Aihe: Jawa 150 1954 kipinä kateissa

[Risto Sollo]

Noilla puolillakin on omanlaisensa ajoitus,maaginen magneettivuo,vaan jos noilla virityksillä on ajettu niin joku on korkannut.Puola?

[Risto Sollo]

Viisaammat täällä kertoi että ne siinä huimapyörässä olevat magneetit pitää olla otollisessa kohdassa puolan napukoitten suhteen että saadaan optimaalinen kipuna...Oliko tarpeeksi epämääräinen toimintakuvaus?Sinänsä ihan loogista,jos makneetti ei ole kohdallaan niin ei tule sähköäkään.Ja se konkka on siellä estämässä kärkien kipinöintiä,ja kyllä se vähän tehostaa sitä kipinääkin.

[Risto Sollo]

Vaan tässä tapauksessa vika piilee muualla,koska tällä kokoonpanolla on ajeltu?

[Jouko Kuisma]

Nyt tässä topikissa puhutaan kahdesta eri asiasta.
Tuolla Eeron linkissä puhutaan mangeetosta, tarkoittaen generaattoria, joka synnyttää vaihtovirtaa (esimerkiksi mopoissa valoille).
Sanalla magneetto perinteisesti tarkoitetaan em generaattorin ja puolan yhdistelmää. Siis laitetta, joka synnyttää sähköenergiaa ja samalla nostaa sen suurjännitteeksi.
Tässä topikissa puhutaan siis tuosta perinteisestä magneetosta.

En nyt ala käymään magneeton toimintaa tässä läpi; tein siitä kerran jutun ja tarjosin sitä Huimapyörän toimitukseen. Vastaus oli että se on liian pitkä (8 sivua plus kuvat) ja ymmärtäminen vaatii sähköalan perustietoja (päätoimittaja oli kyllä itse kiinostunut, kun oli sähkömies). Joten tuomio oli, etteivät MP-miehet varmastikkaan halua sellaista fakkijuttua lehteensä.

Mutta tuosta konkasta.
Se on tosiaan estämässä kärkien kipinöntiä.
Kun kärjet alkavat avautumaan ja katkaisemaan induktiivisessa piirissä (puolan ensiö) kulkevan virran, pyrkii  induktanssi jatkamaan virran kulkua vielä enegriansa avulla. Tämä siis näkyy kärjissä kipinöintinä.
Konkka imeekin tuon virran itseensä ja varautuu, joten se vähentää kipinöintiä.
Tässä tilanteesa iso konkka on paras, eli estää kipinän täydellisesti.

Mutta tilanne onkin toinen, kärkien sulkeutuessa: silloin konkan energia purkautuu kärkien tekemän oikosulun (konkka on suoraan kärkien rinnalla) kautta ilman mitään rajoittavaa vastusta.
Tämä taas kuluttaa kärkiä.
Joten konkan koko on aina vähintään kahden asian kompromissi.
Elektroniikassa releen kärkien sojapiirinä käytetäänkin vastuksen ja konkan sarjapiiriä (RC-piiri). Tuossa vastus rajoittaa releen kärkien sulkeutumisvaiheessa konkalta tulevan (oikosulku-) virran suuruutta.
Tälläinen järjdetely ei kuitenkaan sovellu sytytyskärkien suojaamiseen, koska kärki tekee katkoksia suurella taajuudella. Silloin vastus hävittää liiaksi tehoa ja vaimentaa hyödyllistä puola-konkka värähtelyä.

Toinen konkan tehtävä onkin muodostaa puolan käämin kanssa värähtelypiirin: tällä saadaan kipinästä ns monikipinä. Se tarkoittaa, että kipinä onkin usean kipinän sarja (kuten kampa). Se parantaa seoksen syttyvyyttä (sylinterissä oleva seos ei ole täysin homogeeninen eli tasainen).

Joten tuo konka onkin aika mullisitava keksintö!
Alan vanhoissa kirjoissa on puolasytytys tunnettu jo ennen Boschin (Saksa) ja Ketteringin (USA) patentteja.

Liitteenä kuva ns induktiolaitteesta, joka antaa kipinää koko ajan, virranjakaja sitten ajoittaa sen "oikeaan" hetkeen.
Tietääkseni Fordin T-mallissa on jokin tämäntyyppinen sytytyslaite. (Talvitien kirja, painettu joskus 1915-20).

Lisäsin tänen vielä Keteringin patentin kuvaluonoksen.
Toinen on Robert Boschin patentista.
Nuo keksinnöt saivat patentin lähes samanaikaisesti.
Molemmissa näkyy konkka (kaksi haarukkaa lomittain).
Amarikkalaiset pitävät Ketteringia puolasytyksen isänä, saksalaiset Boschia, mutta todellisuudessa pienjännitemagneeton kehitti Itävallassa  Siegfied Marcus ja sai sille patentin 1883. 


 

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Pyry-Valtteri Pyykönen]

Ei toimi vieläkään.

Konkka ja kärjet ovat samassa piirissä rinnan, konkka on puolan lähettyvillä ja maadoitus on hyvä. Kärjet toimivat kyllä ja vihreään johtoon laitoin liittimen (kärjiltä lähtevä), joten sekin kontakti on parempi nyt. Kärkien pakeliittieristykset kunnossa kyllä.

Puolan toiseen napaan tulee siis piuha valopuolalta ja toiseen napaan sitten kärjet & konkka.
Tänään putsailin liitospintoja ja testailin että johdot varmasti kunnossa. Nyt kokeiltu uudella konkallakin. Myös akkua ladattu, mutta ei vaikutusta.
Ja kiitokset jo tässä vaiheessa kaikille, jotka ovat "talkoisiin" osallistuneet!

[markkukovasin]

Jotain siellä on ehkä vieläkin väärin kytköksissä-tai sitten jotain on
kuollut.

Jos otat kaikki irti-siis johdot-ja teet ihan vaan tuon
syttypiirin kokeeksi.

Jo vain jos ei mitään kipinää tule,niin kuolleelta vaikuttaa-
eikä sitten montaa syyllistä osaa ole.

Siis ilman virtalukkoja,akkuja  ja muita.

t. Markku

[Jouko Kuisma]

Puolan toiseen napaan tulee siis piuha valopuolalta ja toiseen napaan sitten kärjet & konkka.

En tunne yhtään Jawan sähköjä, mutta BMW:n kanssa olen paininut.
Niissä sytytyspuolen käämi ja valopuolen käämi on täysin erillisiä.
Siis sytytyspuolen suurjännitekäämin toinen pää menee maihin  ja toinen tulpalle.
Yleensä sj- käämin ”maapuoli” on yhteydessä ensiöön ja sitäkautta maadoitettu. ( korjattu).

Kun katsoin linkissä olevaa valokuvaasi, mikään noista mageeton sisällä olevista käämeistä ei näytä suurjännitepuolalta.
Magneettotoimisessa SJ-puolassa pitäsi olla hiuksenohutta lankaa tuhansia kierroksia.
Nuo kolme puolaasi ovat paksua lankaa.
Siitä päätelleen tuo olisi akkusytytysjärjestelmä.

Tatun kuvan mukaan yksi on SJ-käämi, eli se pullea, joka on teipattu.
Se on magnetotytyksen kuva.

Onkohan kenelläkään kytkentäkaaviota?

[anttikmäki]

Puolan toiseen napaan tulee siis piuha valopuolalta ja toiseen napaan sitten kärjet & konkka., Kun mopooni rakentelin ulkopuolisen syttypuolan niin kytkentä tuli siten että ulkopuolan toinen napa maihin ja toiseen valopuolan, konkan ja kärkien johto.

[Urpo Laine]

30.10.2019  yritetty jo ehdottaa: "Kai kärjet ja konkka pitäisi olla samassa piirissä, että oikeaikainen kipinä saataisiin? Ja sekä staattorin käämin että puolan toinen napa rungossa/maissa."
Terhi perämoottorissa on juuri noin, mutta sekin on eri foorumeilla todettu toimimattomaksi....

[markkukovasin]

Kyllä tällä kytkennällä pitää kipinää
tulla,jos osat on ehjiä-ja tuo puolan metallivaippakin
pitää maadoittaa runkoon-se merkintä jäi kuvasta pois.

t. Markku

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Urpo Laine]

Kelluvat kärjet voi olla tossa kytkennässä se pahempi rasti?

[anttikmäki]

Perinteinen magneeton sisäpuolinenkin puola on tälleen kytketty, ensiökelan toinen pää puolan metallirungossa ja toinen pää, se ulos tuleva pieni johto, kytketty koinkan napaan jossa myös kärkien johto.

[Jouko Kuisma]

Kelluvat kärjet voi olla tossa kytkennässä se pahempi rasti?

Löysin yhden piirrkoksen, joka on ilmeisesti joksus ollut Huimapyörässä.
Tuossa kärjet on käämin kuumassa päässä, eli maadoittaa kelan ja puolan ensiön.
EDIT:
Joten ei tarvitse eristettyjä kärkiä: yleensä kärkien toinen puoli on maissa.
Kuten Markku lähes esittikin.
Mutta kärjet katkaisevat puolan ensiöstä virrankulun oikosulkemalla virransyötyäkäämin, jolloin puolan magneettikenttä purkautuu toisioon suurjännitteenä.
Teoriassa ainakin toimii. 
Joten tuolla voinee jatkaa kokeiluja?

Testata kannattaa ensin puola akun kanssa: tulppa kiinni tosioon ja ensiöön 6V akusta lyhyt räpsäys sähköä.
Tosiossa tulpalla pitäisi näkyä kipinä.
Sitten pitäisi tarkistaa magneetossa olevan käämin sähköntuotto ja ajoitus.
Se onkin helpommin sanottu, kuin tehty.
Onnistunee vain silmämääräisellä tarkistuksella.

Tuollainen magneettotyyppinen generaattori antaa virtaa silloin kuin magneetti ”irtoaa” ko. käämin raudan piiristä. Siis kun magneetossa oleva magneetti ” avaa” mangneettisen piirin.
Piiri on kiinni silloin, kun magneetti on juuri käämin rautojen päiden kohdalla. Silloin magneettikentällä on selkeä kulkutie käämin raudan kautta, eli käämin sisällä magneettikenttä on maksimissaan.
Sähköä syntyy, kun magneetti irtoaa käämin rautapiiristä. Tällöin käämin sisällä oleva magneettikenttä häviää ja käämiin syntyy jännite, joka ajaa virtaa puolan ensiöön. Tällöin kiinni olevien  kärkien tulisi avautua.
Tuo avautumispiste on jonkinverran myöhempi, kuin mangneettipiirin avautumiskohta. Saksalaisittain ”abrizz” eli repeämä magneettipiiri repeytyy poikki) tai englanniksi lentokonepuolella ”effective point”.
Magneetoissa nuo on yleensä merkattu kohdistuspisteillä tai -nuolilla.

Edit. Tuossa kuvassa 1 lienee ei toivottu johdotus ja kuvassa 2  paremmat johtopituudet. Siis konkan piuhat ei saa olla pitkär, koska ne vaimentavat konkan vaikutusta.

[ylläpito on poistanut liitteen]