Itellä aikojen alusta - eli siitä asti ko sain ensimmäisen sellasen auton, missä oli rippimittari - ollu tapana nollata rippi aina tankatessa. No nythän niitä rippejä on vähintään kaks, että jääp vielä toinen muuhun käyttöön.
Vaan nyt tuossa nykykulkimessa ei tullu mukana mittään käsikirjaa tai käyttöohjetta; valmistaja ja/tai maahantuoja oikein nosti itelleen sädekehän pään päälle, niin paljon saasteet häviää ja ympäristön tila paranee, kun hyö eivät painata sitä kirjaa eivätkä hakkuuta lapin selkosia paljaaks... netistä saap halutessaa käyttöohjeet! Ei kuitekaa sen takia, että käännättäminen ja painaminen maksaa...
Olin jo hyvilläin että syötän sinne valmistenumeron, ja saan sellasen käyttöohjeen, missä ei lue yhessäkään kohtaa että "jos varusteena", vaan on just sellanen ohje ko on autokii, ja sen varusteet.
Arvatkaapa oliko sellanen. Ei ollu.
Eli en oo ennää tankkausrippiä käyttäny, ko en ossaa. Kellon sain käännetyks, ko aikani kokeilin kaikkia mahollisia nappeja ja nuppeja.
Tuota tankkausripin käyttöä oon itellein perustellu sillä, että ehkä huomais ihan päissään laskemalla, jos yhenäkin kulutus pumpsahtaa huomattavasti, vois arvella että on joku käyny tankissa tai vuotaa tai on jottain muuta vikkaa. Kait sen sillä tarkkuuvella näkis siitä ajotietokonneen arviostakin, ainakii vertailulukuna. Jos ois ohjeet, miten sen saap näkyviin ja nollatuks...
Kawasakissa ossaan käyttää toista rippiä tankkausrippinä, mikä on siinä tarpeen; tankillisella pääsee tiellä vähän yli 200 km, mutta maastossa ei sitäkää, eikä oo muuta pensamittaria ko varotusvalo. Jos reitillä ei oo tiijossa vähhään aikaan tai matkaan pensa-asemaa, on hyvä ennen mettään kurvaamista olla jollain tasolla perillä pensatilanteesta, ees siitä, miten paljon on tultu edellisestä tankkauksesta.
jaakkovaakko
