Tais Velillekin sattuu painovirhe... siis jos nimellismitta on 66 milliä, ja se olisi porauksen reikäkoko, mäntä olisi kait 65,93 ja välys silloin 0,07.
Mutta sama viesti kuin omakin; porataan tasalukuun, mäntä on tehty hieman ja siis tarpeellisen määrän pienemmäksi. Ja kuten Laurikin tuossa kertoi, männän mittaaminen ei ole tönärihommaa; mäntä on tynnyri, mäntä on soikea, pitää tietää mistä mittaa. Ja tönäri ei riitä tarkkuuteen, ja sen oikean paikan kanssa on oltava osaamista. Siksi näissä normaalisti on tuo nimellismitta olemassa, mihin pitää porata.
Tuosta tahallisesta särkemisestä on näyttöjä; esimerkiksi nykyiset vesijäähy-maastomotukat. Kylmänä käyntiin, kone röpöttää, korjataan antamalla paikallaan hanaa niin -tanasti. Leipoo kiinni, sylinteristä pinnoite irti. Piti käyttää maltilla paikallaan, ja jos ollaan pakkasen puolella, mielellään välillä hetkeksi sammuksiin, jotta lämpö leviää myös nesteeseen, ja sylinterin ja männän kummankin lämpölaajentuminen on tarkoitetun mukainen. Kylmä neste sylinterin ympärillä ja hetkessä nouseva männän lämpötila oli syy naksahtamiseen. Ei tuo vesijäähy tietysti Jawaa koske, mutta jos koneensa haluaa kestävän, lämmitetään maltilla aina, hetki paikallaan, ja alkukilometrit pienellä kaasulla ja maltillisilla kierroksilla, millä vaan moottorilla.
Siitäkin Velin kanssa samaa mieltä, että ei niitä ole tarvis väljiksi porata.
Jaakko
