset koskevat lähinnä kännäämistä, kulttuuria ja sisäliikuntalajeja. Kaikki muut rajoitukset ovat suosituksia joita joko noudatetaan tai ei.

[Lauri Räsänen]

Risto Isomäki kirjoittaa kirjassaan RUOKA, ILMASTO JA TERVEYS taudinaiheuttajien, virusten ja bakteerien evoluutiosta. Hän on löytänyt vakuuttavia todisteita teorialle, että virukset (ja bakteeritkin) kehittävät tiheissä populaatioissa vaarallisempia kantoja kuin harvemmissa. Esimerkkeinä WW1:n aikana levinnyt espanjantauti, joka oli kylläkin lähtöisin USA:sta. Myös tuberkuloosin tappavuus lisääntyi kaupungistumisen myötä. Mielestäni mekanismi on seuraavanlainen: kun tarttuminen on helppoa, viruksen ei tarvitse säästellä isäntäeläintään. Harvassa populaatiossa isännän on oltava hengissä ja tartuttamiskykyinen kauemmin, joten lievä tauti leviää tehokkaammin. Tämä puoltaa suojautumis- ja sulkutoimenpiteitä.
Vaikka pitänemme jokainen koronan, lienee sitä lievempi, mitä pidemmälle ajalle tartunnat jakautuvat. Tätä puoltaa myös sairaanhoidon kuormitus.

[Juha Pohjamo]

Ymmärrän kyllä pointin, enkä arvele olevani edes eri mieltä. Taidetaan puhua hiukan eri asioista.

Olennaista on, että 1) tätä on nyt lusittu 2 vuotta, joten mikään ei saa tulla enää yllätyksenä, 2) Omicron on vähemmän vaarallinen mutaatio kuin aikaisemmat variantit, 3) resursseja (rahaa ja hoitohenkilökuntaa) on olemassa, mutta niitä ei käytetä tehokkaasti eikä välttämättä edes oikeisiin asioihin, ja 4) tämänhetkisillä rajoituksilla ei ole merkittävää vaikuttavuutta taudin leviämisen hillinnässä, mutta niistä seuraa huomattava kansantaloudellinen tappio. Kohdista 1 ja 2 muodostuu myös merkityksellinen ero siihen, mitä Ruotsi teki 2 vuotta sitten.

Myönnän, että vertaus Ruotsin valintaan keväälä 2020 on hiukan ontuva. Mutta ei rampa.
Vaikka nykyinen variantti on oletettavasti lievempi ja väestöllä on jo kohtuullista suojaa rokotusten myötä niin siitä huolimatta vuodenvaihteen tienoilla Suomessa on kuollut ihmisiä koronaan koko pandemia-ajan ennätystahtiin.

Vaikka tapauskuolleisuus on laskenut niin kuolemat eivät, koska tapaumäärät ovat niin valtavia. Siksi sitä on edelleen syytä hillitä ja seurata miten tilanne kehittyy lähiviikkoina. Lupaavia ennusmerkkejä on ilmassa.

[Petri Behm]

Koska maksumuuri:
Kouvolalaiset ruokaravintolat joutuvat sulkemaan ovensa koronarajoitusten takia iltakuudelta. Sen sijaan huoltoasemien ravintoloita aukiolorajoitukset eivät koske.

Kouvolalainen Eetu Kotilainen, 21, tuli perjantai-iltana Korian ABC:lle syömään ystävänsä Pinja Kymäläisen, 18, kanssa. Alun perin heidän oli tarkoitus mennä ravintolaan kauppakeskus Veturiin.

– Minulta oli mennyt aivan ohi, että ravintolat menevät kiinni jo kuudelta. Luulin, että sulkemisaika on kello 20, Kotilainen sanoo.

Ystävykset tarkistivat koronarajoitukset netistä ja huomasivat, että huoltoasemien ravintolat ovat iltaisin auki. Korialle he tulivat, koska se oli lähin ABC.

Kotilainen ihmettelee sitä, että rajoitukset kohtelevat huoltoasemaravintoloita eri tavalla kuin muita ruokaravintoloita.

– Miten tämä eroaa sitä, että istuisimme Veturin ravintolassa? hän kysyy.

Kymäläinen on asiasta samaa mieltä.

Kotilaisen mukaan ravintoloita pitäisi kohdella tasapuolisesti – tarkoitti se sitten kaikkien ravintoloiden sulkemista ilta-ajaksi tai ilta-aukiolon sallimista.

Kumpikaan ei ruokaile usein ABC-asemien ravintoloissa. Kotilainen käy niissä yleensä silloin, kun mikään muu paikka ei ole auki.

– Jos olen menossa syömään ja ABC on matkan varrella, saatan mennä sinne, Kymäläinen sanoo.

Suomessa on satakunta liikenneasemayritystä, joiden ravintolat saavat olla avoinna myös iltaisin. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan säännös liikenneasemien yhteydessä olevien ravintoloiden muista poikkeavista aukioloajoista otettiin lakiin, koska eduskunta oli huolissaan ammattiautoilijoiden lakisääteisten taukojen ja ruokailujen hoitumisesta.

Se on hyvin tärkeä säännös liikenneturvallisuuden näkökulmasta, hän sanoo.

Ryhmäpäällikkö Anne Mielonen Kymen seudun osuuskaupasta tietää joidenkin asiakkaiden ihmetelleen, miksi ABC-asemien ravintolat saavat olla iltaisin auki. Hänen mukaansa keskustelu asiasta on alkanut sen jälkeen, kun aihe on ollut mediassa esillä.

– Niin ABC-asemat kuin muutkin liikenneasemat turvaavat liikenteen turvallisuutta ja ovat osa huoltovarmuusketjua logistiikan lakisääteisille tauoille. On tärkeää, että tien varrella on tauon tarpeen tullessa paikka, johon pysähtyä tankkaamaan energiavarastojaan.

Ruokailijoiden määrä pienessä kasvussa
Muiden ruokaravintoloiden sulkeutuminen iltakuudelta ei ole lisännyt ruokailijoiden määrää ABC-asemilla iltaisin, Mielonen sanoo.

– Yleisesti ottaen ABC-asemilla on käynyt korona-aikana mukavasti ruokailijoita. Määrässä on ollut ehkä pienoista kasvua.

Mielonen vastaa Kymenlaakson ABC-liikennemyymälöistä ja puhuu yleisesti alueen asemista. Hänen mukaansa asiakaskäyttäytyminen on kuitenkin samankaltaista kaikilla asemilla.

Kun koronarajoitukset sulkivat ravintolat epidemian alkuvaiheessa kokonaan, määräys koski myös ABC-asemia. Tuolloin ne myivät ruokaa asiakkaille take awaynä.

Mielosen mukaan take away -myynti on pysynyt ABC-asemilla korona-aikana melko samana.

– Alkuvuoden tietojen perusteella myynnissä on hienoista, muutamien prosenttien kasvua. Ihmiset ovat alkaneet tottua annosten mukaan ottamiseen. Mutta meillä syödään edelleen tosi paljon myös paikan päällä.

Mielosen mukaan useimmiten asiakas valitsee ABC:llä noutopöydän. Sen jälkeen suositumpia ruokia ovat burgerit ja kebabcit eli ABC:n kebabit.

Korian ABC:llä oli perjantaina iltaseitsemän tienoilla vain muutamia ruokailijoita. Sen sijaan kahville oli tullut useampi henkilö tai seurue.

Korialla asuva Joni Erolainen käy paikallisella ABC:llä syömässä pari kertaa kuukaudessa. Tällä kertaa syynä oli kymmenen tunnin työpäivä, josta hän palkitsi itsensä hyvällä ruoalla.

Hän olisi tullut ABC:lle, vaikka muut ruokaravintolat olisivat olleet vielä auki.

– Asun tässä ihan lähellä.

Aukiolorajoituksista Erolainen ajattelee niin, että ruokailutilanne ruokaravintolassa tai ABC-asemalla ei eroa kauheasti toisistaan. Siinä mielessä paikkojen kohtelussa on pientä ristiriitaa, hän sanoo.

Hän lisää kuitenkin ymmärtävänsä turvallisuusnäkökulman.

MaRa puuttui yksityistilaisuuden järjestämiseen Teboililla
Suomalaisen ravintolamaailman toisinajattelija, ravintoloitsija Jyrki Tsutsunen halusi herätellä ihmisiä ravintoloiden ahdinkoon järjestämällä hyvähenkisen yksityistilaisuuden ensi viikolla Tikkurilan Teboililla Vantaalla. Hän oli jo sopinut Teboil-yrittäjän kanssa Illallinen huoltoasemalla -tapahtumasta, jossa hänen oli tarkoitus valmistaa viiden ruokalajin illallinen livemusiikin kera.

– Emme olisi tehneet mitään laitonta, vaan kaikki olisi tapahtunut tämänhetkisten lakien ja rajoitusten puitteissa, hän sanoo.

Kun tieto illallistapahtumasta alkoi levitä sosiaalisessa mediassa, Tsutsunen sai kylmää vettä niskaansa. Tapahtuma jouduttiin perumaan, sillä Teboil kielsi sen saatuaan soiton matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan toimitusjohtajalta.

– Tämä menee minun ymmärrykseni yli. MaRa näköjään pelkää sitä, että huoltoasemaravintolatkin menettävät erityisasemansa. Minusta on outoa ajatella, että tekisin toiminnallani niille muka hallaa.

"Halusin suojella jäsenyritystämme"
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi myöntää olleensa yhteydessä Teboilin johtoon.

– Halusin varoittaa heitä siitä, että tapahtumasta saattaa tulla ankaria juridisia seuraamuksia.

Lappi huomauttaa, ettei ulkopuolisen kokin järjestämä illallistapahtuma ole liikenneasemaravintolan tavanomaista ja säännönmukaista toimintaa. Hänen mukaansa kyseessä on yleisötilaisuus, jotka Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt 8.–31.1. henkilömäärästä riippumatta.

– Halusin suojella tilaisuuden järjestävää jäsenyritystämme ja ammattiautoilijoiden mahdollisuutta jatkossakin nauttia ruokaa liikenneasemaravintoloiden sisätiloissa. Tämänkaltainen yleisötapahtuma rikkoisi selvästi tällä hetkellä voimassa olevia kokoontumisrajoituksia.

Tsutsunen korostaa, ettei hän halua aiheuttaa huoltoasemayrittäjille vaikeuksia. Hänen mukaansa yksityistapahtuma ei olisi rikkonut lakia.

–Tavoitteenani oli vain saada aikaiseksi keskustelua siitä, miten voi olla mahdollista, että tietyt ravintolat voivat olla auki ja tietyt eivät.

Hän oli toivonut muidenkin ravintolayrittäjien tarttuvan hänen esimerkkiinsä.

– Nyt pitää nostaa kissa pöydälle ja sanoa suoraan, että meidän alaa ja kulttuurialaa kohdellaan väärin. Herrat kabineteissaan ovat hyvin kaukana meidän yrittäjien todellisuudesta. Tämä oli yksi tempaus, jonka avulla pyrimme selviytymään helmikuusta.
https://www.kouvolansanomat.fi/paikalliset/4450128