Vastaan tähän, enkä niinkään Eerolle, vaan ihan yleisesti.
Kun ostin tuon Kawasakin, oli edellinen omistaja halunnut pyörää matalammaksi. Ja pudottanut keulaputkia parikymmentämilliä tai tuuman verran läpi, mutta ei tehnyt perälle mitään. En edes koeajanut pyörää, sillähän oli ajettu 600 kilometriä sillon ja ei mitään käytön jälkiä missään. Kun ensimmäistä kertaa lähdin kotona kokeilemaan, asuin silloin Jyväsjärven rannalla eli ihan kaupungissa. Reissu tapahtui kaupunkialueella, asfaltilla ja sisälsi useita pieniä liikenneympyröitä. Pyörä meni noihin shikaaneihin kuin ihmisen mieli, aivan itsestään käyntyi, kuitenkin hallitusti. Onpa, ajattelin.
No sitten ensimmäistä kertaa sorateille. Pyörä oli aivan mahdoton ajaa pehmeässä hiekassa ja kuulalaakeripinnalla; se haki koko ajan suuntaansa ja vingurti johonkin. No en siitä säikähtänyt, vaan nostin sen keulan kotona takaisin tehdasasetuksiin eli aivan ylös. Buena, nyt meni soralla vakaasti eikä se edelleenkään mikään IC ollut shikaaneisskaan. Hieman ehkä vieläkin nopean puoleinen ohjaus. Kun sitten Makaran verstaalla laitettiin tilaamani pidemmät linkut paikalleen, mitattiin ensin pyörän asento niin, että seisoin tapeilla pitämättä mistään kiinni, ja Aki mittasi takajousituksen korkeuden. Uusien linkkujen myötä mitattiin uudelleen; nuo linkuthan paitsi mataloittivat pyörää, muuttivat myös jousitusta pehmeämmäksi, eli se painui enemmän samalla painolla. Sitten laskettiin keulaa läpi 20 mm, kun halusin pyörän omille mitoilleni melko matalalle, ja laitettiin takajousen esijännitys niin, että perä jäi vielä muistaakseni 15 mm enemmän alas verrattuna keulaan.
Kawan ohjausjättö oli siis tehtaan jäljiltä jonkin verran liian nopean puolella, halusin sitä hieman vakaammaksi. Ja siitä tuli noilla säädöillä minun makuuni just niiko pittää. Eerolle sanoisin, että kun nostat perää, laita keulaputket niin, että ne eivät ole yhtään läpi, mutta en kyllä epäile, ettetkö osaisi niitä itsekin laittaa oman mielesi mukaisiksi. Ja muille sanoisin, että jos muutatte pyörän kulkuasentoa ja samalla ohjausgeometriaa, kannattaa hiukan miettiä ja testata. Tai jos pyörä on hiekkatiellä, etenkin pehmeällä tai kuulalaakerisorastetulla, kovasti levottoman oloinen, saattaa syytä olla ihan oikeasti muuallakin kuin korvien välissä. Etenkin nämä pehmeäjoustoiset pyörät muuttavat aika helposti reilusti menoasentoaan, jopa kuskin painon ja istumapaikan mukaan. Asfaltilla normaaliajossa ei niillä asioilla ole niin suurta merkitystä, oman pyörän käyttäymisen omaksuu nopeasti ja toimii ajaessa sen mukaan ilman mitään erityistä huomion kiinnittämistä koko asiaan, mutta soralla saattaa olla toisin.
Jaakko
